Mitä mieltä olette koulukiusaamisesta, sitä tapahtuu tietääkseni puolin ja toisin? Väestölukuun suhteutettuna luulisin kuitenkin, että romaanilapsia kiusataan enemmän.Haluaisinkin tietää, että miten romaanilapsien vanhemmat ovat kiusaamisesta tietoisia ja otatteko opettajiin yhteyttä? Miten opettajat suhtautuvat? Miten se vaikuttaa lastenne koulun käyntiin?
Romaanimiehelle onnea tulevaisuuteen ja oli mukava lukea, että olet pärjännyt elämässä hyvin, olet ammatissa ja armeijankin käynyt, ei varmaankaan ole aina ollut helppoa, mutta omilla ansioillasi olet siinä missä olet. Onnea!
Sinun esimerkkisi, sekä Hymy-lehdessä ollut kirjoitus romaaninaisesta, joka on etelä-suomessa lautamiehenä, siis oikeudessa. Olette hyviä esimerkkejä sellaisille ihmisille jotka epäilevät, ettei romaaneilla ole tarpeeksi älyä opiskella ja pärjätä.
Kaikki lähtee kuitenkin ruohonjuuri tasolta, lastentarhasta ja peruskoulusta, siellä asiat täytyy saada kuntoon. opettajille tarpeeksi tietoa romaanikulttuuriin kuuluvista erityispiirteistä.
Sydäntäni lähellä on myös erilaisista syistä syrjäytyneet ihmiset, niitä on paljon valtaväestössäkin, mutta myös romaaneissa. Ihminen voi elämässään erehtyä ja tehdä tyhmyyksiä, kärsiä rangaistuksensa ja ... mitä sitten? Otetaanko hänet sukuun/perheeseen ilolla takaisin, tuetaan ja kannustetaan? Vai hyljeksitäänkö häntä? Miten naapurit? Nimitelläänkö erehtynyttä ihmistä vuositolkulla vai annetaanko hänen elää elämäänsä rauhassa.
Meidän pitäisi muistaa, että me kaikki tarvitsemme ihmisiä, jotka rakastavat meitä, hyväksyvät meidät sellaisina kuin olemme, tämä koskee valkolaisia, romaaneita kuin muitakin erityisryhmiä.
Saa nähdä, mitä tämä kirjoitus lukijoissa herättää? Toivon kuitenkin asiallisia kommentteja, mutta en säikähdä muitakaan tekstejä, tiedänhän olleeni oikealla asialla.
Hyvää kevään jatkoa!!
Romaanimiehelle onnea tulevaisuuteen ja oli mukava lukea, että olet pärjännyt elämässä hyvin, olet ammatissa ja armeijankin käynyt, ei varmaankaan ole aina ollut helppoa, mutta omilla ansioillasi olet siinä missä olet. Onnea!
Sinun esimerkkisi, sekä Hymy-lehdessä ollut kirjoitus romaaninaisesta, joka on etelä-suomessa lautamiehenä, siis oikeudessa. Olette hyviä esimerkkejä sellaisille ihmisille jotka epäilevät, ettei romaaneilla ole tarpeeksi älyä opiskella ja pärjätä.
Kaikki lähtee kuitenkin ruohonjuuri tasolta, lastentarhasta ja peruskoulusta, siellä asiat täytyy saada kuntoon. opettajille tarpeeksi tietoa romaanikulttuuriin kuuluvista erityispiirteistä.
Sydäntäni lähellä on myös erilaisista syistä syrjäytyneet ihmiset, niitä on paljon valtaväestössäkin, mutta myös romaaneissa. Ihminen voi elämässään erehtyä ja tehdä tyhmyyksiä, kärsiä rangaistuksensa ja ... mitä sitten? Otetaanko hänet sukuun/perheeseen ilolla takaisin, tuetaan ja kannustetaan? Vai hyljeksitäänkö häntä? Miten naapurit? Nimitelläänkö erehtynyttä ihmistä vuositolkulla vai annetaanko hänen elää elämäänsä rauhassa.
Meidän pitäisi muistaa, että me kaikki tarvitsemme ihmisiä, jotka rakastavat meitä, hyväksyvät meidät sellaisina kuin olemme, tämä koskee valkolaisia, romaaneita kuin muitakin erityisryhmiä.
Saa nähdä, mitä tämä kirjoitus lukijoissa herättää? Toivon kuitenkin asiallisia kommentteja, mutta en säikähdä muitakaan tekstejä, tiedänhän olleeni oikealla asialla.
Hyvää kevään jatkoa!!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Romaneilla riittää älliä kyllä siinä missä valtaväestölläkin. Asiat pitää saada vaan kanavoitua oikein. Paljon on romaneissakin hyväsydämisiä tuntevia ihmisiä.
Romaneilla on kuitenkin tässä se vastuu, mikä pitää ottaa vastaan. Samat ongelmat ja sopeutumisvaikeudet on ns. valkolaisillakin. Ei kellään ole helppoa elämässä, uskokaa pois. Koulut täytyy käydä loppuun ja hakea sitä paikkaa yhteiskunnassa. Varmasti jokainen romani on tervetullut, ainakin sinne missä minä olen.
Olen samaa mieltä. Vastasin äsken jo viestiin, ja siellä näkyy, että yksi vastaus olisi, mutta mihin lie katosi, en tiedä.
Selvä juttu.
Ihmettelenpä, ettei asia kiinnosta romaaneja? Selvennykseksi, itse en ole romaani. Tunnen kuitenkin muutamia, osa perheestä on kunnollisia ja yksi hairahtunut, joka yrittää korjata elämäänsä, mutta naapurit eivät ainakaan sitä auta.