Sektion jalkeen, alatiesynnytys vai suunniteltu sektio?

Minulla oli ensimmäinen synnytys normaalisynnytys, seuraava oli sektio perätilan takia. Kolmas lapsi (4160 g) syntyi normaalisti kaksi vuotta sektion jälkeen. Kaksi vuotta on jo ihan hyvä aika kohdun parantua; tuttavani tosin synnytti toisen lapsensa normaalisti jo 1 v 3 kk ensimmäisen, leikatun lapsen jälkeen. Eli ihan hyvin voit jo normaalisti synnyttää. Kohdun repeämistä ei tarvitse pelätä. Viides lapseni syntyi taas sektiolla, ja nyt en enää kahden sektion jälkeen saisi normaalisti synnyttää.

Sektiosta ei ollu aikaa ku 1v 10kk kun synnytin normisti alakautta ilman ongelmia. muutama vuosi än jälkeen synnytin viä 2 normi synnytystä nyt viides lapsi ja tod näkönen sektio.

Hei.Section jälkeen on ihan mahdollista synnyttää normaalisti alakautta,mutta koska ensimmäinen lapsesi on ollut melko isokokoinen ja kasvotarjoutumassa ,on lapsen koolla iso osuus seuraavaan synnytykseen.Edellinen lapsesi ei ilmeisesti olisi sopinut syntymään alakautta,sen takia tuo asentovirhe.Mutta vauvasi kasvua seurataan ilmeisesti myös tarkkaan siellä missä nyt asut,joten jos tulevasta vauvasta näyttää tulevan yhtä iso on sectio varmaan ainoa synnytys tapa,mutta jos vauva pienempi kuin edellinen niin esteitä ei alatie synnytykselle liene ole jos lantiosi on tutkittu normaaliksi..Vain jos lantio on todettu ensimmäisen lapsen aikaan ahtaaksi niin seuraava synnytys on myös sectiolla,muuten mietitään synnytystapa joka raskauden aikana tilanteen mukaan..

Itse halusin suunnitellun sektion synnytyspelon vuoksi ja semmosen sain n.26 raskausviikolla pyysin neuvolasta lähetettä pelkopolille ja 29-30viikolla sinne pääsin juttelu käynnille, olin jo 2viikkoa aijemmin kirjoittanut paperille toivomukseni ja pelot kun olen niin ujo/arka ihminen nii jännitän niin paljon puhumista et oli parempi niin, niin se nainen luki sen lapun ja sanoi että lääkäri päättää seuraavalla kerralla tuleeko sektio ja sanoi että kyllä on aivan varma että tulen sen saamaan että älä stressaa:) lääkärille tuli aika n.33 rv ja lääkäri myönsi tutkimuksen jälkeen sen samantien. Leikkaus päivä päätettiin tasan 39rv:elle. se päivä koitti ja jännitin aivan sairaasti, pelkäsin sitä katetrin laittoa et se sattuu ja sattuhan se kun rentonakaan ei pystynyt olla ja tipan laitto myös. sit olisi pitänyt 2 tosi isoa pilleria ottaa ja juua järkyn makusta jotain suolavettä:D no mä sanoin et mä en rupee edes koittaa saada näitä pillereitä alas ku eivät tule menemää ku en pieniäkää pillereitä meinaa saada alas edes juoman kanssa niin saatika sellaset pillerit jonkun suolaveden kans:D noh pillerit jäi ottamatta mut se suola juttu piti juua ja siihenkin meni varmaan 20minsaa:// yöks!! sit pääsin leikkaus saliin ja spinaalia selkään, vähän tuntu se mut ei erityisemmin sattunut. sit kun paikat rupesi puutumaan niin kamala paniikki iski kun koskaa ennen en ei oo puudutettu. en uskaltanut suuta aukasta vaa kärvistelin siinä paniikissa:D sit olo vähän ajan päästä rauhottui ja ei mennyt kauaan kun kuulin tyttövauvan ihanaa itku ääntä, oli aivan upea tunne!(= 9.9pisteen tyttö syntyi ja aivan mielettömän kaunis! Leikkauslääkärit ja hoitajat kehuivat ruusunnupuksi aivan siltä se näyttikin!=)) leikkauksen jälkee oli kipuja kun tyrkytettiin pilleri särkylääkkeitä kun en niitä pystynyt ottaa niin sai välillä pitkään odottaa et tuovat nestemäisenä kipulääkkeitä. Mut oli se kaikki kipu sen arvoistakin! Sektioon menen seuraavankin kerran! en voisi kuvitellakaan synnyttäväni alakautta ihan jo pelkästää sosiaalisen pelokkuuden takia! =/