Hei.
Kysyisin onko niissä kaupoissa joissa ei ole vartijoita, oikeus kaupan kassojen puuttua näpistyksiin, ja mitä voi lain mukaan tehdä, ettei syyllisty itse mihinkään?...
Kysyisin onko niissä kaupoissa joissa ei ole vartijoita, oikeus kaupan kassojen puuttua näpistyksiin, ja mitä voi lain mukaan tehdä, ettei syyllisty itse mihinkään?...
Vastaukset 15
Vanhimmat
Minun tietääkseni kuka tahansa kansalainen saa pysäyttää varkaan...
viekää rahat pankki säilyyn eikä kaupan kassan alle
Jokainen kansalainen voi puuttua asiaan. Jos varkaan saa verekseltään kiinni niin saa käyttää jokamiehen kiinniotto-oikeutta.
Niin uskomattomalta kuin se saattaa kuulostaakkin, niin kenellä tahansa kansalaisella on oikeus viedä ostoskärrynsä ostosten tekemisen jälkeen takaisin oikealle paikalleen, samoin voit halutessasi tuuppia paikoilleen myös muiden jättämät kärryt. Tähän EI siis välttämättä tarvita vartijaksi hyväksymistä.
Tarviihan sitä kurssin käydä että osaa pullot laitella oikeisiin koreihin.Koulutus kestää jotain 50 h koska se on tärkein osa puppelivartioitten työtä.
SIIS MISTÄ LÄHTIEN VARTIJAT OVAT TEHNEET JOTAIN PULLONLAJITTELUHOMMIA? ÖÖ... OTA JO LÄÄKKEESI TAI MENE SAIRAALAAN.
Joo, mutta pullohuoneeseenhan ei muutenkaan ole tavan kansalaisella mitään asiaa, ainakaan ilman kauppiaan lupaa. Tämä ei kuitenkaan johdu siitä, että pullohihnan tyhjentäminen olisi niin hankalaa, vaan siitä, että pullot ovat rahanarvoista tavaraa, ne on helppo vaihtaa käteiseksi lähes missä tahansa ruokakaupassa ilman ikäviä papereita, joten riski pullojen tulemisesta varastetuiksi on huomattava. Tämän vuoksi pullohuonetta yleensä hoitaakin vartija, jonka tärkein tehtävä tässä työpisteessä on tarkkailla, etteivät kaiken maailman myymäläapulaiset kähvellä pulloja.
Olet toki velvoitettu ilmoittamaan havainnoistasi esimiehillesi, mutta et ole velvollinen yrittämään kiinniottoa tai omaisuuden takaisin ottamista.
Jokamiehen kiinniotto oikeudella voit toki ottaa kiinni varmuudella itse näkemäsi varkaan/näpistelijän.
Muiden ilmoittamiin epäilyihin kannattaa aina suhtautua suurella varauksella ja jos tekee jotain tekee tämän vapaaehtoisuuteen perustuen.
Myyjällä ei ole oikeutta tarkastaa kiinniotetun henkilön tavaroita, kantamuksia tai vaatteita.
On kuitenkin nykyisin erittäin suuri riski että kiinniotettava pyrkii pakoon usein keinoja kahtamatta. Usein taskusta löytyy huumausaineita joista saisi huomattavasti ankaramman rangaistuksen kuin näpistyksestä. Nuorilla taas pelko kotiväelle kertomisesta ajaa saman asian.
Olipa taannoin Alepa nimisessä kaupassa myyjät laittaneet ovet lukkoon ja estäneet epäilyä poistumsta jolloin sivullinen asiakas joutui epäillyn väkivallan kohteeksi ja joutui lääkäriin.
Sivullisia ja itseä ei kannata asettaa turhaan vaaraan mikäli arvioi ongelmia syntyvän kiinni ottamisesta.
Muiden asiakkaiden poistumisen estäminen luetaan myös vapaudenriistoksi josta tekijää (myyjää) rangaistaan huomattavasti ankarammin kuin näpistyksestä varasta.
Jälkikäteen tulevat selvitettäväksi myös mahdolliset vahingonkorvaukset tapahtumasta kärsineille, myyjä saattaa joutua maksamaan ylilyönneistä, eivätkä vakuutukset välttämättä maksa korvauksia ainakaan täysimääräisinä.
Lisäksi myyjä voi joutua todistamaan oikeudessa jolloin viimeistään vastapuoli saa myyjän tarkat henkilötiedot ja osoitteet selville.
Tästä lähtisin liikkeelle.
Poliisi voi tietyissä tilanteissa jättää kuulustelupöytäkirjoista sekä oikeuden asiapapereista merkitsemättä osoitteen, puhelinnumeron ja osan henkilötiedoista. Ja lisäksi todistaja voi itse vaatia tietojensa salaamista jos on syytä olettaa mahdollista kostoa tms.
Näin pienten rikosten ja tekojen osalta tämä tietojen osittainen salaaminen on erittäin harvinaista. Vaikka näpistelijällä olisi pitkä väkivaltarikostausta ei tällä ole vaikutusta ilman muita perusteita, kuten vakava uhkailu tms. Lisäksi tämä pitää pystyä näyttämään toteen.
Heti ei tule mieleen ainoatakaan tapausta jossa tietojen osittaista salaamista olisi käytetty vastaavanlaisissa tapauksissa.
Olen kyllä kuullut tapauksesta jossa poliisille oli annettu vartijan työnantajan osoite ja yhteystiedot mutta kuitenkin tutkintapöytäkirjoissa ja oikeuden asiakirjoissa vartijan omat henkilötiedot ja yhteystiedot avoimesti esillä.
On myös hyvä muistaa että kyse on vain tietojen saamisen rajoittamisesta (ei todellisesta salaamisesta), täydellinen salaaminen ei ole mahdollista. Anonyymi todistaja tuskin koskaan tulee olemaan kenenkään oikeustajun tai -edun mukaista.
itse olen ollut useamminkin työtehtävien takia oikeudessa todistajana ja aina pyynnöstäni on henkilötietoni salattu. Usein jo suoraan poliisikuulusteluissa kuulustelupöytäkirjaan on suuri osa tiedoista jätetty merkitsemättä. Tähän on riittänyt omalla kohdallani pelkkä pyyntö sekä huomautus vastapuolen tunnetusta väkivaltahistoriasta sekä etnisestä taustasta.
Kyllä varmassa näpistys/varkaustilanteessa jokaisella on kiinniotto-oikeus, myös kassoilla. Kyse on siis jokamiehenoikeuksista. Tällä samalla oikeudella myös vartijat suorittavat kiinniottonsa, vartijoille on lisätty tosin muutamia oikeuksia, kuten oikeus voimankäyttöön, voimankäyttövälineisiin ja turvallisuustarkastukseen kiinnioton yhteydessä. Vartijoilla on työtehtävissään myös korostettu oikeusturva, tämä ilmenee rikoslaissa "järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen" - kohdassa, kun taas tavallisella siviilillä/kansalaisella (myös vartijat vapaa-aikanaan, HUOM.) ei tätä oikeutta ole.
Käytännössä voit pysäyttää henkilön käskemällä ja ehkä ohjaamalla sekä asettumalla tämän eteen. Sitten jos kohdehenkilö tekee jotain reaktiona, esim. kaivaa teräaseen esiin, on sinulla tässä tilanteessa luonnollisesti hätävarjeluoikeus.
Siviilinä jos lähtisin näpistelijää tms. kiinni ottamaan, olisin ainakin 110% varma että olen oikeassa. Koska muussa tapauksessa tekosi on laiton ja kyseisellä henkilöllä on hätävarjeluoikeus sinua kohtaan. Mutta rohkeutta tilanteisiin, kysyminen ei ole kiellettyä, rangaistuksia/yms. seuraamuksia ei kannata pelätä niin, että se estää toiminnan mahdollisessa oikeassa tilanteessa.
Toivottavasti tämä vastaa kysymykseesi.
Jos työnantaja ei halua vartijoita kauppaansa hankkia, vaan kassaenkilökunta hoitaa myös näpistystapaukset, hankkikaan siihen hommaan koulutus jotta tietää mitä, miten ja milloin saa tehdä. Ei se tällä palstalla selittämällä kuitenkaan avaudu niin kuin pitäisi.
hoitaa nämä jutut, he ovat ammatikseen sitä tekemässä ja kait sitä jonkin verran myös tehneetkin. Itse estin ja syytteen sain: tahattoman haitanteon väkivaltainen estäminen,joskin ilman tuottamusta.
... käydä myös, kerro tilanteesta vähän tarkemmin, infoa noin ihan yleisesti kaikille jotta tietävät miten toimia. Eli siis varma näpistys, mitä näpistäjä teki, mitä teit itse, tuliko poliisi...? Itse olen juossut useammankin näpistelijän siviilissä kiinni ja joutunut hieman voimakeinojakin (omia fyysisiä voimia, hallintaotteita) käyttämään saamatta poliisilta sen enempää haukkuja, enemmänkin kiitosta ja hyväksyvää hymähtelyä. Periaatteessa voidaan siis sanoa, jos ei toiselle aiheuta vammoja, vaan pyrkii selkeästi hallitsemaan& rauhoittamaan toisen poliisin saapumiseen saakka lievimmän haitan periaatetta seuraten, ei ongelmia yleensä tule. Ja tottakai näpistelijä saatta ruveta valittamaan liiallisesta voimankäytöstä, oikeudettomasta hyökkäyksestä, mutta kun selittää tilanteen poliisille ja kertoo mitä on tehnyt (rehellisesti), antaa jokamiehen kiinniotto-oikeus periaatteessa oikeuden käyttää myöhemmin perusteltavina pidettäviä lieviä voimakeinoja, esim. hallintaotteet. Jos tietysti teräase sattuu käteen eksymään, tulevat tässä vaiheessa sovellettavaksi myös hätävarjelusäännökset. Mutta tilanne on usein tapauskohtainen, joten on paha kertoa yleispäteviä sääntöjä joka tilanteeseen em. sääntöjen lisäksi. Eli lievin mahdollinen haitta, myöhemmin perusteltavissa olevat voimakeinot, mahdollinen hätävarjelu. Muistetaan, että jos kyseessä sattuu olemaan vahinko, syyllistytte itse oikeudettomaan hyökkäykseen, jolloin kohdehenkilöllä on hätävarjeluoikeus teitä kohtaan. JOTEN OLLAAN AIKUISTEN OIKEASTI VARMOJA ASIASTA!