Sveitsissä oli tiikeri surmannut hoitajan eläintarhassa. Varmaankin laiminlyönyt turvaohjeita. Thaimaassahan ei enää luonnossa ole vapaana tiikereitä, paitsi Hua Kha Khaengin suojelualueella, tai ellei Burman puolelta ole joku eksynyt pohjoisessa Thaimaan puolelle.
Luontokuvaajien riistakameroihin niitä etupäässä tallentuu. Sen verran ihmisarkoja ovat ja hyvästä syystä. Tiikerin osista saa sellaiset rahat kiinalaisilta, että se houkuttaa köyhää metsästäjää. Tuomiot on kylläkin sellaisia suojeltujen eläinten salametsästyksestä, että se jarruttelee innoikkaimpia.
Myös norsunluun myynnistä, tuonnista tai viennistä on nykyään huimat rangaistukset. 1-10 vuotta vankeutta ja jopa 6 miljoonan bahtin sakko.
Tiikereiden tarhaus on puhuttanut eläintensuojelijoita samaten kuin norsujen käyttö turismin parissa. Tilanne on ollut villi vielä 2000 luvun alussa kun turismi kasvoi rajusti. Nykyisin kansainväliset eläintensuojelujärjestöt on valvomassa ja mukana toiminnassa. Silti vieläkin silloin tällöin sattuu ja tapahtuu. Kiinni jäi pari vuotta sitten joukko munkkeja, jotka laillisen toiminnan ohella tehtaili tiikerinpentuja lähetettäväksi Kiinaan vakuumeihin pakattuna. En muista summia, yhdestä tiikerinpennusta saa Kiinassa thaimaalaisen kahden vuoden palkan verran rahaa.
Järjestöt jakaa ansiomerkkejä sellaisille tarhoille ja eläinten koulutukselle, jotka täyttää eläinsuojelun vaatimukset. Niitä on Thaimaassa käytännössä kaikki isommat tarhat ja safarit.
Tiikereiden osalta on vaihtoehtona tarhaus tai sukupuuttoon kuoleminen Thaimaassa. Kuka sitten mitäkin pitää parempana vaihtoehtona. Tiikereiden reviiri on valtava ja siksikään ne ei mahdu ihmisten läheisyydessä elelemään, kun ei toistensakaan. Uroksen reviiri voi olla 80 neliökilometriä.
Intiassa ihmiset on tiikerialueilla oppineet elämään kohtalaisen hyvin isojen kissojen kanssa. Niihin puututaan vain jos ihmissyöjätiikereiden tapauksissa. USA:ssa arvioidaan kotitalouksissa olevan enemmän tiikereitä, kuin niitä on koko muualla maailmassa vapaina. Jopa kymmenentuhatta lemmikkitiikeriä.
Si Rachan tarhassa tiikerit näyttäisi voivan varsin hyvin. On upea eläin ja julman kokoisia otuksia ne suurimmat. Olisi todella sääli jos tuo uljas laji joskus katoaa.
Nepalin alueella on suojelussa onnistuttu ja määrät on kaksinkertaistuneet parissakymmenessä vuodessa.
Luontokuvaajien riistakameroihin niitä etupäässä tallentuu. Sen verran ihmisarkoja ovat ja hyvästä syystä. Tiikerin osista saa sellaiset rahat kiinalaisilta, että se houkuttaa köyhää metsästäjää. Tuomiot on kylläkin sellaisia suojeltujen eläinten salametsästyksestä, että se jarruttelee innoikkaimpia.
Myös norsunluun myynnistä, tuonnista tai viennistä on nykyään huimat rangaistukset. 1-10 vuotta vankeutta ja jopa 6 miljoonan bahtin sakko.
Tiikereiden tarhaus on puhuttanut eläintensuojelijoita samaten kuin norsujen käyttö turismin parissa. Tilanne on ollut villi vielä 2000 luvun alussa kun turismi kasvoi rajusti. Nykyisin kansainväliset eläintensuojelujärjestöt on valvomassa ja mukana toiminnassa. Silti vieläkin silloin tällöin sattuu ja tapahtuu. Kiinni jäi pari vuotta sitten joukko munkkeja, jotka laillisen toiminnan ohella tehtaili tiikerinpentuja lähetettäväksi Kiinaan vakuumeihin pakattuna. En muista summia, yhdestä tiikerinpennusta saa Kiinassa thaimaalaisen kahden vuoden palkan verran rahaa.
Järjestöt jakaa ansiomerkkejä sellaisille tarhoille ja eläinten koulutukselle, jotka täyttää eläinsuojelun vaatimukset. Niitä on Thaimaassa käytännössä kaikki isommat tarhat ja safarit.
Tiikereiden osalta on vaihtoehtona tarhaus tai sukupuuttoon kuoleminen Thaimaassa. Kuka sitten mitäkin pitää parempana vaihtoehtona. Tiikereiden reviiri on valtava ja siksikään ne ei mahdu ihmisten läheisyydessä elelemään, kun ei toistensakaan. Uroksen reviiri voi olla 80 neliökilometriä.
Intiassa ihmiset on tiikerialueilla oppineet elämään kohtalaisen hyvin isojen kissojen kanssa. Niihin puututaan vain jos ihmissyöjätiikereiden tapauksissa. USA:ssa arvioidaan kotitalouksissa olevan enemmän tiikereitä, kuin niitä on koko muualla maailmassa vapaina. Jopa kymmenentuhatta lemmikkitiikeriä.
Si Rachan tarhassa tiikerit näyttäisi voivan varsin hyvin. On upea eläin ja julman kokoisia otuksia ne suurimmat. Olisi todella sääli jos tuo uljas laji joskus katoaa.
Nepalin alueella on suojelussa onnistuttu ja määrät on kaksinkertaistuneet parissakymmenessä vuodessa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Taisi olla Sirachassa juurikin tai sielläpäin tiikerifarmilla, kun kaverin kanssa käveltiin puistoon. Tiikeriaitauksen alaosa oli muovipleksiä, josta näki tiikerit esteettömästi.
Heti kun tultii portista sisään niin kauempana pleksin takana ollut naarastiikeri bongasi minut ja juoksi pleksin viereen. Vannon että se näytti hymyilevän ja paiskasi tassuaan pleksiin ilman kynsiä heittäen monet kerrat yläfemmat kanssani. Kaveristani se ei piitannut lainkaan. Kun käveltiin sitten pidemmälle puistoon niin se tiikeri käveli rinnallani sen pleksin takana koko matkan kuin koulutettu koira tuijottaen koko ajan silmiini. Takaisin tullessa sama juttu. Se oli rakkautta! Olis ollut kiva tietää mitä olis tapahtunut jos oisin päässyt aitaukseen. Olisko meistä tullut kavereita vai minusta ateria.
Minä poika viisaana suomalaisena työnsi sormen leopardin aidanraosta ja kuiskuttelin että kisukisu. Leopardin loikka aidalle tapahtui murto-osa sekunnissa ja juuri ehdin ottaa sormeni pois ennenkuin se olisi sen tehnyt. Sähisi aidalla niin vihaisena että sen sylkeä lensi naamalleni.