Analyysi: Mitä EU:n elvytysrahasto toisi suomalaisille? Saisimme tukea, mutta maksaisimme lopulta enemmän
Tänään klo 17:33
Juha Keskinen
Suomi saisi EU:n elvytysrahastosta rahaa, mutta maksaisi lopulta enemmän, kirjoittaa Iltalehden politiikan toimittaja Juha Keskinen.
Tänään klo 17:33
Juha Keskinen
Suomi saisi EU:n elvytysrahastosta rahaa, mutta maksaisi lopulta enemmän, kirjoittaa Iltalehden politiikan toimittaja Juha Keskinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Suomalaiset eivät välittömästi huomaa elvytysrahaston vaikutuksia. Pitkässä juoksussa ne näkyvät taloudessa ja mahdollisesti verotuksessa. PEKKA KARHUNEN
Onko suomalaisen verotiedoissa jatkossa valtionveron, kunnallisveron, maakuntaveron, kirkollisveron ja Yle-veron lisäksi myös EU-vero? Mitä EU:n elvytysrahasto toisi suomalaisille? Kysymykseen vastaaminen on vielä monelta osin jossittelua, kunnes päätös elvytysrahastosta ja sen ehdoista on lopulta tehty. Päätös rahastosta saattaa vielä venyä ja teoriassa on mahdollista, että koko rahasto vielä torpataan. Yksikin EU:n jäsenmaa voi estää elvytysrahaston. Tosin käytännössä on hyvin epätodennäköistä, että mikään jäsenmaa ottaisi vastuun koronakriisin helpottamiseksi tehtävän rahaston estämisestä. Onhan elvytysrahasto EU:n voimakaksikon ranskan Emmanuel Macronin ja Saksan Angela Merkelin ajama hanke.
Elvytysrahastossa EU ottaa yhteisesti lainaa markkinoilta. Komission esityksen mukaan lainaa otetaan 750 miljardia, joista 500 miljardia jaetaan suorana tukena ja 250 miljardia euroa lainoina. Elvytysrahaston koko, jakosuhde ja tuen jakamisen perusteet ratkeavat vasta neuvottelujen kuluessa. Esityksen mukaan tuen saamisen perusteina olisivat muun muassa maiden työttömyysluvut vuosina 2015-2019 ja toisaalta se miten paljon niiden talous (bkt) tulee laskemaan vuosina 2020 ja 2021.
Hyvää olisi se, että Suomi saisi muiden mukana elvytysrahastosta tukea hankkeilleen melko nopeasti
Pitkässä juoksussa Suomi kuitenkin maksaisi enemmän kuin saisi rahaa. Suomi myös sitoutuu omalta osaltaan vastuuseen EU:n yhteisvelasta vuosikymmeniksi. Suomi saisi toisaalta hyvin hoidetun taloutensa johdosta itsekin rahaa markkinoilta edullisesti.
"Suomi saisi toisaalta hyvin hoidetun taloutensa johdosta itsekin rahaa markkinoilta edullisesti."
Mikään ei ole ikuista ja Suomen velanmaksukyky saattaa romahtaa, jolloin korot nousee tuntuvasti, joka vielä kiihdyttää huonovointisuutta.
Tuloksena voi olla hyvinvointivaltion loppu.
Jep, siitä vaan siis Sanna Marinin mukaan vaan, herrasisä sentään. Olen kyllä sitäkin mieltä ettei Suomen päämisterillä ole paljonkaan sanomista kun Merkel ja Macron ovat päättämässä asioista, siis meidän asioista.
Eivätköhän lähes kaikki maat "anna" enemmän kuin saavat,
koska osa rahasta ei ole lainaa. Saksa on suurin nettomaksaja.
Eivät k a i k k i!
Sen takia me nettomaksajamaat vastustamme
nilin mielettömän suuria lahjoituksia etelä eurooppalaisille.
Ei voi olla totta että joku noin ajattelee, heh heh me annamme kuin enemmän saamme. Me Suomesta. Millä ilveellä, kun Suomi ottaa velkaa, millä ilveellä me mitään maksetaan?
Pitää katsoa kokonaisuutta, jos puoli Eurooppaa kituuttaa, niin siitä kärsivät kaikki.
Suomi ja moni muu elää kaupalla ja viennillä.
Keskustelun aiheeksi voi yhtä hyvin teeman: Miten Eu selviäisi ilman korona-rahoitusta,
On ehkä aiheellista muistaa, mitä tapahtui välittömästi toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Yhdysvallat antoi huomattavan tuen sodassa kärsineiden
eurooppalaisten maiden jälleenrakentamiseen. Suunnitelmissa oli myös Suomen
tukeminen, Tämän esti kuitenkin toveri Stalin toteamalla Suomen kuuluvan Neuvostoliiton intressipiirriin. samalla tavalla kuin muutkin neuvostoarmeijan jalkoihin jääneet valtiot.
Tuon ns. marshall-avun vaikutus oli huomattava, mutta yllätten se hyödynsi ennen kaikkea Ruotsin teollisuutta, koska maan kärsimät menetyksen olivat puolueettomuudesta johtuen vähäiset, Ruotsilla oli tuotantovalmius, jonka vuoksi se pystyi valtaamaan markkinota jenkkirahojen ohjautuessa ruotsalaistileille,
Saamatta jääneen tuen vuoksi Suomi menetti valtaosan ulkomaanmarkkinoistaan, nyt eupooalaisilla valtioilla on rahoituksen puuttuessa Suomen kohtalo ja voittajia ovat lhinnä Kiina ja USA, On aihetta kysyä: Onko tämä oikea tie?
Elvytysrahasto+on+takavuosien+Kreikan+tukilainojen+räikeää+toisintoa.
Italia on nettomaksajamaa kuten Suomikin.
Italia on maksanut jo vuodesta 1951
kun perustettiin kuuden maan EU:n alkuperäisunioni
eli EHTY, Euroopan Hiili- ja teräsunioni.
EHTY:n Euroopan hiili - ja teräsyhteisön perustivat
Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa 1951.
Siitä tuli EU ja siihen liittyi vähitellen uusia maita,
mm. Suomi 1996.
Suomi on ihan noviisi EU:ssa.
Vaikka Italian talousasiat eivät ole olleet ihan mallillaan,
Suomi on Italian kanssa samalla viivalla,
Suomi ja Italia on ovat EU:n pienimmät nettomaksajamaat.
Turha syytellä italiaa mistään,
se on sama kuin syyttäisi Suomea eli
osuu omaan nilkkaan.
Pitkässä juoksussa Suomi kuitenkin maksaisi enemmän kuin saisi rahaa. Suomi myös sitoutuu omalta osaltaan vastuuseen EU:n yhteisvelasta vuosikymmeniksi.
Suomi saisi toisaalta hyvin hoidetun taloutensa johdosta itsekin lainaa markkinoilta edullisesti.
Kaikki vauraat maat maksavat enemmän kuin saavat. Italiakin, joka on eläkeläisten hampaissa ja Saksaa haukutaan, vaikka ilman Saksaa olisimme konkurssissa.