Ei enää kauaa

Vihaan sitä kun sä palaat kotiin.
Kuljet kuin joku jumala.,
jota mun kuuluisi palvoa.

Maalaat reisiäni mustelmilla,
mutta pyydät anteeksi ja lupaat taas.
Ei enää koskaan.

Paiskot illalla astioita ja tuoleja.
Istun taas kerran nurkassa.
Hätänumero valmiina puhelimessa.

Huusit ja haukuit.
Et kuulemma tarkoittanut.

Kerroit naapureille, että juhlittiin.
Vaikka löit taas reikiä seiniin.

En väitä vastaan.
Jos kohta pääsisin nukkumaan.

Mutta päätitkin valvottaa
ja äänesi käheäksi huutaa.

Aamulla lähdit taas jonkun luokse.
Yöllisiä ajatuksia selvittämään.

Sain koko päivän nukkua.
Sitten sä palasit
ja taas seinään reiän löit.

Lukittauduin vessaan.
En aio tätä enää kauaa kestää.