Mietin vain, ja olisi kiva kuulla, että miksi ihmeessä lapsille annetaan kauhean pitkiä ja moniosaisia nimiä? Yhdellä ainoalla etunimellähän ihmistä yleensä kutsutaan koko ikänsä ja siitäkin saadaan väännettyä lempinimiä. Ymmärrän kyllä, jos suvussa kulkee joku nimi ja halutaan jatkaa perinnettä, tai jos mietitään useammaan nimen välillä, eikä minulla muutenkaan ole mitään toista etunimeä vastaan. Mutta kun ihmisen nimestä yritetään väsätä jotain ihmeellistä runokokonaisuutta "koska se on niin kaunis", tai väkipakolla etsitään toista nimeä, kun yksi ainoa ei riitä, niin tuntuu, että koko touhulle annetaan liikaa merkitystä. Vai miten..?
Miksi monta nimeä?
Matleena
4458
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Täysnimikaimojen kanssa saattaa tulla sekaannuksia, useammalla nimellä huomattavasti pienempi riski. Itse olen tuntenut kolme ikäistäni, joiden etu-sukunimiyhdistelmä oli sama. Tosin muodin vuoksi ja sointuvuuden vuoksi samat etunimiyhdistelmät ei ole harvinaisia ja siten näistäkin kahdella oli sama toinenkin nimi.
Jos vanhemmat sattuvat valitsemaan nimen, josta lapsi ei pidäkään, on helpompaa ottaa toinen nimi käyttöön kuin vaihtaa nimeä kokonaan. Lisäksi jos jossain vaiheessa ilmaantuukin julkisuuteen kaima, kuten rikollinen, on erottaminen hieman helpompaa.
Useamman nimen avulla voidaan tehdä ero samannimisten (sama kutsuma- ja sama sukunimi) välillä.
Useinhan ei tarvitse toistaa muita nimiä, vaan pelkästään niiden alkukirjaimet, esim. Väinö K.V. sukunimi. Sillä tasolla on enää harvoin yhteensattumia.
Kannatan montaa nimeä. En ylipitkiä kokonaisuuksia tyyliin Mikko-Pekka Arijoutsi Konsta-Hermanni, mutta kauniita nimiä on tosiaan paljon - miksi niitä ei saisi käyttää? Sinä et ehkä pidä monen nimen käytöstä, mutta kaikki eivät ole kiinnostuneita asketismista. Hyvähän se vain on jos on hyvä ja jopa runollinenkin nimiyhdistelmä, josta saa olla ylpeä.
Väärinkäsitysten välttämiseksi :)