Missä on määrätty, että kaupungit ja kylät pitää rakentaa ja kaavoittaa tylsiksi, mitättömiksi ja ikäviksi paikoiksi asua?
En ole huomannut missäään perustuslissa tai lakikokelmassa moista määräystä.
Tämä taitaakin olla osaamisongelma. Koulutusta tulisi muuttaa. Ns. asiantuntijat ovat hakoteillä!
En ole huomannut missäään perustuslissa tai lakikokelmassa moista määräystä.
Tämä taitaakin olla osaamisongelma. Koulutusta tulisi muuttaa. Ns. asiantuntijat ovat hakoteillä!
Vastaukset 24
Vanhimmat
Opettele kirjoittamaan. Suomea ja sen lisäksi vielä asiaa.
"Missä on määrätty... bala bala"
Älä missään tapauksessa anna vastakkaista esimerkkiä näkemyksesi tueksi. Sehän tekisi viestistäsi lukemisen arvoisen.
"En ole huomannus missään perustuslissa tai lakikokelmassa moista määräystä."
Tämähän on jo mielenkiintoista...
"Koulutusta tulisi muuttaa."
Muuta sinä. Mitä kauemmas sen parempi.
Ja mikäs asiantuntija sinä olet?
mahtaisi miellyttää sinua?
Missä maassa ja miltä ajalta?
Olisikohan siitä kuviakin olemassa?
Nyt olisi mahdollisuus vaikuttaa mielipiteisiin.
On tainnut jäädä kirjoittajalta peruskoulukin kesken?
Ei tarvi kuin mennä etelä-ruotsiin, niin huomaa kuinka upeita pikkukaupungin rakennukset voivat olla. Siellä kun pidetään vanhasta huolta ja uutta rakennetaan sillä silmällä, että se on myös kaunista katseltavaa ja se sopii vieressä olevaan tyyliin.
Iso merkitys on sillä, että ihmiset eivät ole niin laiskoja kuin suomessa. Jo pelkkä alueiden siivous ja rakennusten maalaus nostaa ympäristön uuteen valoon.
olisi Suomessakin, jos täkäläinen peruskansalainen pitäisi vanhasta huolta ja ymmärtäisi rakentaa kaunista ja ympäristöön sopivaa.
Perusasenne on pyrkii vaan vieläkin olemaan: nurin vanhat rötisköt ja tilalle halvinta mitä rahalla saa. Näin suunnittelusta toteutuksen kautta ylläpitoon koko ketjun läpi.
Poikkeuksia tietty löytyy, muuten meikäläinen olisi vaihtanut alaa jo kauan sitten.
Kuten näistä saamistasi vastauksista huomaat!!!
---pilkunviilaajia ja muita tosikkoja on kyllä, mutta ei osaajia ja asioita ymmärtäviä.
Olen itse ajatellut, että se osaamattomuus on sivistyksen puutetta. Joka myöskin karkeasti ilmenee noissa vastauksisa.......
Lainaus ylempää:
"osaamattomuus on sivistyksen puutetta."
Se kyllä täytyy arkkitehtien hyväksi sanoa, että sivistymättömiä he ainakaan EIVÄT ole! Maailmaa matkustelleita, paljon lukeneita, kielitaitoisia, kirjallisia tyyppejä kaikki tyynni. Ehkäpä osoittelette kuitenkin väärään suuntaan sormellanne (sormella osoitteleminen muuten on sivistymätöntä!).
Tällaista juttua -heh heh
(onkohan oikea kansakoulunopettaja asialla... kun asian vierestä pitää jauhaa...):
---Se kyllä täytyy arkkitehtien hyväksi sanoa, että sivistymättömiä he ainakaan EIVÄT ole! Maailmaa matkustelleita, paljon lukeneita, kielitaitoisia, kirjallisia tyyppejä kaikki tyynni. Ehkäpä osoittelette kuitenkin väärään suuntaan sormellanne (sormella osoitteleminen muuten on sivistymätöntä!).---
----kielitaito ja matkat -- sekö sivistää?
--naapurikin käy aurinkomatkoilla nykyään ....
-ja naapurin yh-äidillä on afrikkalainen kielimies...
Kuitenkin tuo rakennettu ympäristö paljastaa, että osaaminen on hukassa! Ja kauheimpia ovat ne ns ammattilaisten taideluomukset ja huoltoasemat.
(voi olla että matkailu ei ole hyväksi !!!)
Hyvä kysymys: mitä sivistys on? Tämä kuitenkin pitäisi olla arkkitehtuurikeskustelupalsta. En mielestäni puhunut asian vierestä, jos joku esitti sivistymättömyyden syyksi huonoon suunnitteluun. Keskustelu tällä palstalla joka tapauksessa on mielestäni niin ala-arvoista, että en ihmettele etteivät itse arkkitehdit eksy tänne. Kaikkeen saa ja pitääkin suhtautua kriittisesti, mutta jos ei asiasta mitään tiedä, niin on sivistymätöntä suuna päänä huudella omia mielipiteitään, joilla ei ole mitään perusteita. Jokainen tietää estetiikan luonteen. Taiteilijat kautta aikojen ovat olleet kansan keskuudessa parjattuja. "Kansa" ymmärtää estetiikkaa vasta, kun sen muotokieleen on totuttu. Tämä on tosiasia.
Kyllä siinä olikin ummehtunut tuulahdus pölyisestä komerosta!
Pojat ja tytöt, älkää väitelkö. Keskustelkaa.
Suomalainen arkkitehtuuri, etenkin kaupungeissa, on kyllä todella pateettista. Ja jotta kokonaisuus olisi harmoninen, sama linja jatkuu sisustuksessa. Seinät maalataan valkoisiksi ja viljellään tolkuttomasti puu- ja tiilipintaa.
Suomen historian yliarvostetuin arkkitehti on kyllä Alvar Aalto. Myönnettäköön, että hän kyllä osasi suunnitella ihan katseltavan näköisiä taloja kaupunkien ulkopuolelle, mutta asemakaava-alueella mies oli täydellinen katastrofi. Äijä ei kyllä yhtään ottanut huomioon ympäristön rakennuskantaa, vaan omahyväisyyttä puhkuen sovitti väkivaltaisesti omat hirvityksensä keskelle arkkitehtuurin kulta-ajan luomuksia.
Todelliset suomalaiset huippuarkkitehdit olivat Elien Saarinen, Armas Lindgren ja Wivi Lönn. He antoivat panoksensa tämän maan omaleimaisen arkkitehtuurin kehittämiseksi.
Vanhempi ikäpolvi muistaa vielä omakohtaisesti puna-armeijan pommitukset suomalaisissa kaupungeissa. Nämä kuitenkin kalpenevat kun vertaa 1960- ja 70-lukujen gryndereitten aikaansaamaan hävitystyöhön. Turha kuvitella että se olisi vielä ohi - suomalainen kulttuuri-itsemurha jatkuu! Turussakin puuhataan edelleen 100- ja 150-vuotiaitten puutalojen purkamista keskustassa.
Helsingin keskustaa on raiskattu vielä viime aikoina mitä hirveimmillä kyhäelmillä. Mannerheim-patsaan viereen noussut nykytaiteen museo tuo mieleen eteläpohjalaisen nyrkkipajan peltihallirakennuksen. Sanoma-WSOY:n talo edustaa 2000-luvun akvaarioarkkitehtuuria kaikessa karmeudessaan.
Kaiken kaikkiaan rakennustaide käsityksenä on Suomessa kuollut. Silloin kun kävelee näitten nykyarkkitehtuurin "helmien" vieressä, ei puutu enää muuta kuin marraskuinen aamu ja räntäsade, niin kurjuus on huipussaan.
kirjoittajan kanssa täysin samaa mieltä! Suomalainen arkkitehtuuri on tylsää, varsinkin ne tavallisille ihmiselle myytävät grynderien rakennuttamat kerrostalo-, rivari- ja omakotitalot! Esim. rivarit ovat ulkoapäin ankeita ja rumia harmaita tai ruskeita (muka tyylikkäitä) laatikoita.
Ilmeisesti kaikkien ihmisten kuvitellaan haluavan katsella valkoisia seiniä koko ikänsä (värit kunniaan sisustuksessa!). Tuulikaapit ovat järjestään naurettavia koppeja, joihin on turha kuvitella taiteilevansa lastenrattaiden kanssa. Makuuhuoneet persoonattomia kopperoita, joita "piristää" yksi mahdollisimman halpa komerorivi (tietenkin valkoisena). Ruokailutila on niin pieni, että siihen mahtuu juuri ja juuri neljän hengen pöytä (tosin tuolit voivat osua seinään). Keittiö on tietenkin putkimallia, jossa kaksi kokkaajaa törmää takuuvarmasti toisiinsa.
Ja entäs pihat sitten? Ihan säälittää kerrostalo- ja rivariasukkaiden puolesta. Niitä ei suunnitella ollenkaan. Yksi kirjoittaja otti esimerkiksi Ruotsin. Minustakin siellä satsataan paljon enemmän viihtyisyyteen. Esim. pihat ovat kauniita, hyvin hoidettuja ja tarkoituksenmukaisia. Täällä ei ymmärretä ollenkaan puutarhan päälle. Täällä puutarha on yhtä kuin voikukkaa kasvava leikkaamaton nurmikko, jossa pari hassua puuta ja pensaita.
Onneksi asun omakotitalossa (joka on arkkitehdin suunnittelema, yksilöllinen, ei-pakettityyppitalo)!
Tuntuu, että tuon ympäristön rakentaa joku jumala. Sitä ei saa arvostella.
Vaikka tulos on aivan kamala.
NS. asiantuntijat tulisi nopeasti vaihtaa uusiin. Nykyinen Jälki on niin kamalaa.
Mutta miksi hinnat on niin korkeita tuosta huonosta ympäristöstä, miksi se maksaa paljon???
Syy lienee mafia - rakennusmafia yhdistettynä lainsäätöön, eli laillinen mafia.
Ei se todellakaan mikään jumala ole ja kyllä saa arvostella, mutta arvosteluilla on oltava perustelut ja ne on osoitettava OIKEAAN OSOITTEESEEN, se ei todellakaan aina ole arkkitehti! Hyvät ihmiset, TE olette PÄÄTTÄJIÄ myös, käyttäkää siis oikeuttanne! Mitä ostatte, mistä maksatte!?! Omakotitaloista suurin osa on aivan jonkun muun kuin arkkitehdin suunnittelema ja kaavoitus sekä rakennusvalvonta vaikuttaa asioihin. Ottakaa selvää asioista ja osoittakaa valituksenne oikeaan suuntaan. Täälä pään aukominen ei asioita muuta, ehkä helpottaa oloa vähän.
Miksi ikkunat tehdään niin pieniksi kerros- ja rivitaloissa? Tulisiko se niin paljon kalliimmaksi tehdä edes vähän suuremmat olohuoneeseen.. miksei samantien vaikka lattiaan saakka? Keittiö voi olla erikseen, vähän huom. vähän kaappitilaa enemmän (tuohon perinteiseen kapeaan II-keittiöön.) Ja se ruokapöytä tuolineen pitäisi saada mahtumaan "ruokailutilaan" tosiaan ilman, että tarvitsee seinää pitkin kinnata. Ja kivaa olisi, että mahtuisi ainakin kuuden istuttava pöytä. Voisi vieraatkin sitten syödä samaan aikaan. Voisiko vaikka erkkerillä tuoda tuotakin tilaa pari kolme neliötä suuremmaksi, jotta pöytäkin mahtuisi? (Ja se ovi sinne pesutiloihin.) Valoisuutta saisi ruokailutilaankin suuremmilla ikkunoilla.
Viher- ja puustoalueita pitäisi olla enemmän, ettei tule niin "sillit suolassa" meininki.. Ja rivareiden takapihalla ne aidat naapuriin sen verran riittävät, että voisi oleskella rauhassa.
Niin kliseeltä kuin se kuulostaakin niin hyvä rakentaminen kaatuu rahan puutteeseen. Mikään ei saisi maksaa ja kaikki pitäisi olla täydellistä. Erkkereitä saa kyllä tehtyä rahalla, mutta näinä elementtien aikoina niitä ei tarjota. Ne maksaa. Samoin on monen muunkin seikan kohdalla. Tosin huonejärjestykset on sovitettavissa hyvinkin paljon paremmin kuin monesti näkee.
Ikkunakoot määräytyvät ohjeiden ja energiataloudellisten seikkojen myötä. Monenlaista on kokeiltu, mutta ei siitä maallikot piittaa, valittavat vain.
Valmistalot eivät ole parhaita, mutta ne ovat halpoja.
on usein paremminkin maksuhaluttomuutta.
Rahaa tuntuu riittävän toisarvoisiin kohteisiin samalla kun tärkeämmät asiat hankitaan niin halvalla kuin mahdollista.
Esimerkki: arkkitehtejä syyllistetään mm omakotitalojen huonosta suunnittelusta.
Käytännössä usein tingitään suunnittelu minimiinsä, ts siihen, mitä laki ja rakennusvalvonta välttämättä vaativat. Samalla maksetaan silmää räpäyttämättä koko talon arkkitehtisuunnitteluun verrattuna kolminkertainen summa pelkistä keittiökalusteista.
Keittiökalusteiden käyttöikä on 15-25 vuotta.
Talon suunnittelun käyttöikä on halvasti toteutetuilla 'pahvitaloillakin' yli 50 vuotta.
Suunnittelijan taidot määräävät pitkälle koko talon käytännöllisyyden, käyttötehokkuuden ja kauneuden.
Kun ajatellaan asiaa rakentajan / rakennuttajan kannalta, niin perimmäinen tarkoitusperähän on aina taloudellinen. Minimipanoksella pitää saada maksimitulos. Kerrostalo on ylivoimaisesti halvempi rakentaa kuin omakotitalo. Kun käyttää rakennustarvikkeina halpoja betonielementtejä, ilmanvaihtojärjestelmiä, vesiputkia ym., saadaan viivan alle jäämään entistä enemmän. Pientaloalueet eivät kiinnosta rakennuttajia - niistä kun saadaan paljon pienempi tulos. Gryndereitä ei todellakaan kiinnosta ylevät arkkitehtoniset tavoitteet tai yhteiskuntavastuu, vaan silkka raha.
Siksi Suomessa rakennetaan niin paljon kerrostaloja, vaikka ihmiset haluaisivatkin asua omakotitaloissa. Tarjonta on mikä on, ja siitä pitää valita.
Miksi sitten kerrostaloille annetaan niin paljon rakennuslupia? Ne myönnetään kuntien kaavoitusosastoilla. Gryndereillä on perinteisesti ollut kattava hyvä veli -verkosto, joka on ulottanut lonkeronsa joka puolelle virkamiehiä ja valtuutettuja myöten. Lisäksi, kun valtuuston esittelyyn tulee rakennusliikkeen suunnitelma uuden asuinalueen kyhäämiseksi jolla saataisiin viisi tuhatta uutta asukasta (=veronmaksajia) alueelle, vastustus on aika vähäistä.
Jos haluaa asumaan omakotitaloon, on pitkälti omien taitojensa varassa. Silloin pitää rakentaa itse tai korjata vanhaa.
Että hommaan saadaan jotain muutosta, pitäisi lain vaatimuksia kiristää. Rakennusaineilta pitää vaatia tiettyä laatutasoa ja rakennusta varten pitäisi olla olemassa jo suunnitteluvaiheessa valmis suunnitelma esim. putkistoremonttia varten. Näin ylläpitokustannukset saataisiin minimoitua. Eduskunnan pitäisi myös alkaa rajoittaa kerrostalojen rakentamista.
Mallia voisi ottaa esim. länsi- ja keskieurooppalaistyylisestä tiiviistä omakotirakentamisesta; rakennusliikkeet rakentavat siellä laajoja omakotitaloalueita jotka ovat ketjuina teiden varsilla. Jokaisella talolla on kuitenkin oma puutarhansa ja ainakin yhden auton talli. Bussi kulkee etuoven edestä. Rakennustapa täyttäisi ihmisten toivomukset ja olisi ekologisesti kestävä vaihtoehto väljemmälle omakotirakentamiselle; joukkoliikenneyhteydet olisivat paremmin järjestettävissä.
Tietääkseni Suomeen on tehty yksi tällainen asuinalue kokeiluluonteisesti. Se tosin taidettiin toteuttaa hartiapankkiperiaatteella. Olisi mukava tietää, onko se poikinut uusia ideoita.
Matalaan ja tiiviiseen suhtaudutaan kuin johonkin pelastajaan. Oletko asunut tälläisellä alueella?
Voin sanoa 5 vuotta länsi-eurooppalaisessa kaupungissa asuneena, että aika aneemista on kun kasvaneen rakennuskustannustehokkuuden vuoksi on päädytty 2-3 talotyyppiin ja sitä kopiotu laajoille aluelle (muuten alueen tonttitehokkuus ei toteudu!) Lisäksi se luo todellista autoriippuvuutta, ei kovinkaan ympäristöystävällistä siis.
Kerrostaloja on kauniitakin, mutta 60-luvun jälkeen niistä tuli tehokkuuden symboleja (ennen urbaanin elämänmuodon ja sivistyneen väestön asumista, tulihan näihin asuntoihin ensimmäiseksi yleisesti kaukki hienoudet kuten vesiklosetit ym.) Ennen kuin parjaamme kerrostalot täysin puhki, kannattaisi tutusta 1900-luvun alkupuolen todella kauniisiin kerrostalo asuntoihin.
Kerrostaloasumista ei ole kehitetty lainkaan, hyviä kerrostaloasuntoja ei saa vaikka olisi maksukykyäkin. Rakennusliikkeet väittävät tekevänsä juuri sitä mitä yleisö haluaa… tavallinen asunnonostaja vaan ei paremmasta tiedä. Eikä kyllä voi mitenkään asiaan vaikuttaa. Elleivät sitten ala perustamaan ensin asunto-osakeyhtiöitä ja sitten itse rakennuttamaan.
(Kaikki eivät todellakaan halua asua omakotitaloissa /linnoittautuneena dvd-kotiteattereihinsa hevon kuuseen / viettää vapaa-aikansa pihatöissä ja ikuisissa pikkuremonteissa.)
Tähän liittyen on käynnissä TKK tutkimusta avoimesta asuntorakentamisesta. Uskallan kuitenkin väittää että tämä vain pahentaa tilannetta ja ajaa modulisysteemeihin (josta jo nyt kärsimme) ja ennenkaikkea määrittelemättömään tilaan.
"No tämä tilahan voi olla makuuhuone, olohuone, keittiö tai oikeastaan ihan mikä vaan..."
Vanhoissa kerrostaloissakin tilojen käyttötarkoitusta on toki monesti muutettu, mutta se että tilan muutettavuus on perusluonteeltaan vaikeaa, antaa sille pysyvyyden ja jatkuvuuden tuntua tuntua. Niin outoa kuin miltä se kuulostaakin.
Ei hyvin suunnitellussa asunnossa tarvitse ruveta seiniä siirtelemään.
Lisäksi vanhoissa kerrostaloissa on monia lähtökohtaisesti eri luonteisia huoneistoja, josta valita. Nyt tarjotaan mallia jossa asunnot ovat lähtökohdiltaan samanlaisia, mutta voit itse ruveta muuttamaan niitä jos kiinnostaa. Eli siis toisinpäin. Mielestäni tämä rajaamattomuus ja epämääräisyys luo häilyvää ja epämääräistä arkkitehtuuria.
-Olen seurannut arkkitehti lehteä.
-Siellä se ddr vaan jatkuu, vaikka oikea ddr loppui jo kauana sitten.
-Samaa tylsyyttä ja autioita kuvia. Oikeaa sosialistista funtiorealismia. Aina vaan. Useiden kymmenien vuosien ajan.
On kyllä hakoteillä se maailma ja kuvamaailma.
Ehkä tässä on osasyy siihen, miksi tylsyys ja toivottomuus on vallalla ja sitä pidetään arvossa meillä suomessa.
Se on kuin muoti - joka painostaa ja jyrää.
Sivuavana huomiona myös se, että sellainen muita ylempänä oleva arkkitehtityyppi on tunnistettavissa jo olemuksesta.
Asenneongelma on kai niin suuri.
Nuo lehdet ruokkkii jotain todellisuudesta irronnutta "kulttuuria".
Pölyttynyttä juttua. Luulisi harrastajienkin kyllästyvän.
Kuolleet kuvat/talot ja mausoleumit kuuluu jonnekin.......