Mitä paremmin ruotsinsa on lukenut, sitä selkeämmin näkee, ettei sille ole tarvetta.
Pakkoruotsi ei ole maistunut koskaan suomalaisille - miksei se ole jo valinnaiskieli?
25
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Joo, ei se tosiaan kiinnostanut yhtään silloin.
- Anonyymi
Kukaan ei kiellä myöhemminkään kiinnostumasta.
Ruotsin oppii aikuisenakin, jos kokee sitä tarvitsevansa.
Pakottaminen on rumaa, tyhmää ja turhaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kukaan ei kiellä myöhemminkään kiinnostumasta.
Ruotsin oppii aikuisenakin, jos kokee sitä tarvitsevansa.
Pakottaminen on rumaa, tyhmää ja turhaa.Aivan!
- Anonyymi
Suomalaisille maistui vallan mainiosti ruotsi ja muut kielet vielä 90-luvulla. Kieliä luettiin paljon ja pitkään. 2000-luvulla lyhyiden kielten suosio on vähitellen romahtanut. Ruotsia opiskelisi vapaaehtoisestikin peräti 45%, mikäli sen pakollisuus poistettaisiin (kolmen YO:n tutkimus, 2014).
- Anonyymi
Tuo ei pidä paikkaansa ja tiedät sen.
- Anonyymi
Jos 45% lukisi ruotsia, pakkoruotsia ei tarvittaisi. Muutenkin väitteesi ovat virheellisiä. Tämä väite perustuu vain matematiikan ja logiikan heikkoon osaamiseen:
"Vuonna 1997 A2-kieltä opiskeli 41 % viidesluokkalaisista, vuonna 2017 näin teki 27%. Vuonna 1996 B2-kieltä opiskeli 43% 8.─9.-luokkalaisista, vuonna 2017 enää 17%."
Tässä on verrattu ikäluokkaa 1997 viidesluokkalaiset, joilla oli ensi kertaa mahdollisuus A2-kieleen ja vuoden 1996 8.-9. -luokkalaisia, joilla ei tätä mahdollisuutta ollut, sen sijaan heillä oli B2-kieli.
Malliesimerkki tilastoilla valehtelusta!
Oikeasti ikäluokassa aina n. 40% luki valinnaista kolmatta kieltä.
1997 oli juuri tullut A2-kieli, jota alkuinnostuksessa valitsi n. 40% oppilaista. Nämä eivät vanhaa B2-kieltä sitten juuri valinneet.
1996 B2-kielen valinneilla 43%:lla ei ollut edes mahdollisuutta valita A2-kieltä, joten tässä olivat jo kaikki lisäkieltä opiskelevat.
Oli selvää, että seuraavina vuosina B2 vähenee, mutta niin väheni myös A2 - opettajat itse toivoivat, että kielissä heikot eivät ottaisi enää kolmatta kieltä. Koteja valistettiin.
Edelleen 2017 A2- ja B2-kielten summa on 27% 17% = 44%. Vaikka tässä lienee muutama neljän kielen lukija, niin kolmen kielen lukijoiden määrä on pysynyt n. 40%:ssa.
Olisi kannattanut lukea edes se lyhyt matikka hyvin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos 45% lukisi ruotsia, pakkoruotsia ei tarvittaisi. Muutenkin väitteesi ovat virheellisiä. Tämä väite perustuu vain matematiikan ja logiikan heikkoon osaamiseen:
"Vuonna 1997 A2-kieltä opiskeli 41 % viidesluokkalaisista, vuonna 2017 näin teki 27%. Vuonna 1996 B2-kieltä opiskeli 43% 8.─9.-luokkalaisista, vuonna 2017 enää 17%."
Tässä on verrattu ikäluokkaa 1997 viidesluokkalaiset, joilla oli ensi kertaa mahdollisuus A2-kieleen ja vuoden 1996 8.-9. -luokkalaisia, joilla ei tätä mahdollisuutta ollut, sen sijaan heillä oli B2-kieli.
Malliesimerkki tilastoilla valehtelusta!
Oikeasti ikäluokassa aina n. 40% luki valinnaista kolmatta kieltä.
1997 oli juuri tullut A2-kieli, jota alkuinnostuksessa valitsi n. 40% oppilaista. Nämä eivät vanhaa B2-kieltä sitten juuri valinneet.
1996 B2-kielen valinneilla 43%:lla ei ollut edes mahdollisuutta valita A2-kieltä, joten tässä olivat jo kaikki lisäkieltä opiskelevat.
Oli selvää, että seuraavina vuosina B2 vähenee, mutta niin väheni myös A2 - opettajat itse toivoivat, että kielissä heikot eivät ottaisi enää kolmatta kieltä. Koteja valistettiin.
Edelleen 2017 A2- ja B2-kielten summa on 27% 17% = 44%. Vaikka tässä lienee muutama neljän kielen lukija, niin kolmen kielen lukijoiden määrä on pysynyt n. 40%:ssa.
Olisi kannattanut lukea edes se lyhyt matikka hyvin.Kielten suosiossa ja valinnassa ei katsota sitä, onko joku lukenut alakoulussa jotakin kieltä , vaan lukion kielten luku kertoo lopullisen totuuden
: lyhyiden kielten kirjoittajien määrät ovat romahtaneet, koska niitä ei enää lueta riittävästi. Yhden kurssin luvulla ei voi osallistua kirjoituksiin. Oppilas ei lue kieliä ns. loppuun, koska se ei ole pakollista.
1980-90-luvulla peräti 43% luki jo yläkouluissa KOLMEA kieltä samanaikaisesti.
Eli et itse ymmärtänyt pointtia lainkaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kielten suosiossa ja valinnassa ei katsota sitä, onko joku lukenut alakoulussa jotakin kieltä , vaan lukion kielten luku kertoo lopullisen totuuden
: lyhyiden kielten kirjoittajien määrät ovat romahtaneet, koska niitä ei enää lueta riittävästi. Yhden kurssin luvulla ei voi osallistua kirjoituksiin. Oppilas ei lue kieliä ns. loppuun, koska se ei ole pakollista.
1980-90-luvulla peräti 43% luki jo yläkouluissa KOLMEA kieltä samanaikaisesti.
Eli et itse ymmärtänyt pointtia lainkaan.Lyhyet kielet vei ainereaali ja jatko-opintoihin pyrkimisen kovuus, pakko keskittyä aineisiin, jotka tuovat pisteitä omalle unelma-alalle.
Kaikki tietävät tämän. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kielten suosiossa ja valinnassa ei katsota sitä, onko joku lukenut alakoulussa jotakin kieltä , vaan lukion kielten luku kertoo lopullisen totuuden
: lyhyiden kielten kirjoittajien määrät ovat romahtaneet, koska niitä ei enää lueta riittävästi. Yhden kurssin luvulla ei voi osallistua kirjoituksiin. Oppilas ei lue kieliä ns. loppuun, koska se ei ole pakollista.
1980-90-luvulla peräti 43% luki jo yläkouluissa KOLMEA kieltä samanaikaisesti.
Eli et itse ymmärtänyt pointtia lainkaan.Edelleen n. 40% lukee kolmea kieltä... turhaan.
Purkamalla pakkoruotsi saadaan tilaa kahdelle itse valitulle kielelle. Se riittää useimmille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edelleen n. 40% lukee kolmea kieltä... turhaan.
Purkamalla pakkoruotsi saadaan tilaa kahdelle itse valitulle kielelle. Se riittää useimmille.Ei lue yläkoulussa SAMANAIKAISESTI. Noihin lukuihin ei päästä enää koskaan, valitettava tosiasia.
Kieliaktiivit pahentavat tilannetta entisestään kielivastaisuudellaan - heidän mielestään suomi ja englanti riittävät suomalaiselle.
- Anonyymi
Tämän ihmiset jo tietävät:
Mitä paremmin ruotsinsa on lukenut, sitä selkeämmin näkee, ettei sille ole tarvetta.- Anonyymi
No englantia ei todellakaan tarvitse yhtään missään, ikinä.
Anonyymi kirjoitti:
No englantia ei todellakaan tarvitse yhtään missään, ikinä.
Englantia kuulee joka päivä.
Ruotsia ei.
Halusi tai ei.
Ei.
- Anonyymi
Yli 95%:n pakkoruotsi ei ole 4,7%:n kielivähemmistön "kielellinen oikeus"! Miksi jatkaa tätä vääryyttä?
- Anonyymi
Valinnaisuus tulisi nimenomaan keskittää B-kieleen.
Erityisesti B1-kielen (nyt pakkoruotsi) tulisi olla valinnainen ja alkaa yläkoulussa. Pakkoruotsin sijaan jo itseään tuntevat nuoret saisivat valita ITSE aidosti kiinnostavan kielen mahdollisimman laajasta tarjonnasta
RKP varhaistutti pakkoruotsin alakouluun, jottei sillä olisi kilpailijoita.- Anonyymi
Tämä B-kielen valinnaisuus on tärkeä tavoite!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä B-kielen valinnaisuus on tärkeä tavoite!
RKP (= Ruotsia Kaikille Pakolla) pyrkii kaikin tavoin estämään valinnaisuuden.
- Anonyymi
B1 ei ole enää = ”pakkoruotsi”.
Ruotsi voi olla nykyisessä systeemissä yhtä hyvin A1- tai A2-kieli. Isoimmissa kouluissa on hyvät mahdollisuudet valita. Tämän johdosta ruotsi on saksan rinnalla suosituin A2-kieli.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 3484584
- 272856
Naisiin ei ole luottamista
Ainakaan useimpiin suurin osa hakee vain hyötyä miehistä tavalla tai toisella.931945- 1341885
Minun täytyisi lopettaa
Kaipaaminen. Siksi kun en pysty mihinkään. Tulee vain harmia kun kaipaan. Olen niin väsynyt, ei kiinnosta mikään, enkä e311815Olet niin lähellä
.... mutta en tiedä haluatko nähdä tai kuulla minusta. Minulla on ikävä sua, minua nuorempi nainen.391703- 311613
Hävetkäämme!
Rydman saa jatkaa. Hymyili leveästi haastattelujen aikana. Mikä meissä on vikana kun tuollainen "mies" ministerinä?1101424Tänään onkin hyvä päivä
Selata koko päivän Tinderin hunajaisia naisia. Jospa löytyy se rakkaus. Vähän kuin pelaisi hedelmäpelejä. 💘🍑🍍611319- 1771292