Rullagenoa tukipurjeena

Anonyymi

Isopurje toimii hyvin tukipurjeena moottorilla ajettaessa. Mutta nostaminen ja laskeminen on työlästä.

Onko mitään kikkoja, millä keulan saisi toimimaan? Rullan käyttö olisi paljon helpompaa.

30

316

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ilmeisesti kyseessä on moottoripurjehtija? Ymmärtääkseni tukipurjetta käytetään slöörissä tai sivutuulessa. Genuasta on apua slöörissä ( sivumyötäinen), mutta ei se juuri rauhoita keinuntaa. Sivutuulella genua varmasti toimii myös tukipurjeena.

      • Anonyymi

        Millä perusteella oletat moottoripurjehtijaksi? Ihan purjeveneiksi katsotuilla veneillä on aika yleinen käytäntö ajaa koneella isopurje auki (jopa siinä määrin, että jotkut uskovat pelkän isopurjeen ylhäällä olon olevan aina merkki koneajosta, mikä ei tietenkään ole totta). Säästää polttoainetta/antaa lisänopeutta. En ole itse kokeillut, mutta jopa solmun lisäyksestä normaaliin vastaavien moottorikierrosten nopeuteen olen kuullut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millä perusteella oletat moottoripurjehtijaksi? Ihan purjeveneiksi katsotuilla veneillä on aika yleinen käytäntö ajaa koneella isopurje auki (jopa siinä määrin, että jotkut uskovat pelkän isopurjeen ylhäällä olon olevan aina merkki koneajosta, mikä ei tietenkään ole totta). Säästää polttoainetta/antaa lisänopeutta. En ole itse kokeillut, mutta jopa solmun lisäyksestä normaaliin vastaavien moottorikierrosten nopeuteen olen kuullut.

        Minä olen usein pitänyt isoa ylhäällä koneajossa stabiloinnin takia ja jos tuuli on sopiva, niin siitä tulee mukavasti lisää nopeutta (SOG).
        Niin ja kartiovahdeille tiedoksi. Se on silloin ylhäällä D.
        Suurilla vesillä purjehtivat pitävät isoa usein ylhäällä, jos siitä on apua.
        Bootmann


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä olen usein pitänyt isoa ylhäällä koneajossa stabiloinnin takia ja jos tuuli on sopiva, niin siitä tulee mukavasti lisää nopeutta (SOG).
        Niin ja kartiovahdeille tiedoksi. Se on silloin ylhäällä D.
        Suurilla vesillä purjehtivat pitävät isoa usein ylhäällä, jos siitä on apua.
        Bootmann

        Kai siitä purjeveneessä on apua? Myös pienemmillä vesillä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millä perusteella oletat moottoripurjehtijaksi? Ihan purjeveneiksi katsotuilla veneillä on aika yleinen käytäntö ajaa koneella isopurje auki (jopa siinä määrin, että jotkut uskovat pelkän isopurjeen ylhäällä olon olevan aina merkki koneajosta, mikä ei tietenkään ole totta). Säästää polttoainetta/antaa lisänopeutta. En ole itse kokeillut, mutta jopa solmun lisäyksestä normaaliin vastaavien moottorikierrosten nopeuteen olen kuullut.

        Kun puhutaan tukipurjeesta niin oletus menee helposti moottoripurjehtijaan. Tukipurjeella tarkoitetaan purjetta joka hillitsee rullausta koneella ajettaessa. Purjeveneessä voi olla myös kone päällä purjeen kanssa esim, jos tuuli on leuto. mutta ainakaan itse en silloin puhu tukipurjeesta vaan ehkä apumoottorista. Pieni ero. Haittaako oletukseni jotenkin sinua.


    • Anonyymi

      Mitä tarkoittaa " saada keula toimimaan" ?

    • Anonyymi

      Nostaminen ja laskeminen on työlästä?

      Luulisi, että vaiva ei ole suuren suuri, jos isoa pidetään ylhäällä näköjään koko kauden: myötäisessä purjehtien ja muulloin tukipurjeena.

      Mutta juu, miksei sitä keularullaa voisi joillain suunnilla avata.

    • Jos tuulee niin paljon, että genua pysyy täynnä moottorilla ajaessa, voi nostaa myös isopurjeen ja sammuttaa moottorin.

      • Anonyymi

        Juurikin näin. Jos genoa pysyy täynnä 5 solmun nopeudessa, niin moottoria ei tarvita mihinkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juurikin näin. Jos genoa pysyy täynnä 5 solmun nopeudessa, niin moottoria ei tarvita mihinkään.

        Ei se noin mene, vaan riippuu tuulen suunnasta. Hyvin kevyessä sivutuulessa, jossa purjein vauhti olisi aika hidas (esim 2 kn), genua pysyy hienosti vedossa 6-7 kn vauhdissa antaen useita solmun kymmenyksiä lisävauhtia tai sallien alemmat kierrokset samalla vauhdilla.

        Vaikkapa 3 kn sivutuulessa ei purjein saada kummoista vauhtia. Sanotaan 2 kn, jolloin suhteellinen tuuli olisi 3,6 kn ja kulma 56 astetta.

        Samassa tuulessa ajetaan koneavusteisesti 6 kn, niin suhteellinen tuuli on 6,7 solmua ja kulma 27 astetta. Genuaa vetää hienosti. Sivuttaisvoima on merkittävä ja tukitoimintokin syntyy.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei se noin mene, vaan riippuu tuulen suunnasta. Hyvin kevyessä sivutuulessa, jossa purjein vauhti olisi aika hidas (esim 2 kn), genua pysyy hienosti vedossa 6-7 kn vauhdissa antaen useita solmun kymmenyksiä lisävauhtia tai sallien alemmat kierrokset samalla vauhdilla.

        Vaikkapa 3 kn sivutuulessa ei purjein saada kummoista vauhtia. Sanotaan 2 kn, jolloin suhteellinen tuuli olisi 3,6 kn ja kulma 56 astetta.

        Samassa tuulessa ajetaan koneavusteisesti 6 kn, niin suhteellinen tuuli on 6,7 solmua ja kulma 27 astetta. Genuaa vetää hienosti. Sivuttaisvoima on merkittävä ja tukitoimintokin syntyy.

        Ei se kyllä kovin hienosti pysy eikä ainakaan anna lisävauhtia. Onhan apparenttituuli silloin vahvasti keulan puolelta. Pointtini joka tapauksessa oli, että purjeinkin pääsee hyvin eteenpäin, jos tuuli on niin voimakas, että purje pysyy koko ajan vedossa. Genua lepattaa isoa voimakkaammin, joten pienikin aallokko saa sen lepattamaan kuvatussa tilanteessa. Omat kokemukseni on, että tuuli saa olla aika kova, jotta genua (tai iso) tuo merkittävää lisävauhtia, jos ajaa jo moottorilla lähellä runkonopeutta. Ehkä se sitten tuo, jos ajaa vaikka 3 solmua moottorilla, mutta kuka tekee niin?


      • Anonyymi
        Bossu kirjoitti:

        Ei se kyllä kovin hienosti pysy eikä ainakaan anna lisävauhtia. Onhan apparenttituuli silloin vahvasti keulan puolelta. Pointtini joka tapauksessa oli, että purjeinkin pääsee hyvin eteenpäin, jos tuuli on niin voimakas, että purje pysyy koko ajan vedossa. Genua lepattaa isoa voimakkaammin, joten pienikin aallokko saa sen lepattamaan kuvatussa tilanteessa. Omat kokemukseni on, että tuuli saa olla aika kova, jotta genua (tai iso) tuo merkittävää lisävauhtia, jos ajaa jo moottorilla lähellä runkonopeutta. Ehkä se sitten tuo, jos ajaa vaikka 3 solmua moottorilla, mutta kuka tekee niin?

        Tuosta isopurjeen vaikutuksesta koneajonopeuteen ja/tai -kulutukseen: asiaan vaikuttaa myös se, miten iso moottori veneessä suhteessa veneen kokoon ja runkonopeuteen. Ts. saavuttaako optiminopeuden myös kulutuksen suhteen optimikierroksilla vai pitääkö ajaa "urku auki"? Etenkin vanhemmissa veneissä on usein aika pienitehoiset koneet, jopa vain 9hp (joista niistäkin hevosista on saattanut iän myötä pari jo karata tallista), jolloin isopurjeen vaikutus on selkeämpi. Nykyinen suuntaus on, että n. 30 hp on suorastaan minimi 30-35 -jalkaisessa veneessä.


      • Anonyymi
        Bossu kirjoitti:

        Ei se kyllä kovin hienosti pysy eikä ainakaan anna lisävauhtia. Onhan apparenttituuli silloin vahvasti keulan puolelta. Pointtini joka tapauksessa oli, että purjeinkin pääsee hyvin eteenpäin, jos tuuli on niin voimakas, että purje pysyy koko ajan vedossa. Genua lepattaa isoa voimakkaammin, joten pienikin aallokko saa sen lepattamaan kuvatussa tilanteessa. Omat kokemukseni on, että tuuli saa olla aika kova, jotta genua (tai iso) tuo merkittävää lisävauhtia, jos ajaa jo moottorilla lähellä runkonopeutta. Ehkä se sitten tuo, jos ajaa vaikka 3 solmua moottorilla, mutta kuka tekee niin?

        Tuossahan laskin apparentiksi 27 astetta vain 3 kn sivutuulessa. Genua vetää jonnekin 22 asteen apparentiin saakka hyvin ja vähän alle lepattamatta.

        6 solmun vauhdissa 22 asteen apparentti vastaa 2,4 solmun sivutuulta. Tuolloin apparentti on 6,5 solmua.

        6 solmun sivutuulessa voi sitten jo purjeinkin päästä 6 somua. Silloin apparentti 45 astetta ja 8,5 solmua.

        Koneella voi siis hyvin ajaa genua vetäen n. 2-6 solmun sivutuulessa (tai slöörissä). Vastaisessa se ei onnistu lepattamatta läheskään yhtä hyvin kuin isolla, jonka saa kiristettyä keskelle.

        Tietysti voi kovemmassakin tuulessa, mutta silloin pääsee purjeillakin hyvää vauhtia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuossahan laskin apparentiksi 27 astetta vain 3 kn sivutuulessa. Genua vetää jonnekin 22 asteen apparentiin saakka hyvin ja vähän alle lepattamatta.

        6 solmun vauhdissa 22 asteen apparentti vastaa 2,4 solmun sivutuulta. Tuolloin apparentti on 6,5 solmua.

        6 solmun sivutuulessa voi sitten jo purjeinkin päästä 6 somua. Silloin apparentti 45 astetta ja 8,5 solmua.

        Koneella voi siis hyvin ajaa genua vetäen n. 2-6 solmun sivutuulessa (tai slöörissä). Vastaisessa se ei onnistu lepattamatta läheskään yhtä hyvin kuin isolla, jonka saa kiristettyä keskelle.

        Tietysti voi kovemmassakin tuulessa, mutta silloin pääsee purjeillakin hyvää vauhtia.

        Mutta mikä hyöty siitä on? Olen itse joskus kokeillut tuota jos on ollut lyhyt erittäin kapea pätkä, jota ei pysty ajamaan luovimatta, mutta jonka jälkeen taas pääsee parempaan tuulikulmaan. Olen lähtenyt ajamaan koneella genua vetäen, mutta sitten rullannut genuan sisään, ennen kuin se alkaa pahasti lepattaa. En ole huomannut nopeushyötyä, jos ajan moottorilla normaalivauhtia, eli lähellä runkonopeutta. Jos tuulta on sen verran, että genua pysyy täytenä, eli vaikkapa 4-6 solmun sivutuulessa, pääsee jo purjeillakin eteenpäin, joskin hitaammin kuin moottorilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuosta isopurjeen vaikutuksesta koneajonopeuteen ja/tai -kulutukseen: asiaan vaikuttaa myös se, miten iso moottori veneessä suhteessa veneen kokoon ja runkonopeuteen. Ts. saavuttaako optiminopeuden myös kulutuksen suhteen optimikierroksilla vai pitääkö ajaa "urku auki"? Etenkin vanhemmissa veneissä on usein aika pienitehoiset koneet, jopa vain 9hp (joista niistäkin hevosista on saattanut iän myötä pari jo karata tallista), jolloin isopurjeen vaikutus on selkeämpi. Nykyinen suuntaus on, että n. 30 hp on suorastaan minimi 30-35 -jalkaisessa veneessä.

        Tänä vuonna panin merkille, isosta on veneesdäni valtava hyöty koneajossa. Vene 36, jalkaa, 5.5 tonnia,18 hp, iso 40 m2. Jos koneella ajaa 2200 kierrosta min, on nopeus 6.3 solmua. Iso ylhäällä tosituuli sivumyötäinen 3 m/s, nopeus yli 7 solmua.

        Tämä potkuri, kone, purje ja vene yhdistelmä antaa suuren hyödyn purjeesta. Ilmeisesti potkurin suihkussa on hyvin nopeutta, että toimii näin. Mutta vastatuuleen aallokossa (yli 12 m/s, 1-2 metrin aalto) ei konevoima riitä hyvä, jos 5 solmua saa vauhti kaasu pohjassa. Mutta sitten purjehditaan,ä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuosta isopurjeen vaikutuksesta koneajonopeuteen ja/tai -kulutukseen: asiaan vaikuttaa myös se, miten iso moottori veneessä suhteessa veneen kokoon ja runkonopeuteen. Ts. saavuttaako optiminopeuden myös kulutuksen suhteen optimikierroksilla vai pitääkö ajaa "urku auki"? Etenkin vanhemmissa veneissä on usein aika pienitehoiset koneet, jopa vain 9hp (joista niistäkin hevosista on saattanut iän myötä pari jo karata tallista), jolloin isopurjeen vaikutus on selkeämpi. Nykyinen suuntaus on, että n. 30 hp on suorastaan minimi 30-35 -jalkaisessa veneessä.

        Tuulen nopeus ilmaistaan metreinä sekunnissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuulen nopeus ilmaistaan metreinä sekunnissa.

        Aika yleisesti ilmaistaan tuulen nopeus sekin solmuina. Useimmat purjeveneet eivät kuitenkaan kulje kuutta solmua kuuden solmun (≈ 3 m/s) tuulessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aika yleisesti ilmaistaan tuulen nopeus sekin solmuina. Useimmat purjeveneet eivät kuitenkaan kulje kuutta solmua kuuden solmun (≈ 3 m/s) tuulessa.

        Mitkä nyt on useimmat sitten? Oma tosiaan kulkee vain 5,8 solmua 6 solmun sivutuulessa fokalla. Code 0:lla tai genualla menisi sitten 6 solmua rikki.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tänä vuonna panin merkille, isosta on veneesdäni valtava hyöty koneajossa. Vene 36, jalkaa, 5.5 tonnia,18 hp, iso 40 m2. Jos koneella ajaa 2200 kierrosta min, on nopeus 6.3 solmua. Iso ylhäällä tosituuli sivumyötäinen 3 m/s, nopeus yli 7 solmua.

        Tämä potkuri, kone, purje ja vene yhdistelmä antaa suuren hyödyn purjeesta. Ilmeisesti potkurin suihkussa on hyvin nopeutta, että toimii näin. Mutta vastatuuleen aallokossa (yli 12 m/s, 1-2 metrin aalto) ei konevoima riitä hyvä, jos 5 solmua saa vauhti kaasu pohjassa. Mutta sitten purjehditaan,ä.

        Okei, ehkä siitä sitten on monille hyötyä.


    • Anonyymi

      Jos ison ja/tai Genuan nostaminen ja/tai laskeminen on työlästä, niin golf-osakkeita saa nykyjään pilkkahintaan.

      • Anonyymi

        Et sitten huomannut, että golfkentän kiertäminen se vasta työlästä onkin. Tai no, kyllähän veneen myynnistä kai sen verran saa, että voi ostaa osakkeen lisäksi golfkärryn. Ja ehkä vaimon sais vielä tekemään ne työläät lyönnit.


    • Anonyymi

      Mihin ripustat koneajoa tarkoittavan päivämerkin (se musta kartio), jos käytät genoaa tukipurjeena? Sitä on aika mahdoton saada sääntöjen mukaisesti näkyville silloin (genoa peittää sen ainakin toiselta suunnalta).

      • Anonyymi

        Hitto arvasin, että kartiokeskustelu on tulossa....

        Kyllä se kartio voi olla vaikka takastaagissaa jne. ei siinä sellaista sääntöä ole, että sitä ei voisi käyttää genoalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hitto arvasin, että kartiokeskustelu on tulossa....

        Kyllä se kartio voi olla vaikka takastaagissaa jne. ei siinä sellaista sääntöä ole, että sitä ei voisi käyttää genoalla.

        Hus opiskelemaan siitä! Säännöt nimenomaan määräävät, että kartiota on pidettävä aluksen keulaosassa. (Sääntö 25e)

        Sinänsä jo tämä sääntö paljastaa käänteisesti, ettei keulapurjeen käyttö koneen kanssa ole kovin toimiva vaihtoehto (jos olisi, sääntö olisi varmaankin kirjoitettu toisin).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hus opiskelemaan siitä! Säännöt nimenomaan määräävät, että kartiota on pidettävä aluksen keulaosassa. (Sääntö 25e)

        Sinänsä jo tämä sääntö paljastaa käänteisesti, ettei keulapurjeen käyttö koneen kanssa ole kovin toimiva vaihtoehto (jos olisi, sääntö olisi varmaankin kirjoitettu toisin).

        Keulaosaa ei ole meriteiden säännöissä määritelty, joten matemaattisesti ajateltuna puolen välin etupuolella on kolmiolle oikea paikka.

        Yksimastoisen purjealuksen masto on useimmiten lähempänä keulaa kuin perää, jolloin mastossa tai saalingissa keikuttaminen on päiväkolmiolle oikea paikka.

        Meriteiden säännöissä ei sanota, että kartion tulisi näkyä esteettömästi joka suuntaan koko ajan, vaan että sitä on näytetyävä parhaiten näkyvässä paikassa. Parhaiten näkymistä arvioidaan tietenkin aluksen ominaisuuksien valossa - ei niin, että jotain purjekertaa ei sopisi käyttää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keulaosaa ei ole meriteiden säännöissä määritelty, joten matemaattisesti ajateltuna puolen välin etupuolella on kolmiolle oikea paikka.

        Yksimastoisen purjealuksen masto on useimmiten lähempänä keulaa kuin perää, jolloin mastossa tai saalingissa keikuttaminen on päiväkolmiolle oikea paikka.

        Meriteiden säännöissä ei sanota, että kartion tulisi näkyä esteettömästi joka suuntaan koko ajan, vaan että sitä on näytetyävä parhaiten näkyvässä paikassa. Parhaiten näkymistä arvioidaan tietenkin aluksen ominaisuuksien valossa - ei niin, että jotain purjekertaa ei sopisi käyttää.

        Saattaahan olla niinkin, että pelkällä isolla koneella ajettaessa etuosassa oleva kartio ei näy vaikkapa takavasemmalle.

        Oletamuksia ei saa perustaa puutteellisiin havaintoihin. Purjealusta lähestyttäessä sitä on pidettävä purjealuksena, kunnes on kartiosta tai jostain muusta seikasta havainnut, että kyse on konealuksesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saattaahan olla niinkin, että pelkällä isolla koneella ajettaessa etuosassa oleva kartio ei näy vaikkapa takavasemmalle.

        Oletamuksia ei saa perustaa puutteellisiin havaintoihin. Purjealusta lähestyttäessä sitä on pidettävä purjealuksena, kunnes on kartiosta tai jostain muusta seikasta havainnut, että kyse on konealuksesta.

        Itse asiassa kartion voi hilata vaikka maston huippuun. Ison nostimella. Sieltä se näkyy hyvin vaikka genoa liehuisi edessä.

        Muista kiinnittää kartioon kuitenkin alasvetonaru. Muuten joudut ajelemaan kone-genoa -yhdistelmällä koko kauden.


    • Anonyymi

      Jos pysähdyt tauolle tukipurjehdukjsellasi ja lämmität Helapää-lenkkiä ollessasi ankkurissa, on syytä tulla ylös muistiin toinen tärkeä merkkikuvio - ankkuripallo. Mihin sen saat kiinnitettyä näkyvästi ja turvallisesti? On monenlaista muistettavaa.

      • Anonyymi

        Nyt täytyy kyllä hieman tutkia tarkemmin sääntöjä ankkuroinnin suhteen.
        Ankkuroitipaikka ratkaisee todella paljon.


    • Anonyymi

      Olen ajanut tuhansia maileja Atlantin rannikolla ja Välimerellä koneella isopurjeen tukemana. Se on itselleni mukavuus- ja turvallisuuskysymys vähätuulisessa swellissä. Genoa ei toimi siinä hommassa, koska sitä ei millään saa jalustettua kyllin keskelle eikä sitä saa symmetrisen lattanaksi.

      Kokeile reivata isopurjetta, ykköseen tai kakkoseen. Nosto on sitten helpompi ja purje latteampi. Latteamman purjeen latat eivät niin helposti hetku puolelta toiselle. Juuri se hetkahdus syö rullausta estävää voimaa suunnan vaihtumisen yhteydessä ja siten lopputulos reivatulla isolla on jopa parempi kuin täysin ylös nostetulla purjeella.
      Ariel 336.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kohupari pongattu Kupittaalla.

      Totta vie. Martinna ja Tommi ovat näkyneet hiihtelemässä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      66
      2205
    2. Martina lähtenyt Lontooseen ....

      .....Luuleeko sieltä saavansa rikkaan miehen. Kauas täytyy lähteä kun maine Suomessa mennyt😂 Suomesta sai vain työttömän, köyhän, raiskaussyytetyn.😂
      Kotimaiset julkkisjuorut
      292
      2015
    3. Sofia sairastui kuitenkin koronan, vaikka toisin väitettiin.

      Niin käy kun hillutaan ilman maskia jokapaikassa ja ei noudateta sääntöjä jotka on meille kaikille annettu.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      90
      1918
    4. Vaaratilanne viitostiellä

      Tukkirekka ajautui mehtään kun joku humalainen oli seisonu keskellä vitostietä pilkkopimeällä. Mikä tämä juttu on?
      Suomussalmi
      22
      1569
    5. Mitä ajattelet siitä

      että toimintasi takia yritin tehdä itsemurhan?
      Ikävä
      117
      1198
    6. Valtakunnansyyttäjä armahti Al-Holin naiset mutta Räsänen tuomitaan homojen solvaamisesta?

      Koska A-Holin leiri on ulkomailla, terrorismirikoksien tutkinnan aloittamiseen vaaditaan valtakunnansyyttäjä Toiviaisen päätös. Supo mukaan Isis-alue
      Maailman menoa
      416
      908
    7. Tiedän ettei sua enää kiinnosta

      Roikun tässä vielä hetken ja sitten päästän irti kokonaan. Ei tämä helppoa ole kun ei ole muuta päähän mahtunut kuin sä sen jälkeen kun olit hetken me
      Ikävä
      54
      886
    8. Naiset kiinnostuvat tietynnäköisistä miehistä

      On totta, että naiset kiinnostuvat tietynnäköisistä miehistä. Se tavismieskin voi tietysti saada naisen kunhan on yritteliäs asenne ja käy lukuisilla
      Sinkut
      162
      861
    9. Jussi uhkaa Twitterissä laitavansa lapun luukulle

      https://twitter.com/jussipesonenupm ” Lakko ja tukilakot vaikuttavat eniten UPM Communication Paperin henkilöstön tulevaisuuteen. UPM Suomi visio 203
      Jämsä
      53
      812
    Aihe