Olen syönyt aikuisiän diaan Metforemia yli kymmenen vuotta ja verenpainelääkettä melkein saman ajan. Tänä aamuna kävi ensimmäisen kerran niin, että otin tupla-annoksen aamulääkkeitä. Metforemin tuoteselosteessa luki, että yliannostuksissa pitäisi ottaa yhteys lääkäriin. En ottanut, kun aamulla ottamani tupla-annos vastasi vain normaalia päiväannosta. Kävin kuitenkin apteekkarilta kysymässä, mitä mieltä hän on ja hän oli samaa mieltä, ettei aihetta huoleen tuolla annoksella ole.
Tulevien vahinkojen välttämiseksi ostin kuitenkin dosetin. Samalla tuli ostetuksi uusi verenpainemittari. Uuden mittarin (vanha ollut puoli vuotta sukulaisella "lainassa") ja tupla Linathil-annoksen jälkeen verenpaine 125 / 70, eli ei vielä kovinkaan matala.
Olen pelännyt muistini heikkenemistä ja merkkaan aina kaikki tärkeät menot ylös. Silti pelkään unohtavani jotain tärkeää. Kertaakaan aikaisemmin niin ei ole kuitenkaan vielä tapahtunut, enkä usko, että tämä yksi kertaa vielä muistin heikkenemisestä kertoisi yhtään mitään.
Tulevien vahinkojen välttämiseksi ostin kuitenkin dosetin. Samalla tuli ostetuksi uusi verenpainemittari. Uuden mittarin (vanha ollut puoli vuotta sukulaisella "lainassa") ja tupla Linathil-annoksen jälkeen verenpaine 125 / 70, eli ei vielä kovinkaan matala.
Olen pelännyt muistini heikkenemistä ja merkkaan aina kaikki tärkeät menot ylös. Silti pelkään unohtavani jotain tärkeää. Kertaakaan aikaisemmin niin ei ole kuitenkaan vielä tapahtunut, enkä usko, että tämä yksi kertaa vielä muistin heikkenemisestä kertoisi yhtään mitään.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kannattaa olla varuillaan!
molemmilla pitkäkestoinen vaikutus, joten ei mitään suurta hätää, mutta jätä illalla tupla ottamatta
Mikä on oikea verenpaine? Kävin sydänkirurgin vastaanotolla. Hän mittasi verenpaineen. Alapaine
Oli 92, johon hän totesi "se on n 10 pykälää sovittua korkeampi "???
Verenpaine on aina just se, millä enemmän lekuri saa tabua menemään!
Verenpainetauti on myös se hiljainen tappaja, joka ei oireile, mutta lisää kuolleisuutta.
Kyllä se kannattaa hoitaa kuntoon. Jos ei onnistu laihuttamalla ja kuntoilemalla, niin sitten lääkkeillä.
Mitä siihen "oikeaan verenpaineeseen" tule, niin sekin on vähän henkilökohtainen. Ihan väestötasolla voi todeta, että yläpaineen tulisi olla alle 140 ja alapaineen alle 90. Itselläni on sukurasitetta ja muuta häikkiä sen verran, että yläpaineeni tavoitetaso on alle 130 ja alapaineeni alle 85. Tavoitetaso pysyy minulla melko hyvin lääkityksellä, mutta ei ilman lääkkeitä.
Kannattaa myös huomioida, että monilla tutkittavista tulee "valkotakkilisää" niin, että kotimittaus antaa aina parempia arvoja.
Helvetti, kun on hankalaa! Jos ei sitä, niin tätä ja kaikesta seuraa kuolema. Sitten on se pelko, kun ei tiedä, mitä seuraa kuoleman jälkeen. Mutta jos taas joutuu verenpainetta mittaamaan ja taas kuolee, niin mitä sen jälkeen. Jatkuuko se verenpaineenmittaaminen ikuisuuksiin, aina uuden kuoleman jälkeen? Mä en jaksa!
Verenpaineeni oli n. vuosi sitten terveyden- ja hyvinvoinninkeskuksessa mitattuna vähän alle kaksisataa ja vähän yli sata.
"Oikeaan" verenpainelukemaan ei kannata liikaa tuijottaa.
Joillakin on luonnostaan korkeampi ja toisilla luonnostaan matalampi,
muuttuvaa verenpainettaan on parempi verrata omiin "normaalilukemiinsa".
Ei niin paljon yleisiin taulukkoihin, joskin oikein korkeat ja matalat paineet
voivat kertoa tarpeesta muuttaa lääkitystä.
Itsellä oli verenpaine aamulla 88/58. Syke 75.
Eli yläpaineeni oli matalampi kuin jonkun toisen alapaine.
Olo on aika huono silloin.
Illemmalla vp. voi olla 125/80. Syke 65.
Puolisolla yläpaine heittelee 165-185 välimailla.
alapaine 135-150 välimailla.
Ikä sama.
Verenpaine ei ola vakio. Se on erilainen joka mittauksella
mukaanlukien syke. Huomioikaa sykekin mittauksissanne.
Yleensä kun verenpaine laskee, syke nousee,
ja päinvastoin. Se on tarkoituksenmukaista.
Kun verenpaine laskee, syke nousee,
sydän pumppaa ahkerammin verta,
etteivät ääripäät jäisi ilman verta eli myös happea,
josta seuraa mm. huimausta.
Kuten Kiminkinen liian alhaisesta verenpaineesta sanoi, sen ainoa varsinainen haitta on, että joutuu elämään paljon pidempään. Huimausta se tietenkin aiheuttaa.
Mutta yli sadan menevät alapaineet ja yli sadan kuudenkymmenen menevät yläpaineet vaatisivat ehdottomasti lääkitystä. Siinä on aivojen verisuonet kovilla.
Helmikuussa mittailin verenpainetta parin viikon ajan. Ne heitteli normaalista koholla oleviin lukemiin, vaihtui vuorokausittain. Lääkäri harkitsi lääkitystä, lopulta kirjoitti repsin.
Otin kuukauden koeannoksen ja mittailin paineita. Melkeinpä olivat lähellä sitä kun helmikuussakin. Mitään lääkinnällistä alenemista pysyvästi ei ilmennyt.
Heitin reseptin roskiin ja jätin loput hakematta.
Olen edelleen painoindeksien sisällä, että siinäkään ei syy.
En ymmärrä ikuista hehkutusta kuolemalla pelottelulla, ellet elä niin, kuolema korjaa. No perkele korjaahan se, ennemmin tai myöhemmin. Ei sieltä ruumishuoneelta sitten nouse kukaan katumaan vitutusta, että kuoliko sitä liian aikaisin, sopivaan aikaan vai liian myöhä?
Jokaisella se on edessä. Siihen asti pitää uskaltaa nautia kaikesta epäterveestä kuin suinkin pystyy. Minä kuolen nautinnon maut suussani. Miten lie seksi, onkohan sekin kuinka tappavaa? Pitäisikö lopettaa?