Mitä mieltä Vakninin haastattelusta

Pitää paikkansa, Sam Vaknin on narsisti. Itse asiassa tavallista narsistia myrkyllisempi (engl. malignant narcissist), eli persoonan piirteissä on antisosiaalisia piirteitä (psykopatiaa) sekä todellisena ongelmana sadismia, jota jälkimmäistä myrkyllinen narsisti käyttää aktiivisesti muita vastaan kohottaakseen olematonta itsetuntoaan.

Sam Vakninin mukaan hän päätyi 90-luvulla toistamiseen vankilaan tehtyään huijauksia ja ns. menetettyään kaiken. Tässä tilanteessa hän tiedosti jollain tapaa olevansa syyllinen ja hän romahti tilaan, jossa narsismi hellittää (narsistinen defenssi murskaantuu, kun narsisti tiedostaa puutteensa - joka kylläkin tapahtuu vain harvoin erittäin suurten pettymysten ja menetyksien jälkeen).

Sam Vakninin mukaan kun hänen narsistinen minäkuvansa murskaantui vankila-aikana hän kiinnostui, miksi narsismi hellitti. Tätä kautta hän päätyi tutkimaan itseään, tiedosti paremmin narsistisuutensa, kun defenssi oli murskana, eikä häiritsemässä itsensä tarkkailua. Vakninin mukaan defenssi kuitenkin rakentui jonkin ajan päästä uudelleen, mikä on myös defensseille tyypillistä, ne voivat tulla takaisin automaattisesti. (Paras tapa muuten rikkoa omia haitallisia defenssejään on kartoittaa ja tiedostaa ne kriittisesti, halu luopua niistä, vaikeastinarsistilla tosin pelkkä kriittisyys ei riitä, vähemmän häiriöisillä kyllä.)

Kannattaa katsoa youtubesta Vakninista kertova dokumentti (vuodelta 2009 tai 2010), jos englannin kieli ei tuota ongelmia. Hakusana on "I, psychopath". Siinä Vakninia seurataan dokumenttina. Pinnallisen hurmaavan ensivaikutelman (narsisti rakastaa esiintymistä ja esiintyy edukseen, hetken) jälkeen piirtyy pikkusieluinen, ylimielinen ja epämiellyttävä älykkö. Hän on erittäin (mensa)älykäs, eikä siinä sinänsä ole pahaa, mutta älykkyys tyypillisesti "liittoutuu" narsismin kanssa, jolloin narsisti on erityisen kekseliäs ilkeilemään ja halveksimaan muita ja on ihmisenä erityisen vastenmielinen.

Dokumentin loppuvaiheilla Vakninille tehdään toiminnallinen aivokuvannus (fMRI), joka paljastaa, että hänen tunnekykynsä on heikentynyt. Perusnarsistia voi hieman hillitä, että hänellä on tunnekykyä, ehkä vähän empatiaakin. Psykopaattinen narsistin tunnekyky ja empatia on hyvin heikko ja siinä yhdistyvät muiden kannalta hyvin vaikeat yhdistelmät, narsismi sekä psykopatia, Vakninilla myös sadistiset piirteet, eli ihmisenä poikkeuksellisen vastenmielinen. -Sivumennen sanoen pelkkä psykopaatti on harvoin intohimoinen tappaja, siihen tarvitaan vaikeat sadistiset piirteet.

Vaknin tekee hyvääkin työtä narsistien uhrien hyväksi, itsensä kaltaisten sielujen tuholta. Vaikuttimet siinä hänellä tosin eivät varmasti ole yhtään hetkeä myötätunto uhreja kohtaan, vaan mahdollisuus esiintyä psykologisten tekniikoiden esittelijänä ympäri maailmaa ja saada narsistien ahnehtimaa ihailua ja huomiota.

Entäs kun hän selitti vaikeaa lapsuuttaan ja oli pöyristynyt siitä että heitä kutsutaan jopa demoneiksi? Täytyyhän hänen tietää pahuutensa?
Tittelit ja opiskelut sopii kyllä moniin, jotta heikkoa itsetuntoa voi sitten pönkittää tittelein joiden avulla pääsee töihin joissa voi käyttää valtaa. Terve kilpailu on kevyttä ja samantasoisten kanssa, mutta narsisti hakee lyötyjä lyötäväksi, jo valmiiksi nujerrettua kynsiinsä.
Täytyyhän niiden tajuta huonoutensa.
Aina puhutaan niiden huonosta itsetunnosta sekä siitä ettei ne tajua huonouttaan, mutta tämä huomionkipeä pelaa suht avoimin kortein.
Sinänsä Vakninin kirjoitukset on ollut valaisevia.

On narsisti