Vapaamuotoista tajunnanvirtaa..
Tai sitte vois vähä rajata näillä vuosikymmenillä, pysytkö mukana, monestiko oot ollu järkkäilemässä itsellesi synttärijuhlia, ehkä muistoja/kokemuksia niistä.
Itsellä 30 v, ja 50 v. Puol vuosisataa oli pienimuotoinen "sukujuhla", rauhallisesti, hyvät kemut.
Tai sitte vois vähä rajata näillä vuosikymmenillä, pysytkö mukana, monestiko oot ollu järkkäilemässä itsellesi synttärijuhlia, ehkä muistoja/kokemuksia niistä.
Itsellä 30 v, ja 50 v. Puol vuosisataa oli pienimuotoinen "sukujuhla", rauhallisesti, hyvät kemut.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Eip kiinnosta.
Olen kyllä junaillut pileitä jonkin verran, jopa ihan töiksenikin. ite en erityisemmin viihdy yleensäkään missään pileissä, pakollinen kääntyminen, jos ei voi kokonaan välttää. Tarkoitan nyt nimenomaan "pakkopileitä", en tavanomaista pilettämistä.
Yhden kerran lipesin. Melkein, Aattelin junailla itelle viiskymppiset, silleen rokkifestari-periaatteella. Kun suuri osa kamuista jonkinlaisia pelimanneja, aina jamit saa pystyyn. Idea ois siis nimenomaan pilettää, ei pönöttää. Tein tiedusteluja ja valmistelujakin, osannottoa olisi tullut rutkasti, tekniikkakin tiedossa, tarjoilut (makkarat ja kotiviinit) mietitty jne. Ainoo ongelman tapainen oli majoitus, mutta kyllä sekin ois järjestynyt.
No sitten iski kelpo vitutus ja löin jarrut pohjaan. Taisin toki hankkia konulessun itselleni ja pilettää sitten itekseni, ihan kivasti meni.
Mutta perinteisiä pönötysjuhlia ei ole ollut, eikä tule olemaan. Ja vain ihan tiukimmissa paikoissa ite suostun sellaisissa ite käymään. Piletys jes, pönötys not.
=DW=
en ole itselleni synttäreitä koskaan junaillut, vuosia on tullut lisää juhlimattakin. yhdet ns, sukujuhlat olen veljenvaimon kanssa järjestänyt. en erikoisemmin viihdy pippaloissa tai isommissa porukoissa, olen kai sen verran juntti.
Olen kalu, juhlakalu, juhlakunnossa, joka päivä.
Silloin kun jäin yksin en ole juhlistanut mitään, olihan ne aikanaan kivoja.
Juu. Eipä edes tasarahoja ole tullut vietetyksi. Ehkä 7eiska kymppiset kauan tuonnenpana aikanaan? Teemalla erikoissaavutus jonne koskaan ei pitänyt päästä.
Niin juu, edellyttäen, että olen hengissä silloinkin :D
Muut ovat minun juhlani järjestäneet, jos sellaisia on yleensä ollut. Viisikymppiset olivat samalla lähtöjuhlat kohti uusia seikkailuja ( työnkuvan ja paikkakunnan vaihtaminen) ja nekin vietettiin melkein perhepiirissä. Varsinaisen viisikymmentävuotispäivän vietin työn merkeissä, vaikka sen olisi valtiolla saanut vapaaksi. Oli ensimmäinen vetämäni kurssi 25 vuoteen alkamassa, enkä kehdannut sanoa, että taidampa pitää päivän vapaata.
Eläkkeelle läksiäiset jäivät mieleen, kun olivat työkaverin ketaleet järkänneet entisen työpaikkani porukkaa juhliin ja onnistuivat salaamaan minulta asian viimeiseen saakka. Uudessa paikassa ehdin olla vain viitisen vuotta, mutta edellisessä neljännesvuosisadan. Saman "firman" porukkaa kuitenkin kaikki.
Eläkkeelle lähteminen osui samaan aikaan poikani valmistujaisten kanssa, joten perhepiirissä oli silloin vähän suurempi juhla, jossa oli muutakin sukua mukana, mutta se juhliminen meni enemmän pojan piikkiin. Kuusikymppisille väkisin lapset jotain väänsivät ja vanhat melontakaverit järkkäsivät mieleenpainuvan iloisen yllätyksen.
Seuraava juhla, jossa olen juhlakaluna, on varmaan omat hautajaiset.
KM.
Minä kielsin kaikenlaiset kahvittelut 50 ja 60-vuotijuhlienkin merkeissä työpaikalla. Ja samoin teen eläkkeellejäämisjuhlienkin kanssa. Koen sen keinotekoiseksi pakkopönötykseksi. Jos juhlin, juhl niiden kanssa joiden kanssa olen privaatissa muutoinkin tekemisissä.
Synttärijuhlia en järjestele mutta muita juhlia kylläkin, sekä isoja että pieniä illanistujaisia. Kun on säilynyt hyvä ystäväpiiri vuosikymmeniä, järjestämme milloin minkäkin teeman mukaisia juhlia ja illanistujaisia.
Pysyn siis hyvin mukana - eilen oli juuri isohkot juhlat Etelä-Suomessa, isolla porukalla körryyteltiin parisen sataa kilometriä juhlapaikkaan ja siellä sitten kulttuuria, hyvää ruokaa ja juomaa ja seuraa.
50- ja 60-vuotisjuhlat pidin töissä ja perheelle syömingit. Töissä juhlittiin pari kertaa vuodessa kevät- tai syyskekkereitä tai tilinpäätösjuhlia, aiheita löytyy, kun halutaan pristystä. Niitä kaipaan, olivat hauskoja. Eläkkeelle lähtöä juhlin. Tänä ja viime vuonna oli ylppärijuhlat. Ensi viikolla lapsenlapsen synttäreille. Ensi kuussa pidämme pihajuhlat taloyhtiössä.
Harvenevat väkisinkin kun ei ole enää töissä. Olen miettinyt että pitäsin naisille kortti-illan, tosin en oikein välitä korttipelistä, mutta olisinhan hyvä häviäjä ja muilla voittajan mieli. Tai sitten jotain muuta, mieluiten sellaista, jossa kenenkään ei tarvitsisi raataa ja järjestellä hikihatussa.
En kuulu vuosien laskijoihin mutta kiitollinen saa olla elämästä noin muuten vaan... Joka hetki.
Eli siis yhtä juhlaa kokoajan ✌️🙏
Kyllä vaan, jokaiseen hengissä herättyyn päivään pitää panostaa, elämä on lainaa.
Miksi juhlia vain syntymäpäivää tasavuosina, nou nou.
Yleensä en synttäreitäni ole noteerannut millään tavalla, päivä muiden joukossa. Ainoastaan kerran olen joutunut kahvia keittelemään ja kakkua tarjoomaan kun työkaverit halusi pyöreitä täytettyäni väkisin tulla kylään. Sukulaistenkaan synttärit ei mulla muistissa ja jos jonkun synttäreille tulee kutsu niin jätän menemättä kun en tykkää muutenkaan mistään sukujuhlista, helppo laistaa kun sanon vaan että pahus kun olen jo kerennyt sopia muuta menoa.
vn
Ihan ku laulussa :( https://youtu.be/KHLMtRaXJa0
Olen viettänyt synttäreitä noin 8 ihmisen porukassa. Tosin en ole juhlija-ihminen ollenkaan. Normaali arki on paljon kivampi kuin mikään juhla.
Arvoisa Jälkkäri-istuja. Tuo on järkevä asenne.
Maailman kummallisin ajatus: järjestää itselleen juhlat. Jonkun muun se kuuluu tehrä. - Nm. Juhlafriikki
Juhlat yhdentekeviä. Mielenkiintoisempia asioita ovat matkailu ja hienot maisemat.
Terveisin: Puolireuho
Tässä iässä aika kesyä juhlintaa.
Lähipiirin pieniä kekkereitä.
Beng
Nuorna tyttösenä kyllä. Sitten tuli ikä, että firman juhlat oli niin nähty, joten ilallinen ohjelma ja yhdeksän maissa vilkuili jo kelloa, että kehtaako livistää. Joskus mentiin pienillä porukoilla muualle. Tulokkaille ne enemmän olivat 'iso juttu'.
Nykyään, kalsarikännit , lyhyt matka sänkyyn :)