Horisontti-tutkimusohjelmaan. LEHTIKUVA / AFP Stephanie Lecocq
Vastuullista journalismia -logo
Sinulla on oikeus muodostaa mielipiteesi luotettavan tiedon pohjalta.
Sanni Grahn-Laasonen: Suomi ei pitänyt tieteen puolia
ANTTI KIRKKALA | 22.07.2020 | 11:17- päivitetty 22.07.2020 | 12:54
Kansanedustajan mukaan tiederahoitus kärsi neuvotteluissa miljardien menetykset.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja, entinen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen pitää suurena pettymyksenä sitä, ettei Sanna Marinin (sd.) hallitus pitänyt tieteen ja tutkimuksen puolia EU-neuvotteluiden loppumetreillä.
Grahn-Laasosen mukaan kokoomus olisi odottanut, että Suomi olisi ajanut loppuun asti vahvempia panostuksia Euroopan tulevaisuuteen ja kilpailukykyyn.
– Tieteestä, tutkimusrahoituksesta ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen käytettävistä uudistamisvaroista leikattiin neuvottelujen viimevaiheessa rajusti verrattuna aiempaan komission ehdotukseen. Marinin hallitus iloitsee nyt siitä, että se sai lopussa tahtoaan läpi, Sanni Grahn-Laasonen toteaa tiedotteessa.
– Miksi tieteen kunnianpalautuksesta puhunut pääministeri Marin on ollut leipomassa sovun, jossa Euroopan uudistumiseen tarvittava tiederahoitus kärsi miljardien menetykset, Grahn-Laasonen kysyy.
EU-johtajat päättivät muun muassa huomattavasta leikkauksesta Horisontti-tutkimusohjelmaan. Myös ilmastorahoitusta vähennettiin.
– Horisontti-ohjelmalla luodaan pohjaa investoinneille, kasvulle ja korkealle tutkimusosaamiselle kaikkialla Euroopassa. Piti vallita laaja yhteisymmärrys, että sen kokoa kasvatetaan erittäin merkittävästi – ja tätä ajoimme Suomen kantana jo viime kaudella. Nyt tarve on vain kasvanut: Suomi, Eurooppa ja maailma nousevat koronakriisistä vain korkealla osaamisella ja tutkimuksella, Grahn-Laasonen sanoo.
Hänen mukaansa Suomen olisi pitänyt vaatia tiukasti tutkimusmäärärahojen tason kasvattamista. Se olisi ollut tulevaisuuteen tähtäävää politiikkaa, jolla olisi pystytty vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Investointeja tarvitaan, jotta talous saadaan jälleen kasvu-uralle.
– Olisimme tarvinneet investointeihin ja kestävään kasvuun kannustavaa politiikkaa. Nyt saatiin konservatiivinen sopu, joka ei tähtää riittävästi uuden luomiseen. Menetetty mahdollisuus niin Suomen kuin koko Euroopan kannalta. Euroopan tiedeyhteisö on syystä pahoillaan, sillä odotukset olivat aivan toista mittaluokkaa, Sanni Grahn-Laasonen toteaa. - Verkkouutiset-
Vastuullista journalismia -logo
Sinulla on oikeus muodostaa mielipiteesi luotettavan tiedon pohjalta.
Sanni Grahn-Laasonen: Suomi ei pitänyt tieteen puolia
ANTTI KIRKKALA | 22.07.2020 | 11:17- päivitetty 22.07.2020 | 12:54
Kansanedustajan mukaan tiederahoitus kärsi neuvotteluissa miljardien menetykset.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja, entinen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen pitää suurena pettymyksenä sitä, ettei Sanna Marinin (sd.) hallitus pitänyt tieteen ja tutkimuksen puolia EU-neuvotteluiden loppumetreillä.
Grahn-Laasosen mukaan kokoomus olisi odottanut, että Suomi olisi ajanut loppuun asti vahvempia panostuksia Euroopan tulevaisuuteen ja kilpailukykyyn.
– Tieteestä, tutkimusrahoituksesta ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen käytettävistä uudistamisvaroista leikattiin neuvottelujen viimevaiheessa rajusti verrattuna aiempaan komission ehdotukseen. Marinin hallitus iloitsee nyt siitä, että se sai lopussa tahtoaan läpi, Sanni Grahn-Laasonen toteaa tiedotteessa.
– Miksi tieteen kunnianpalautuksesta puhunut pääministeri Marin on ollut leipomassa sovun, jossa Euroopan uudistumiseen tarvittava tiederahoitus kärsi miljardien menetykset, Grahn-Laasonen kysyy.
EU-johtajat päättivät muun muassa huomattavasta leikkauksesta Horisontti-tutkimusohjelmaan. Myös ilmastorahoitusta vähennettiin.
– Horisontti-ohjelmalla luodaan pohjaa investoinneille, kasvulle ja korkealle tutkimusosaamiselle kaikkialla Euroopassa. Piti vallita laaja yhteisymmärrys, että sen kokoa kasvatetaan erittäin merkittävästi – ja tätä ajoimme Suomen kantana jo viime kaudella. Nyt tarve on vain kasvanut: Suomi, Eurooppa ja maailma nousevat koronakriisistä vain korkealla osaamisella ja tutkimuksella, Grahn-Laasonen sanoo.
Hänen mukaansa Suomen olisi pitänyt vaatia tiukasti tutkimusmäärärahojen tason kasvattamista. Se olisi ollut tulevaisuuteen tähtäävää politiikkaa, jolla olisi pystytty vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Investointeja tarvitaan, jotta talous saadaan jälleen kasvu-uralle.
– Olisimme tarvinneet investointeihin ja kestävään kasvuun kannustavaa politiikkaa. Nyt saatiin konservatiivinen sopu, joka ei tähtää riittävästi uuden luomiseen. Menetetty mahdollisuus niin Suomen kuin koko Euroopan kannalta. Euroopan tiedeyhteisö on syystä pahoillaan, sillä odotukset olivat aivan toista mittaluokkaa, Sanni Grahn-Laasonen toteaa. - Verkkouutiset-
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vastuullista journalismia -logo
Sinulla on oikeus muodostaa mielipiteesi luotettavan tiedon pohjalta.
Tulonsiirrot eivät voi olla EU:n tarkoitus!
EU:n seitsenvuotista budjettikehystä ei voida vielä hyväksyä lopullisesti.
https://www.verkkouutiset.fi/kokoomusjohtajien-mukaan-tulonsiirrot-eivat-voi-olla-eun-tarkoitus/#ee13c40e
Suuri valiokunta edellytti pääministeri Sanna Marinille (sd.) huippukokoukseen antamassaan evästyksessä rahoituksen ehdoksi sitoutumista oikeusvaltioperiaatteeseen. Tämä näyttää Petteri Orpon mukaan vesittyneen.
– Ei voi olla niin, että me rahoitamme suurilla summilla EU-maita, joissa ihmisten perusoikeuksia poljetaan ja demokratiaa ajetaan alas. Mihin toimiin jäsenmaat ovat valmiita, jotta Unkari ja Puola saadaan kunnioittamaan yhteisiä periaatteita?, Petteri Orpo kysyy puolueen tiedotteessa.
– Suomen täytyy varmistaa, että oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta tulee sitova ehto EU:n rahoituksen saamiselle ennen kuin lähes kahden tuhannen miljardin pakettia hyväksytään lopullisesti.
Velkavastuuta valvottava!