Eräänä kesäisenä iltana olin veneilemässä suurella pohjoisella joella iltaruskon värjätessä taivaan ja pilvet oranssi pinkkeihin sävyihin. Joen pinta kimmelsi melkein peilityynenä, vain kevyt laiskahko väreily rikkoi vihreän rantamaiseman peilikuvan. Se hetki oli kertakaikkisen hieno. Mutta se olisi voinut olla ikimuistoinen. Sinun kanssasi, nainen. Sinun kanssasi siitä olisi tullut jonkin suuremman alku. Tulethan ensi kerralla mukaani?
Tumman joen halkoja, 65°N
Tumman joen halkoja, 65°N
Vastaukset 13
Vanhimmat
Runollista tekstiä. Kauniisti kuvailit maisemaa ja tunnelmaa. Yhtenä iltana uimassa ollessani havahduin taas kerran huomaamaan ympärilläni olevaa kauneutta.
Kun ilta aurinko värjää kaiken ympärillään lämpimän kultaisella ja oranssilla. Miten tuhannet tuikkivat valonsäteet kimaltavat veden pinnalla.
Uin silkkisessä, lämpimässä vedessä kohti auringonlaskua. Kun laitoin silmät kiinni, näin kauneimpia värejä, sinistä, oranssia, kultaa.
Näissä auringon nousuissa ja laskuissa on aina jotakin taikaa, jotakin ajatonta.
Niin se on. Kesäillan taivaan värit vetää runolliseksi, niissä on jotain niin taianomaista.
Vene ei ole suuri eikä mies varakas.
Sydän hällä silti on suuri,
ja sinä mielessään rakas.
Voisin meille retken järjestää,
jos ihanuus vain mukaan kerkeää.
Sillä ilman sinua on veneeni tyhjä,
lautta aaltojen pieksämä nyhjä.
Vesillä kaikki selviää,
Mitä siellä sanotaan,
Ne sinne myös jää.
On kaikki siellä aina selkeää,
Tunteet silti sydämeen jää.
Uskallatko mukaani tulla,
Siinä miettimistä on sulla,
Kun kerran mulle kerrot sen,
Olet silti aina niin läheinen.
Lupaan sulle aito olla,
Kunhan uskallat lähelleni tulla.
En ole hullu enkä sika,
Miehen tyhmyys ei ole sun vika.
Luota minuun nainen,
Olet ihanasti erilainen.
Sydämellä,
Kökköjen runojen erikoismies
Ihana runo ja sen sisältö. Jospa joku saa tuon henkilökohtaisesti.
Se on tarkoituksena. Runoilen vielä lisääkin, ei se lähde vielä kuiva ole.
Oulustako olet?
Jep.
Toivottavasti naisesi osaa arvostaa sanojasi. Kaiken kauneuden ei soisi hukkuvan matkalla. Oletko ajatellut kirjoittaa kirjettä hänelle?
Kirje ei ole oikein mun juttu. Voin ehkä linkittää nämä hänelle kertoen niiden olevan omiani. Mihin se johtaa, se jää nähtäväksi. Toivoa saa, aina.
Runo sinulle, jota en tosiaankaan tunne : )
vastavirtaan
sillan tuulisella puolella
kasvot pohjoista päin
lämmin sydän
syvillä virroilla veneettä
näkymätön
Tule veneeni kyytiin. Autan sinut syvän virran yli, jos vain haluat. Tunsin tai en, runoilijatytöille(?) on aina tilaa. Veneessä, ja joillekin myös sydämessä avarassa.
tummien vesien runoilijamiehet
matkaavat surujen aalloissa
sydänten kohdatessa on tilaa tuulelle
ja aamuauringon solmimille sanoille
hiljaa rantautuneet haaveet
Kirka lauloi laulun varrelle virran nimi ei aivan ollut tuo.
Sitten on pilailu laulu "varrelle virtaa"