En osaa olla sun kanssasi. En pysty edes nukkumaan, vaikka ottaisin unipillereitä. Se on jotain sellaista, että olen hermostunut, kun olet vihdoinkin siinä. Ja sitten en raaskisi nukkua minuttiakaan, etten menetä vaan mitään. Jotain sellaista, en tarkkaan tiedä.
Joka kerta näiden tilanteiden jälkeen saan hermoromahduksen. Elämänilo katoaa joksikin aikaa. Sitten vähitellen alan saada toimintakykyä takaisin. Pääsen jaloilleni. Ja sitten kun olen jaloillani, hakeudun seuraasi.
Jotain tässä kuitenkin on pielessä. En voi enää hakeutua seuraasi. Voi olla, että joudun välttelemään kokonaan. Tiedätkö, kun en jaksa. Aina kun tulee se pettymys, se jää sinne sisään. Ei niitä koskaan selvitetä. En jaksa jatkaa enää tällä tavoin.
Yritän elää nyt niin, että jaksan nousta aamuisin, yritän syödä säännöllisesti ja pitää terveydestäni huolta. Ennen kuin sen menetän. Vaikka olen ajoittain alakuloinen pahastikin, en ole luovuttanut. Unelmia on, mutta haasteita riittää ihan itseni kanssa. Jos pienin askelin oikeaan suuntaan. Muu on nyt unohdettava, tai ainakin siirrettävä syrjään.
Ja tämä ei ole jäähyväiskije palstalla. Vaan katsoo sitten, tuoko tulevaisuus meidät yhteen, vai pitääkö erillään. Tässä kohtaa on otettava kuitenkin breikki, enkä etsi sua käsiini, kuten ennen. Palaamme, jos niin on tarkoitettu, mitään en tee nyt sen eteen, vaan itseni eteen.
Joka kerta näiden tilanteiden jälkeen saan hermoromahduksen. Elämänilo katoaa joksikin aikaa. Sitten vähitellen alan saada toimintakykyä takaisin. Pääsen jaloilleni. Ja sitten kun olen jaloillani, hakeudun seuraasi.
Jotain tässä kuitenkin on pielessä. En voi enää hakeutua seuraasi. Voi olla, että joudun välttelemään kokonaan. Tiedätkö, kun en jaksa. Aina kun tulee se pettymys, se jää sinne sisään. Ei niitä koskaan selvitetä. En jaksa jatkaa enää tällä tavoin.
Yritän elää nyt niin, että jaksan nousta aamuisin, yritän syödä säännöllisesti ja pitää terveydestäni huolta. Ennen kuin sen menetän. Vaikka olen ajoittain alakuloinen pahastikin, en ole luovuttanut. Unelmia on, mutta haasteita riittää ihan itseni kanssa. Jos pienin askelin oikeaan suuntaan. Muu on nyt unohdettava, tai ainakin siirrettävä syrjään.
Ja tämä ei ole jäähyväiskije palstalla. Vaan katsoo sitten, tuoko tulevaisuus meidät yhteen, vai pitääkö erillään. Tässä kohtaa on otettava kuitenkin breikki, enkä etsi sua käsiini, kuten ennen. Palaamme, jos niin on tarkoitettu, mitään en tee nyt sen eteen, vaan itseni eteen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ihan viisasta keskittyä itseen, jos on tunne, että omat voimavarat ja jaksaminen alkaa olemaan vähissä. Just vaan huolehtii siitä, että saa tarpeeksi unta, jaksaa syödä suunnilleen terveellisesti. Sitte jos jaksaa vielä vähän liikkua, niin hyvä. Ihmissuhteita ehtii miettii sitten, kun on saanu elämän jotenkin raiteilleen.
Toiset ihmissuhteet ovat tukena tässä, mutta sitten on se yksi, joka vetää maton jalkojen alta. Aina. Jollain lailla olen suunnattoman katkera siitä, että hän on kohdellut minua aina huonosti. Miksi sitten olen hänessä kiinni? Odotanko, että hän muuttuu? Ei muutu ja miksi edes muuttaisi mitään käytöksestään, kun siinä ei ole yhtään mitään vikaa. Vain muissa ihmisissä on vikoja. Ilkeä, ylimielinen ja suuruusharhainen narskunpaskiainen saa nyt jäädä. Anteeksi kova kielenkäyttö, mutta alan olla aika kypsä.
Millaisesta pettymyksestä aloittaja puhuu? Juttu kuulostaa joltain seksisuhteelta, joka ei kuitenkaan etene aloittajan haluamaan suuntaan. Jos oma hyvinvointi kärsii asiasta noin suuresti, kannattaa varmaan ottaa etäisyyttä asiaan ja hoitaa itsensä kuntoon. Voimia!
Haluamaani suuntaan, eli seksisuhteeseen!
Pitää varmaan ehdottaa sitte sitä kyseiselle henkilölle
Jos aloitus on n->m, niin tuskin tarvitsee muuta kuin tekstiviestin, joka ei anna sijaa vääriin tulkintoihin. Jos oli m->n, niin sitten onkin hankalampaa ja suosittelisin katselemaan, jos vaikka jossain muualla löytyisi sopivampi henkilö avustamaan harrastustoimintaasi.
En ole ennen lukenut suhteet-tunteet osiota..