Eli olen täysin aloittelija, ja nyt muutaman kerran moottoriveneilyä kokeilleena tuntuu etten vielä täysin ymmärrä kaasukahvan toimintaperiaatetta. Löytyykö jotain oppaita tms jossa tätä olisi selitetty vähän tarkemmin?
Vapaalta vaihteelle siirtäessä kuuluu aina jonkinlainen krunskahdus moottorista. Olen yrittänyt mahdollisimman rivakasti tehdä siirron mutta silti kuuluu aina jonkunlainen kolahdus vähintään. Normaalia?
Kun siirrän vapaalta vaihteelle, kierrokset nousee 700-900 rpm, vene lipuu about 3-4 km/h eteenpäin. Tässä kohtaa vaihdekahva liikkuu ainakin sentin verran eteen ja taakse ilman että sillä on mitään vaikutusta mihinkään. Tämäkin "klappi" on kai normaalia?
Joskus tällaista hiljaista vauhtia kulkiessa moottori alkaa "täristää", tärinä loppuu itsestään hetken päästä tai jos kaasua painaa vähän lisää ja vetää ihan aavistuksen taakse päin kahvaa. Mistähän tämäkin johtuu?
Kaasukahvan toimintaperiaate?
3
1390
Vastaukset
- Anonyymi
Veneissä käytetään erilaista kytkintekniikkaa kuin autoissa, moottoripyörissä jne. Kartiokytkimet ovat vetolaitteissa yleisiä, ne ovat yksinkertaisia ja kestäviä ilman turhaa hydrauliikkaa tai kytkinlevyjä. Kartiokytkimen kytkeytyessä päälle kuuluu usein "klonksahdusta" muistuttava ääni, itseasiassa jos sitä ääntä ei kuulu on syytä epäillä kartiokytkimen loppuun kulumista tai luistamista. Kaasukahvassa on kaasun lisäksi tuo kartiokytkimen asentoa ohjaava mekanismi. Sen tulee olla säädetty niin, että kartiokytkin kytkeytyy päälle moottorin tyhjäkäyntikierroksilla ja kun kytkin on varmasti kytkeytynyt päälle ja vene lipuu tuota mainitsemaasi 3-4km/h nopeutta niin vasta sen jälkeen kahvaa enemmän kääntäessä alkaa moottorin kierrokset nousta jottei kytkintä luistatettaisi ja kulutettaisi loppuun ennen aikojaan.
Moottorin resonointi voi taas johtua monesta eri asiasta ja moottorin tyypistä (sisäperämoottori / ulkolaitamoottori) sekä ihan valmistajasta ja mallistakin. Pienet resonoinnit on ihan normaalia ja varsinkin jos ne katoavat kaasun asentoa muuttamalla. Isot resonoinnit taas kertoo ongelmista joita voi olla vanhan moottorin kuluneet tai löystyneet tärinänvaimennuskumit, kenties hieman liikkunut moottorin kiinnitys / keskitys, vauriot ja väljyydet vetoakselissa, vetonivelessä / laakereissa. Myös potkuri voi olla epätasapainossa, ottanut osumaa pohjakosketuksesta tai peräpoijun kettingistä ym.
Kaikki mitä mainitsit kuulosti minusta ainakin ihan normaalilta, sellaisia ne vain tuppaa olemaan, ainakin vähän vanhemmat koneet. Ihan uusi moottori ja varsinkin vetolaite voi alussa olla tärinättömämpi ja hiljaisempi mm. kytkimen kytkeytyessä. - Anonyymi
Moottori laitetaan veneeseen niin, että se vispilän näköinen osa on veden alla.
- Anonyymi
Narahtelu on ihan normaalia vaihdetta vaihdettasessa. Joskus voi olla tyhjäkäynti liian isolla ja siksi narahtaa tavallista enemmän.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2684675Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1343030Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit442857Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?
Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k252827Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?761791Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061654Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281521- 601409
- 951282
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2151180