Mekaniikan kuluminen on helppo ymmärtää, mutta miksi esimerkiksi lämmitysvastus kuluu vaikka siinä ei ole liikkuvia osia? Vai riittääkö pelkkä edestakainen lämpötilanvaihtelusta johtuva komponentin mittojen muuttuminen rikkomaan vastuksen?
Toinen itseäni kiinnostava komponentti on sähkömoottori: miksi ne tuhoutuvat?
Johtuuko molempien kuluminen pohjimmiltaan materiaalimenekin optimoinnista suunnitellun käyttöiän saavuttamiseksi? Toisin sanoen lisäämällä hieman materiaalivahvuuksia käyttöikä kasvaisi radikaalisti?
Toinen itseäni kiinnostava komponentti on sähkömoottori: miksi ne tuhoutuvat?
Johtuuko molempien kuluminen pohjimmiltaan materiaalimenekin optimoinnista suunnitellun käyttöiän saavuttamiseksi? Toisin sanoen lisäämällä hieman materiaalivahvuuksia käyttöikä kasvaisi radikaalisti?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kiukaaan lämmitysvastukset yksinkertaisesti hapettuvat kuumassa eli palavat vaikka kuori olisikin jotain ns. ruostumatonta materiaalia.
Sähkömoottoreiden yleisin tuhoutumissyy on väärä käyttö eli ylikuormitus ja suojalaitteen puuttuminen. Kolmivaihemoottorit usein tuhoutuvat yhden vaiheen sähkökatkoksesta. Muita syitä ovat laakerivauriot (ehdottomasti yleisin syy jatkuvasti pyörivissä moottoreissa) ja akselin väsyminen jos hihna on liian kireällä. Saattaa eristyksessäkin tapahtua läpilyönti tai ylilyönti jos moottoriin pääsee vettä.
Jos haluaa pitkäikäisemmän moottorin, niin sitten kannattaa hankkia pykälää suurempi kone. Jne. Liukulaakerit ovat ikuisia, jos niihin ei pääse muuta kuin öljyä asianmukaisesti. Sata vuotta vanhat hissinmoottorit eivät ole mitään harvinaisuuksia.
Kiitoksia informatiivisesta vastauksesta! Ilmeisesti kiukaan vastuksen käyttöikää voisi pidentää vähemmän hapettuvalla pinnoituksella. Ilmeisesti edulliset korroosiota kestävät pinnoitteet johtavat liian hyvin sähköä, jotta niitä voisi tuohon tarkoitukseen käyttää ja keramiikka taasen ei taida kestää lämpöelämistä.
Kiukaan vastuksissa kuuluu nimenomaan olla hyvin sähköä johtava suojakuori. Jos sitä ei ole niin sitten joku pudottaa kiven vastukselle ja eristys menee rikki ja jännitteinen vastuslanka paljastuu käpälöitäväksi.
Jos ja kun suojakuori palaa puhki ja vastuslanka paljastuu niin se tekee oikosulun tai oikeastaan maasulun kuoreen.
Tällainen vanha ketju osui vastaan, jossa käsitellään aihetta lämmitysvastusten osalta: https://keskustelu.suomi24.fi/t/8841090/lammitysvastuksen-kuluminen
Siis lämmitysvastuksen rakenne: metallinen kuorikerros, lasihelmiä eristeenä ja sisimpänä itse vastus. Ilmeisestikin juuri tiheästi tapahtuvat lämmöstä laajenemiset ja jäähtymisestä aiheutuvat kutistumiset ovat yksi tärkeimmistä syistä kulumiseen. Tuossa ketjussa eräs kirjoittaja mainitsee siirtäneensä termostaatin kohtaan, jossa se reagoi hitaammin siten, että vastus lämmittää kerralla pidempiä jatkoja ja siten hänen varaajansa kesti kolmisen kymmentä vuotta (muistinvaraisesti kirjoitettuna). Eikös tuohon samaan pääsisi säätämällä tehoa portaattomasti? Eli samaan tapaan kuin mitä nykyään invertteri-lämpöpumput toimivat. Taitaa tosin ohjauselektroniikka olla vieläkin lyhytikäisempää...
Esim auton moottorinlämmitimien takuut eivät ole voimassa jos ne on kytketty pistorasiaan jonka sähköä pätkitään lämpötilan mukaan..