Mikä käsitys sähkäreillä on lämmitysvastuksen "kulumisesta". Kun esimerkiksi autolämmitysrasioihin tehdää vuorottelu, niin lyhentääkö se lohkolämmittimien ikää, kun päälle/pois kytekentöjen määrä moninkertaistuu? Tai kun käyttövesivaraaja vaihdetaan yölämmityksestä jatkuvaan lämmitykseen, niin kuluuko vastukset enemmän.
Itse kuvittelisin että lämmitysvastus ei kulu sähkön pätkimisen vuoksi, mutta tietysti lämpövaihtelulla on jonkinlainen materiaalia vanhentava vaikutus.
Itse kuvittelisin että lämmitysvastus ei kulu sähkön pätkimisen vuoksi, mutta tietysti lämpövaihtelulla on jonkinlainen materiaalia vanhentava vaikutus.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Aivan höpöhöpö juttuja.
mitkä hemppuu paitsi ei vasikan häntä. Vanha totuus.
Kyllä kaikki käytössä oleva kuluu.
Se on tuo entropia, joka lisääntyy vääjäämättä (= "maasta olet sinä tullut ja maaksi pitää ...").
On ainakin kolmenlaisia syitä lämmitysvastusten rikkoutumisiin:
/1/ Metalliputkissa oleva eli mineraalieristeiset vastuslangat tosiaan kuluvat ajan mittaan. Ilmiö johtuu sekä atomien liikkeestä langan kuumentuessa, että putkessa olevan hapen vaikutuksesta kuumaan lankaan.
/2/ Lämmityskaapeleissa taas johdineriste vanhenee lämmön vaikutuksesta. Vanheneminen on eksponentialisesti kasvavaa lämpötilan kasvaessa.
/3/ Vastus voi rikkoutua myös lämpöliikkeen vaikutuksesta. Esim. vanhempien autojen lohkolämmittimet ovat muodoltaan kuin vauvan nyrkki. Tällainen nyrkki "avautuu/sulkeutuu" lämpölaajenemisen vuoksi, eikä se kestä sitä äärettömiin.
ASEA toi n. 30 vuotta sitten markkinoille termostaatin ohjaaman on/off autolämmitysjärjestelmän, joka piti auton nesteet 12 C lämpötilassa ulkoilman lämpötilasta riippumatta. Tuo systeemi ei menestynyt maailmalla juuri siksi, että se oli blokilämmittimien surma.
Ilmeisesti vain kohta /3/ on sellainen johon kytkentäkerroilla voisi olla merkitystä?
Kyllähän toistuva lämpölaajeneminen ja kutistuminen rapauttaa kallioitakin kuten eroosio. Varaajissa ja kiukaissa vastusten kuori on metallia, sisällä vastuslanka ja eristeenä niiden välissä keraamiset helmet (siis vastuslanka on helminauhan sisällä). Vastukset on tosin mitoitettu niin tehokkaiksi kokoonsa nähden ettei niitä voi koko aikaa pitää päällä vaan on pätkittävä. Käsittääkseni tarkka termostaatti vähentää lämpötilaeroja ja pidentää vastusten ikää mutta nopea kytkentätahti taas tappaa termostaatin.
Jatkuva vastuslangan lämmittäminen ja jäähdytys synnyttävät langan pintaan ns. pajahilsettä, joka on oksidotunutta vastuslangan metallia. Siten lanka kuluu nopeammin pienen hystereesin omaavan termostaatin ohjauksessa. Esimerkiksi, jos varaajan, tai kattilan lämmityselementin termostaatti on elementin keskellä, pätkii termostaatti jatkuvasti, vaikka ympäröivä vesi ei ole lähelläkään asetettua lämpötilaa. Seurauksena on elementin vastuslankojen ja termostaatin kärkien nopea kuluminen. Itse aikoinaan muutin termostaatin lämmityslementtien väliin, niiden yläpuolelle. 30 vuodessa yhtäkään lämmityselementtiä ei ole tarvinnut vaihtaa ja termostaatti vain kerran. Pajahilse-nimi juontaa raudan takomisesta, jossa ahjossa kuumennetun raudan pinnalla esiintyy tummaa karstaa (pajahilsettä), jonka seppä poistaa kopauttamalla taottavaa kappaletta alasimeen ennen takomisen aloittamista.
rp 68 . montako termostaattia ja vastusta meni edellisen 30 vuoden aikana ???????????????
happi sinne suljettuun veden sisällä olevaan vastukseen pääsee? Veikkaan enemmän tuota lämpölajenemisen aiheuttamaa haurastumista mikä niitä tappaa.
Historia ei yllä 30 v kauemmaksi, sillä suoritin lämmityskontaktorien jatkuvan paukkeen havahduttamana termostaatin siirron jo hyvin alkuvaiheessa (talokin 30 v).