Hei. Valintakokeessa oli 2.6. kolmannen osion kolmas tehtävä, jonka kaikki vastausvaihtoehdot ovat selkeästi väärin.
Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa?
• Bruttokansantuotetta laskettaessa käytetään ostovoimakorjattuja arvoja. Näin saadaan selville miten
varallisuus maassa jakautuu ja voidaan tarkastella kansalaisten elintasoeroja.
•( Maan bruttokansantuotetta laskettaessa kehitysmaiden tilastoja vääristää markkinoiden
ulkopuolella tapahtuvien toimien osuus sekä epätarkkuudet tuotannon ja väestön määrissä.)
• Taulukon perusteella valtionvelan suhteessa bruttokansantuotteeseen ennustetaan laskevan neljällä
prosentilla vuodesta 2017 vuoteen 2021.
• Taulukon perusteella paikallishallinnon rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen (%) alentui
vuodesta 2017 vuoteen 2019 verotulojen lisääntymisen ansiosta.
Etenkin korostettu vaihtoehto hyppää vääränä ensimmäisenä esiin.
Maan tilastoa ei vääristä asiat, joita ei tilaston luontaiseen laskemistapaan kuulu. Etenkään väestön määrä ei vaikuta maan bruttokansantuotteen laskemiseen eikä näin millään tavalla vääristä kehitysmaan bruttokansantuotetta.
Kaikki vastausvaihtoehdot selkeästi väärin. Ei selittelyjä.
TEHTÄVÄ MITÄTÖIDÄÄN KUN OIKAISTAAN
Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa?
• Bruttokansantuotetta laskettaessa käytetään ostovoimakorjattuja arvoja. Näin saadaan selville miten
varallisuus maassa jakautuu ja voidaan tarkastella kansalaisten elintasoeroja.
•( Maan bruttokansantuotetta laskettaessa kehitysmaiden tilastoja vääristää markkinoiden
ulkopuolella tapahtuvien toimien osuus sekä epätarkkuudet tuotannon ja väestön määrissä.)
• Taulukon perusteella valtionvelan suhteessa bruttokansantuotteeseen ennustetaan laskevan neljällä
prosentilla vuodesta 2017 vuoteen 2021.
• Taulukon perusteella paikallishallinnon rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen (%) alentui
vuodesta 2017 vuoteen 2019 verotulojen lisääntymisen ansiosta.
Etenkin korostettu vaihtoehto hyppää vääränä ensimmäisenä esiin.
Maan tilastoa ei vääristä asiat, joita ei tilaston luontaiseen laskemistapaan kuulu. Etenkään väestön määrä ei vaikuta maan bruttokansantuotteen laskemiseen eikä näin millään tavalla vääristä kehitysmaan bruttokansantuotetta.
Kaikki vastausvaihtoehdot selkeästi väärin. Ei selittelyjä.
TEHTÄVÄ MITÄTÖIDÄÄN KUN OIKAISTAAN
Vastaukset 17
Vanhimmat
Voi olla, että valtion bkt:hen vaikuttaa väestön määrä. Tuskin jokaisen yksittäisen tuotantoyksikön, kuten kaikkien kotitalouksien arvonlisäyksiä lasketaan yhteen, vaan sen loppuarvo arvioidaan niiden (esim. kotitalouksien) lukumäärän perusteella. Eli otetaan ikäänkuin kattava otos ja sen avulla lasketaan koko valtion bkt. Tässä tapauksessa väestön arvioitu ja todellinen määrä voi aiheuttaa vääristymiä loppuarvoon.
Missään kirjassa en taida muistaa tällaista päätelmää olleen, netissäkin ei taida heti tulla vastaan eli ihan omasta päästä heitin tällaisen teorian, joka voisi olla järkevä.
Ei vaikuta, suosittelisin kertaamaan vielä.
Ei vaikuta BKT:n laskemiseen.
Väestön määrää ei huomioida mitenkään BKT:n laskemisessa.
väestönmäärää ei huomioida mitenkään BKT eksplisiittisessä laskentakaavassa. Kansakunnan väestömäärä varmastikin vaikuttaa välillisesti esim. kulutusmenojen kautta .
Y = C I G X Z, Y=BKT
C – Consumption Expenditure
I – Investment
G – Government Expenditure
X – Net Exports (Value of imports minus value of exports)
Z – Net Income (Net income inflow from abroad minus net income outflow to foreign countries)
BKT. On kansalunnassa tuotettujen bruttoarvonlisäyksien summa eikä siinä huomioida mitenkään ihmisten määrää, joka. Ei voi vääristää tilastoa kuten tehtävässä väitetään.
Kansakunnassa
Suosittelisin kertaamaan.
Tehtävässä ei kysytä vaikuttaako vaan siinä väitetään että ihmisten lukumäärän epätarkkuus vääristää tilastoja mikä on puhtaasti väärin.
Ei tarvitse kerrata. Väestömäärän epätarkkuudet eivät vaikuta BKT laskemiseen. BKT laskentakaavassa ei ole väestömäärälle annettu omaa termiänsä.
(n.b ! . BKT per kapita sen sijaan riippuu väestömäärästä, Tosin ei liity tehtävänantoon mitenkään)
Juuri niin eli tehtävästä kun keskustellaan niin tehtävänannon kannattaa kerrata.
Tehtävä on siis puhtaasti väärin
Tehtävä on puhtaasti väärin, minkä jokainen täysijärkinen voi todeta yleissvistyksellään.
Ehkei ihan kaikki.
Hieno teoria.
Etenkin korostettu vaihtoehto hyppää vääränä ensimmäisenä esiin.
Maan tilastoa ei vääristä asiat, joita ei tilaston luontaiseen laskemistapaan kuulu. Etenkään väestön määrä ei vaikuta BKT:n tilastointiin millään tavalla, eikä näin millään tavalla vääristä kehitysmaan bruttokansantuotetta, sitä laskettaessa, kuten tehtävässä väitetään.
Kerraten: Kansakunnassa tuotettu BKT on kansakunnassa tuotettujen bruttoarvonlisäyksien summa, eikä siinä huomioida mitenkään ihmisten määrää, joka. Ei voi vääristää kehitysmaan tilastoa kuten tehtävässä väitetään.
Kaikki vastausvaihtoehdot selkeästi väärin. Ei selittelyjä.
Ei tainnut Jaakko päästä Aaltoon, tsemppii!