Kaipaan vinkkejä, miten isännöitsijä tulee paremmin toimeen taloyhtiön narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivän kanssa sen jälkeen, kun välit ovat jo menneet poikki? Aavistin miehen narsistiksi, mutta hänen narsistisuutensa määrä yllätti minut täysin. Nyt hän ei puhu minulle enää. Veti herneen nenään pysyvästi.
Kaikkihan me tunnemme ainakin jonkin asteisesti tällaisista oireista kärsiviä:
suuret käsitykset itsestään eli liioittelee saavutuksiaan;
keskittyy mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta;
uskoo olevansa niin ainutlaatuinen, että häntä voivat ymmärtää vain muut huomattavat henkilöt tai instituutiot;
vaatii korostunutta ihailua;
mielestään oikeus erityiskohteluun;
muiden hyväksikäyttö;
empatian puute;
kateus (tai uskoo muiden kadehtivan häntä); ja
ylimielisyys ja röyhkeys.
Tein sen virheen, että ihailun ja kehun sijaan annoin suoraa palautetta, mutta narsisti ei kestä kritiikkiä. Ei olisi pitänyt ottaa esiin hänen epäonnistumisiaan. Miten narsisti lepytetään? Ongelma tässä on se, että kaikki mitä sanoin oli totta, mutta edelleen asia tuntu olevan niin, että tosiasioita ei ole hyvä sanoa ääneen. Jotkut vetävät herneen nenään.
Narsistisen persoonallisuushäiriön, epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön, huomionhakuisen persoonallisuushäiriön ja epävakaan persoonallisuushäiriön esiintyvyys on keskimäärin 7-9 % yleisväestöstä. Psykiatrian erikoislääkärin ja psykoanalyytikko Gustav Schulmanin mukaan miehillä tämä luku on 11-18 %.
Tuo on suuri luku. Miehistä 18 % kärsii persoonallisuushäiriöstä. Isännöitsijä kohtaa työssään niin paljon ihmisiä, että liiottelematta saat olla päivittäin tekemisissä häiriintyneiden ihmisten kanssa. Miten tulla toimeen myös vaikeiden kanssa? Jatkuvaa nuoleskelua, totuuden välttelyä ja toisen kehumista?
Ei isännöitsijäkään jaksa päivästä toiseen vain nöyristellä joka ainoalle taloyhtiön ihmiselle. Välillä vaan sanoo suoraan, miten asia on. Mutta keisarin uusista vaatteista ei ole hyvä mainita. Siitä ei hyvä seuraa.
Kaikkihan me tunnemme ainakin jonkin asteisesti tällaisista oireista kärsiviä:
suuret käsitykset itsestään eli liioittelee saavutuksiaan;
keskittyy mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta;
uskoo olevansa niin ainutlaatuinen, että häntä voivat ymmärtää vain muut huomattavat henkilöt tai instituutiot;
vaatii korostunutta ihailua;
mielestään oikeus erityiskohteluun;
muiden hyväksikäyttö;
empatian puute;
kateus (tai uskoo muiden kadehtivan häntä); ja
ylimielisyys ja röyhkeys.
Tein sen virheen, että ihailun ja kehun sijaan annoin suoraa palautetta, mutta narsisti ei kestä kritiikkiä. Ei olisi pitänyt ottaa esiin hänen epäonnistumisiaan. Miten narsisti lepytetään? Ongelma tässä on se, että kaikki mitä sanoin oli totta, mutta edelleen asia tuntu olevan niin, että tosiasioita ei ole hyvä sanoa ääneen. Jotkut vetävät herneen nenään.
Narsistisen persoonallisuushäiriön, epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön, huomionhakuisen persoonallisuushäiriön ja epävakaan persoonallisuushäiriön esiintyvyys on keskimäärin 7-9 % yleisväestöstä. Psykiatrian erikoislääkärin ja psykoanalyytikko Gustav Schulmanin mukaan miehillä tämä luku on 11-18 %.
Tuo on suuri luku. Miehistä 18 % kärsii persoonallisuushäiriöstä. Isännöitsijä kohtaa työssään niin paljon ihmisiä, että liiottelematta saat olla päivittäin tekemisissä häiriintyneiden ihmisten kanssa. Miten tulla toimeen myös vaikeiden kanssa? Jatkuvaa nuoleskelua, totuuden välttelyä ja toisen kehumista?
Ei isännöitsijäkään jaksa päivästä toiseen vain nöyristellä joka ainoalle taloyhtiön ihmiselle. Välillä vaan sanoo suoraan, miten asia on. Mutta keisarin uusista vaatteista ei ole hyvä mainita. Siitä ei hyvä seuraa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Entäs sitten ,kun tuo narsisti on puheenjohtaja , ja kun tämä tekee omassa tilassaan
osakkaalle kuuluvia remontteja talon laskuun ja itse olen kyseiset remontit itse kustantanut alakerrassa.
Hallituksen rouvat ovat kumileimsia ja ihmettelevät mikä on mennyt väleissäme
pieleen koska tuo herra on mukava. Minä vain olen hankala.
Kannattaa jättää ainakin tuo diagnosointi ja siitä huutelu kokonaan pois. Ketään ei tarvitse nöyristellä eikä välttämättä tarvitse tulla edes toimeen, kun pidetään asiat asioina ja molemmat ajavat samoja tavoitteita eli taloyhtiön etua. Ei kannata tarttua lillukanvarsiin tai lähteä mihinkään henkilökohtaisuuksiin mukaan. Teet työsi läpinäkyvästi ja niin, että pystyt tarvittaessa perustelemaan joka ikisen siirron. Toki näin olisi hyvä toimia muutenkin.
Jos tuntuu, että toisella lähtee puheet ihan laukalle niin aina voi asiallisesti huomauttaa, että jospa nyt käsiteltäisiin tämä käsillä oleva asia. Jos kokous tai keskustelu menee huutokilpailuksi niin älä lähde mukaan sellaiseen tai muutenkaan laita bensaa liekkeihin. Jos isännöitsijä rupeaa lähtemään mukaan huuteluun tai syyttelyyn niin siitä on todella vaikea nousta, koska isännöitsijän kuuluu loppupeleissä olla se, joka vetää kokousta ja pitää sen raiteilla.
Kaikenlaisia tapauksia tulee vastaan taloyhtiömaailmassa eikä kaikista todellakaan tarvitse tai voikaan pitää. Mikäli tuntuu, että taloyhtiö teettää kohtuuttomasti töitä ja yhteistyö ei vaan suju, niin mielestäni on ihan ok laittaa hanskat tiskiin ja irtisanoa sopimus jos asioita ei saa keskustelemalla sujumaan.