Millä tavoin olette irrottautuneet "suuresta rakkaudesta"? Mistä olette saaneet voimia ja miten olette irrottautuneet? Tälläkin hetkellä, kyyneleet valuvat poskia pitkin, kun aiheesta kirjoitan. En ole ikinä näin pitkään ja kivulloisesti ollut kiinni kenessäkään (vuosia). Alusta alkaen "suhde" ollut satuttava. Jopa itsetuhoiset ajatukset käyneet mielessä, niin koville ottaa. En jaksaisi enää. Haluan lopettaa tuntemisen.
Kokemuksia?
Anonyymi
11<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Aika, aika ja aika. Muuta apua en keksi. Mutta toisesta pitäisi päästä eroon niin ettei näe. Aika oikeasti auttaa ja joku päivä hän on harmaa muisto, etkä ymmärrä mitä hänessä näit.
Ajattele niitä asioita, joilla loukkasi sinua, kaikki negatiiviset asiat, jotka pahensivat oloasi? Eihän sellaista ihmistä voi haluta, joka haluaa vain pahoittaa mieltäsi. Jollei toinen kunnioita sinua sen vertaa, et satuttaa sinua, eihän sellainen voi ansaita sinun rakkauttasi.
Tuo on totta. Hän on loukannut kyllä syvästi. Mietin, miksi tapasin hänet juuri tuolloin, kun oli muitakin pahoja vaikeuksia? No tietysti tiedän sen, että jotkut näkevät haavoittuvuuteni ja se voi vetää puoleensa.
Jotenkaan alun alkaenkaan hän ei kohdellut hyvin. Olenkohan koukussa häneen, koska hän on niin etäinen? Vaikka hän lähentyisi, on hän jotenkin aina etäinen. Hänen salaperäisyytensä houkuttaa. Vai olisiko jopa mahdollista, että olisin sairastunut limerenssiin? Todella järjetön kuvio.
Jotkut ihmiset saavat todelliset kicksit kyykyttäessään jo heikoilla olevaa, rehellistä ja avointa ihmistä.
Puhun kokemuksesta.
Etäisyyttä, läheisyyttä. Kehuja, yhtäkkiä julmia sanoja. Olet ihana, seksi on upeaa. Olet läski, sun pitäisi kiittää seksistä. Olet kaunis, yhtäkkiä olet tyylitajuton. Olet vapaa, kävelen mukanasi jopa naisten vessaan.
Ihan täyspäiseksi luokiteltu valtion virkamies tarjosi semmoisen parisuhdevuoristoradan, että aika pitkään oli paha olo. Vuosia.
Ainoa, mikä auttoi oli aika ja oman itseni tutkiminen. Löysin syyt, miksi en tajunnut heti viskata ö-mappiin moista miestä. Syy löytyi itsestäni. Hänen käytökseensä syyt löytyvät hänestä itsestään.
On tärkeää oppia omat rajat. Jos suhde jotain opetti, niin itsetuntemusta. Sen verran on nyt se asia hanskassa, että koskaan en suostuisi mihinkään pelailuun tai moiseen omituiseen jatkuvaan ristiriitaiseen lässytykseen. Heti poikki.
Miksi satuttava?
Ei me erota ikinä
Silloin tietää, että pitää erota, kun ei voi enää jatkaa.
Naisilla se on usein paha yksinäisyyden tunne suhteessa. Miehillä se saattaa liittyä enemmän seksiin eli sen puutteeseen ja haluamattomuuteen.
Lapsillekin parempi, että on hyvinvoivat vanhemmat.
Tiesin siitä että ero tulee , kun toisella aivan omat menot, ja meidän yhteiseen aikaan ja yhteiseen arkeen ei voinut panostaa.
Sen "panostamiseen" kuului käydä kerran kaks viikossa makaamassa minun päälläni, joten ei kai ihme, että muuttui ex.ksi. Että se siitä "panostamisesta"...
Sitten vielä ihmetteli, kuinka julmasti ja yllättäen hänet jätin, vaikka oli hyvin tietoinen, miksi näin kävi.
Katsomalla somessa hänen kuviaan, on niin saatanallisen ruma nykyään niin aika äkkiä halut katoaa.
Kyllähän ero aina sattuu ja pitkässä suhteessa toisen kanssa olo on kuitenkin jo tottumustakin, vaikkei tunteita enää olis. Eron jälkeen näkemättömyys ja nätisti hoidettu ero niin voi olla inhimillisetkin välit joskus
Ikinä et pääse eroon minusta!!!!!!!!olet aina minun rakkaani!!!!! tapan kaikki jotka edes haaveilee nussia sinun kanssasi!!!!
Seuraat, vittuilet, pengot tavaroita, käytä lapsia ero tilanteessa, väsytä loppuun ja hanki toinen nainen tai mies, näyttele. Ole yksinkertaisesti niin vittumainen että rakkautesi antaa sinulle vaikka äitisi koko omaisuuden että pääsee sinusta eroon.