Kuka kannattelee kannatteliaa, kun hänen jalkansa pettävät alta. Ei kukaan. Kuka pelastaa, pelastajan, kun hän kaipaa sankaria. Ei kukaan. Kuka tukee, tukipilaria, kun hän sortuu, ja romahtaa. Ei kukaan. Koska hän on, e…
Mä vihaan sua! Sä pilasit mun koko elämän. Siinä se. Mä en tuu enää ikinä olemaan kunnossa. Ja se on sun vika. Mä vihaan sua niin paljon, että haluan kuolla. Sä tuhosit mut. Mä olin kuin pieni siro lasikulho, jota kuulu…
Pahuuden liekit polttivat reikiä mekkoosi kunnes vajosivat maan ääriin. ~ Olin Mashan kanssa uhriniityllä niinkuin melkein aina. En mä tiiä mistä se oli nimensä saanu, kai siellä oli joskus pidetty joitain uhrijuhlia. M…
yhdeksässätoista vuodessa olen oppinut, että elämä on piikkimatto, palavia hiiliä kuristusventtiili ja teräviä kiviä. Elämä on vaniljatanko ja mantelirouhetta. Helppoa, leutoa, pehmeää, pientä, suurta ja kaikkea läpäise…
Kun meidän liekit sammuu, eikä tarinoillemme tullut loppua. Mä hiivin sun vierelle, viritän sydämmesi säästöliekille, enkä irrota otettani pimeässä, vaan seison sun vierelläsi, ikuisesti. Tässä.
Hiljaa hiljaa leijun lailla höyhenen. Matkaan läpi pilvien ja tähtien aina kauemmas ja kauemmas. Tunnen kuinka siivet selässä niin voimakkaat ja vapaat. Ne ovat avaimeni kahleisiin, joissa olen koko elämäni odottanut. V…
Katselin taivasta, kun se muuttui hopeisesta harmaaksi ja sateen väriseksi. Jopa pilvet yrittivät päästä pakoon. Joskus kuvittelin miltä noiden pilvien yläpuolella näytti, vaikka tiesin kiistattomasti, että aurinko oli …
Mä yritin muuttaa itseäni, et olisin ollut sulle hyvä. Mutta loppupeleissä mun sisäinen valo vaan sammui vähitellen. Mä en edes ymmärtänyt, että olin jo matkalla kohti ikiyötä Ja nyt ymmärrän, että kaiken lisäksi mehän …
Vihaan sitä kun sä palaat kotiin. Kuljet kuin joku jumala., jota mun kuuluisi palvoa. Maalaat reisiäni mustelmilla, mutta pyydät anteeksi ja lupaat taas. Ei enää koskaan. Paiskot illalla astioita ja tuoleja. Istun taas …
Sopivasti sekaisin on sulle aliarvio. Oot sellainen vanha raunio. En usko sun sanoja, kun saatat olla humalassa. Aina kerrot jumalasta. Kuinka se antaa anteeksi. Kuvaat itseäsi sen paimeneksi. Turvallista olettaa, ettet…
Katseeni on toivoton, mutta sinä et näe. Vaikka katson suoraan silmiisi. Mieleni on väsynyt, mutta sinä et kuule. Vaikka isken sanani vasten kasvojasi. Olet pudottanut päiviesi painon hartioilleni ja kehoni on repeämisp…
Haluaisin vain itkea. Mutta kun itku ei tule. Musta tuntuu, että mieli hajoo. Silti kukaan ei välitä. Mä en jaksais olla yksin, vailla tietoa tulevasta. Kun kukaan ei kuuntele mua. Enkä mä tiedä ees kelle mun pitäis ker…
Ei tunne kipua. Ei kovan ja pehmeän eroja. Ei tunne tuulia. Ei tunne ajankulua. Ei maista makuja. Ei haista hajuja. Ei silmillä näe. Ei mielessään luule. Ei korvillaan kuule. Mutta pikkukotelossa on sydän, joka rakastaa.
Itketään ja nauretaan kavereiden kanssa, alkoholi turruttaa, unohdan hetkeksi kaiken. Tuskan ja Murtuneen sydämmen, jopa sen tyhjän tunteen. Vain tähtitaivas ja tulevaisuus edessäni, kaikki on edessäni niin kauan, kun e…
Niin sekaisin. Mun pää, mun sydän, mun kaikki. Voisin satuttaa jotta ymmärtäisin vihdoin totuuden kaikesta. Voisin satuttaa ihmisiä ympärilläni, voisin kerrankin olla itsekäs ja vaatia muilta haluamani vastaukset. Voisi…
Täällä pimeässä unelmia paketoimme, että joku muu ne voisi omistaa, ja kai silti itse unelmoimme, että joku joskus yhden meille lahjoittaa. Täällä pimeässä toisten kauhut katsomme, ettei jonkun tarvitsisi pelätä, kai vi…
Välillä en haluaisi olla kenenkään tytär, kenenkään lihaa, kenenkään verta, kenenkään jatkumo, en geenien virta. Vaihda nimi, vaihda kolmas ei häviä silmien väri, ei perityt kasvon muodot. Muuta pois, lähde kauas, ei ka…
Kun enkelit itkevät, maa halkeaa ja taivas huutaa tuskaansa. Meret pirstoutuvat tuhansiksi pirstaleiksi, pieniksi siruiksi, ja niiden saaret niitä surevat. Taivaan pilvisuoja rakoilee ja ihmiset näkevät sen sokeuttavan …
Olet kiittämätön, yksinäinen, epätodellinen, heijastus sanoi arvostelevasti katsoessaan sen suuria pelokkaita silmiä, jotka kimmelsivät epäluuloisina, mutta vakavina likaisessa peilissä. Kukaan ei tuntenut häntä, hän ol…
En tiedä tarviinko aikaa, vai mitä mä tarviin? Tuntuu vaan niin oudolta, eriltä, hassulta ja tyhmältä. Tuntuu etten osaa toimia kenenkään ihmisen kanssa oikein. Edes itseni. Tuntuu, että olisin ihan solmussa. Tosi tosi …
