Jos kuvittelisi tilanteen, jossa tarvitsen apua ja sitä pyytäisin, niin sinun puoleesi huutaminen olisi kuin tuuleen huutamista. Hetkenä kun tarvitsen auttavaa kättä, käännät selkäsi ja häivyt paikalta. Tuuli on sikäli hyvä vertailukohta, että olen sinulle kuin ilmaa. Kun huutaa, niin käy vain ilmavirta ja se ei ole sulle mitään. Mieltä ylentää tietää olevansa täysi nolla, ei yhtään mitään ja näin huutavansa tyhjyyteen. Seinät vastaavat ja pitävät lämmintä, mutta sinä jätät kylmyyteen ilman yhtään lämmintä sanaa. Pitäisikö siitä olla kiitollinen?
Sinuun toivominen, mihin sitä voisi verratakaan
Anonyymi
7<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei se kuulu se huuto, kun se on vaan siellä sun pään sisällä. Sano ääneen, jos haluat jotain, ei noista sun sanattomista viesteistä saa pirukaan selvää.
No en pirujen kanssa halua olla tekemisissä.
Kuka tässä ulisee ja kelle?
Jollekin muulle, kuin sulle.
No elä ny loukkaannu. Ihan vakavissani kysyn. Kaikkihan täällä ulisee.
Jos joku pitää hätääni ulinana, niin ei ole hänelle eikä koskaan tule olemaan. Jotain inhimillisyyttä.
Oletko ap keskustellut hänen kanssaan mieltäsi painavista asioista? Ehkä puhumalla saisit selvyyttä tilanteeseen. Ole rohkea!