...purjein. Missä sellainen on? Luulisi, että nykyaikana moisesta harvinaisesta näytöksestä olisi videokuvaa tarjolla, mutta eipä ole sattunut silmiin.
Laittakaapa kuvaa tulemaan.
Laittakaapa kuvaa tulemaan.
Video 40-jalkaisen rantautumisesta...
Anonyymi
3258
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Kaikkea ei tarvitse katsoa. Jos et löydä niin tyydy siihen.
Ei videota, mutta jos todella haluat nähdä live purje rantautumisia, niin joka vuosi Hangon Regatassa m.m. 50 jalkaiset (8mR) tulevat pelkillä purjeilla rantaan.
Joitain vuosia sitten Kuutonen tuli sisään Jurmon satamaan aika kovassa kelissä purjein ja teki loistorantatumisen. Koko satama taputti käsiään! Kipparina oli tänään ehkä paremmin tunnettu Tapio Lehtinen :).
Ne kuutosetkin ovat noin 40-jalkaisia. Ja niitä, kuten vielä enemmän kaseja luonnehtii määritelmä: ei kiihdy, ei käänny eikä pysähdy. Ja Hangon Regatasta löytyy kyllä videoita pilvin pimein.
Kutoset ovat tyypillisesti n. 11 m pitkiä eli 36-jalkaisia, mutta on niitä pidempiäkin.
Jotkut kasit ovat tosiaan 50-jalkaisia.
Mutta nykyveneisiin verrattuna kutoset ovat lähinnä 30-jalkaisia painon, vesilinjan ja purjepinta-alan (ja nopeuden) perusteella. Rantautuminen tulee noiden kautta ja sitä vielä helpottaa olematon varalaita ja leveys.
Vastaavasti kasit n. 40-jalkaisia ko. mittojen kautta.
Eipä sitä nykyisillä 40-jalkaisilla viitsi juuri purjein rantautua, varsinkaan nykyisiin satamiin, joissa ei ole tilaa purjehtia, kun oletusarvo on rantautua koneella. Hangossa tilaa vielä on Itäsataman puolella, mutta Itämeren Portin sisäaltaat olisivat kyllä aika mahdottomia paikkoja purjein rantautumiseen isommalla veneellä.
Keveimmät kuutoset ovat tosiaan melkein vain 30-jalkaisten painoissa, valtaosa on kahta puolta neljän tonnin, LOA 11-12 m. Nykyiset 40-jalkaiset ovat useimmiten 12-metrisiä ankannokan kanssa. Kasit ovat 14-15 m, eli aika isoja nelikymppisiksi ja painavat noin 8 t. Pieni leveys helpottaa rantautumista sen suhteen, että kapeaan väliin mahtuu, ei kapeudesta muuta etua ole. Matalan varalaidan takia riittää poijuhaan lyhin malli, jos sitäkään tarvitaan, mikä olisi muu etu? Esim. Hangossa kannelta on pitkä loikka laiturille ylöspäin. Keula taas on erittäin kapea, eikä siinä ole mitään, mistä ottaa tukea.
Aivan omasta kokemuksesta osaan sanoa, että nykyinen 40-jalkainen on paljon helpompi tuotava laituriin purjein kuin kuutonen tai kasi. Itämeren Portissa pitäisi kyllä purjein tullessa tarkkaan tietää etukäteen paikka, mutta sitten onnistuu, tosin rajoituksin tuulensuunnan suhteen.
Matala varalaita ja pitkä köli helpottavat paljon siinä, ettei tuuli vie venettä. Tietysti pitkä köli ja siinä oleva peräsin heikentävät ohjailtavuutta.
Kovin paljon ei tarvitse tuulla, että 40-jalkaista nykyaikaista venettä ei jaksa käsin pitää kiinni. Niin paljon on tuulipinta-alaa. Sama ongelma lähestyttäessä eli tuuli painaa kovasti ja vauhtia on pakko olla.
Tyypillinen 30-jalkainen painaa nykyään 5 tonnia. Jo vaikkapa Inferno 31 painoi 4,5 tonnia.
Tässäpä näitä. https://youtu.be/PzH6p2EtrcE
Seuroissa ei kylliksi painoteta veneenkäsittelytaitoja kun jäseneksi usein pääsee jopa ilman veneenkäsittelykoetta.
Itselläni on kaksi lippua tankoineen. Pursilipulla ajan itse. Kauppalippu on perässä silloin kun vävypoika perheineen tohlaa veneellä. Silloin Seuran maine ei mene jos jotain sattuu hänelle.
Seurassa päätettiin ottaa käyttöön kaksi seuran sisäistä pätevyyskorttia, jotka saa k.o. koulutusten jälkeen. Toinen on septi-imurioperaattorin pätevyyskortti. Nyt pumppu kestää ehjänä. Toinen on mastonosturioperaattorin pätevyyskortti. Nuo kriittiset vempeleet särkyivät liian usein ja päädyimme siksi näihin kursseihin ja pätevyyskortteihin.
Samalla retkisatamamme muutettiin savuttomaksi ja vartiopalvelus päihteettömäksi.
Kannustamme muitakin seuroja ryhtymään näihin toimiin.
Ei kai taas näitä "ajokortti" -juttuja! Pätevät laituriseilorit ovat jo monta kertaa todenneet, että osaamisvaatimukset tuhoavat villin ja vapaan veneilyn, joka on kansalaisoikeus....pam!
Aloittaja kaipasi videota 40-jalkaisen purjehtimisesta laituriin. Kiinnostaako video vastaavasta tempusta yli 50-jalkaisen tekemänä?
https://youtu.be/PzH6p2EtrcE?t=46
Näyttäis nyt saman edes 5 m/s tuulessa ja mielummin johonkin muuhuun kuin pitkään vapaaseen kylkipaikkaan.
Menee vaan vaikeaksi ja riskialttiiksi veneen ollessa yli 30-jalkainen. Itse rantaudun viikottain 6 m 600 kg veneellä purjein (ei konetta), mutta en haluaisi yrittää samaa 11 m 6 ton veneelläni kuin hyvin suotuisissa oloissa hyvin helppoon paikkaan.
Kun vauhtia on liikaa tai liian vähän, tulee helposti pahaa vahinkoa.
Eihän tässä nyt haettu mahdollisimman haasteellista rantautumista vaan purjein rantautumista. MOT
Olisi nyt edes normaali rantautuminen.
Ei ollut kameramiestä paikalla 70-luvulla kun itse vetäisin laituriin vajaa 30-jalkaisen puupaattini. Apukone eli peräprutku ei suostunut käynnistymään ja niin oli yritettävä purjeilla yksin kaiken hyvän lisäksi.
No, toki huomasin tilanteen ja laskin purjeet ajoissa mutta myötäistä se paatti tuli pelkällä rikilläkin niin että hirvitti. Varsinainen hankaluus tuli siitä, että ei ollut tilaa 360 asteen käännökselle joka olisi hidastanut hyvin. Peräköyden kiinnitys meni pieleen ja niin matka kohti laituria jatkui aina törmäykseen asti.....
Keulapoijuun redille ajo on kyllä helpompaa ilman apukonetta!
Tarkennus lopputekstiin: poijuun redille ajo on helpompaa kuin laituriin, jos ei ole apukonetta!
Tässä on 52-jalkainen kisavene. Sentään jo vähän tuulta ja vauhtia, mutta todella helppo paikka, iso miehistö ja kokoonsa nähden varsin kevyt vene.
https://www.youtube.com/watch?v=BEuxE1pgIEE
Mitkäs ne hyvät konstit ja manööverit sitten ovat, jos käy niin että joutuu tulemaan tai haluaa tulla purjein laituriin?
Kokeneemmat voisivat antaa neuvoja, kun "opetusvideota" ei taida olla.
Vanha Ohlson
Onhan niitä opetusvideoita. Esim https://m.youtube.com/watch?v=WaoO8zGB2h8 tuli hakemattakin vastaan.
Satamia, tuulensuuntia ja veneitä on niin erilaisia, että mahdotonta tuohon on antaa yleispäteviä ohjeita.
Opettele hallitsemaan veneesi niin, että pääset sopivalla vauhdilla laituriin eri tilanteissa. Tuossahan purjeilla tulossa vaan ei saa anteeksi virhearviointeja. Purjeet alhaalla on paha kiihdyttää ja myös jarruttaminen voi olla vaikeaa, jos ei ole tilaa tehdä ylimääräisiä käännöksiä.
Purjeet voi jättää ylös vain pysähdyttäessä keula lähes suoraan tuuleen (tai hyvin kevyessä tuulessa).
Kannattaa harjoitella avoimessa kohdassa lähestymistä jollekin viitalle tai poijulle eri suunnista ja miettiä voiko samat manööverit tehdä myös ahtaassa satamassa.
Jatketaan vielä, että hyvä lisäharjoitus on tulla koneella satamaan niin, että laittaa sen vapaalle kohdassa, jossa purjeet olisi syytä laskea. Tuolla sitten oppii mikä on sopiva vauhti, jolla vene lipuu hallitusti paikalleen. Jos menee pieleen, on koneella helppo jarruttaa tai antaa lisää vauhtia. Ensi kerralla sitten oikeampi vauhti.
- Selvitä mistä tuulee ja kuinka paljon tuulee.
- Arvioi, minkä verran tarvitset ohjailuvauhtia ja kuinka paljon tilaa.
- arvioi minkä verran purjetta tarvitset tuon ohjailuvauhdin ylläpitämiseksi
- Selvitä, miten aiot pysäyttää veneen. Selvitä kuinka nopeasti aluksesi hidastuu
- pysäyttämisen helpottamiseksi pyri laiturikosketukseen niin hitaalla vauhdilla kuin suinkin mahdollista
Sellaisenkin vihjeen yksinpurjehdusoppaasta luin, että joku purje kannattaa pitää nostovalmiina silloinkin, kun rantautuu koneella, koska mikäpä muu olisi todennäköisempi rikkoutumisen kohde, kuin purren apumoottori.
Lasikuitua kehuttiin myös yllättävän kestäväksi, eli pieni laiturikosketus ei ole ongelma eikä mikään. (Tosin huuomautettiin, että toisten veneiden kippareilla on usein irrationaalisia pelkoja lasikuitunsa kestävyydestä.)
Jos on satama, missä pitää puikkelehtia ahtaissa väleissä suuntaan ja toiseen, niin sellainen on erittäin hankala. Itse taannoin juoduin tulemaan satamaan purjein polttoaineen loputtua, ja googlasin sataman ilmakuvan, niin pystyin suunnittelemaan saapumisen. Satama oli Verkan ja oli länsituuli. Jollalla on lukemattomia kertoja tultu purjeilla laituriin, joten siitä saa hyvän kokemuspohjan, jos kokee tarvitsevansa pohjia. Mukana oli pari gastia. Käskin niiden valmistautua äkilliseen purjeiden laskuun. Ajatukseni oli ajaa laiturin ohi myötäisessä, laskea purjeet ja palata vastatuuleen bensalaituriin tuulen hidastaessa vauhtia. Sitten kävikin niin, että satamassa tuuli hiljeni, ja ajettiin suoraan laituriin kylkikiinnitykseen, viimeiseksi oli keulapurje ylhäällä ja se rullattiin pois ehkä 20 metriä ennen laituria. On hyvä olla suunnitelma B, jos huomaa, että vauhtia on liikaa tai aiottu laituripaikka onkin varattu. Myötätuulessa olisi myös voinut tulla ongelmia isopurjeen laskussa, siksi se laskettiin ensin ajoissa. Minulla suunnitelmat B ja C oli, että vedän ylimääräisen kiepin laiturin edessä hidastaakseni tai luovin kokonaan pois, jos en mahdu laituriin ja menen kauemmas pois odottamaan uutta tilaisuutta.
Laitapa tuohon painoa vaikka 3-8 tonnia ja katsotaan sitten uudestaan normiveneilijän rantautuminen.
Miksi laittaisin. Kaikki purjehdukseen liittyvä kannattaa ensin opiskella pienemmällä veneellä ja siksi opetusvideotkin kannattaa tehdä pienemmällä veneellä. Ison veneen rantautuminen on jo nähty, mutta se ei ollut opetusvideo.
Tuo on paskapuhetta.
Virallinen Provon tarkastaja
Voisitko jättää minun nimimerkkini rauhaan. Erilaisista kirjaimista saat luotua itsellesi melkoisen määrän aivan omia puumerkkejä.
Tämän ohjeen antoi se ainoa oikea Provon tarkastaja
Eväkölistä voi jarruttaa teokkaasti heittämälla peräsintä laidasta toiseen. Vene ei siinä paljoa tilaa tarvitse. Kaikki kilpapurjedusoppaat neuvovat, että purjeilla ohjataan, peräsimellä jarrutetaan, tuossa sen konkreettisesti huomaa. Sama ei toimi pitkäkölisillä, niissä usein peräsimen liikekin on paljon rajoitetumpi.
No tehokkuus on kovin suhteellista. Kyllä peräsin jarruttaa, mutta tuskaisen vähän, kun sitä tarvitsisi.
Tuhatjalkaisen rantautuminen purjein, sellaista videota ei taatusti löydy.
Ei, mutta löytyy sekatekniikalla tehty kollaasi.
Käykö det?
Sopii hyvin, tack föe det.