Suomen johtavat koronavirustutkijat ovat havainneet, että Turun murretta puhuvien henkilöiden keskuudessa on keskimääräistä vähemmän koronavirustartunnan saaneita muuhun väestöön verrattuna.
Globaalissakin mittakaavassa ainutlaatuisesta havainnosta uutisoitiin tiistaina iltapäivällä Turun yliopiston epidemiologisen laitoksen kotisivuilla.
Tutkijoiden mukaan Turun murteen puhujien keskimääräistä vahvempi immuniteetti koronavirukselle voi johtua joko geneettisistä tai ulkoisista tekijöistä. Ulkoisiksi tekijöiksi on arvioitu esimerkiksi turkulaisten juomavetenä käyttämän Aura-joen korkeaa sulfiittipitoisuutta.
Suomalaistutkijoiden havainto on saanut huomiota maailmalla ja siitä on uutisoinut muun muassa Johns Hopkinsin yliopiston tieteellinen julkaisu.
Tutkijayhteisössä on tosin esitetty myös muita selitystekijöitä Turun murteella puhuvien vahvalle koronaimmuniteetille. Tampereen yliopiston sosiologian laitoksen dosentti Jauri Kauriksen mukaan ilmiön taustalla ovat sosiaaliset tekijät.
— Turun murretta puhuvien sosiaaliset piirit ovat ylipäätään pienempiä kuin normaaleilla suomalaisilla. Lisäksi keskustelukumppanit tapaavat ottaa Turun murretta puhuviin tavallista suurempaa fyysistä etäisyyttä. Mitä paksumpaa murretta henkilö puhuu, sitä kauempana hänestä halutaan pysytellä, Kauris selvittää.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on ryhtynyt selvittämään Turun murteen käyttämistä koronaviruksen leviämisen ennaltaehkäisemisessä.
Aiemmin uutisoimme, että lahtelaisnainen oli parantunut koronaviruksesta kuuntelemalla Cheekin albumia.
Globaalissakin mittakaavassa ainutlaatuisesta havainnosta uutisoitiin tiistaina iltapäivällä Turun yliopiston epidemiologisen laitoksen kotisivuilla.
Tutkijoiden mukaan Turun murteen puhujien keskimääräistä vahvempi immuniteetti koronavirukselle voi johtua joko geneettisistä tai ulkoisista tekijöistä. Ulkoisiksi tekijöiksi on arvioitu esimerkiksi turkulaisten juomavetenä käyttämän Aura-joen korkeaa sulfiittipitoisuutta.
Suomalaistutkijoiden havainto on saanut huomiota maailmalla ja siitä on uutisoinut muun muassa Johns Hopkinsin yliopiston tieteellinen julkaisu.
Tutkijayhteisössä on tosin esitetty myös muita selitystekijöitä Turun murteella puhuvien vahvalle koronaimmuniteetille. Tampereen yliopiston sosiologian laitoksen dosentti Jauri Kauriksen mukaan ilmiön taustalla ovat sosiaaliset tekijät.
— Turun murretta puhuvien sosiaaliset piirit ovat ylipäätään pienempiä kuin normaaleilla suomalaisilla. Lisäksi keskustelukumppanit tapaavat ottaa Turun murretta puhuviin tavallista suurempaa fyysistä etäisyyttä. Mitä paksumpaa murretta henkilö puhuu, sitä kauempana hänestä halutaan pysytellä, Kauris selvittää.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on ryhtynyt selvittämään Turun murteen käyttämistä koronaviruksen leviämisen ennaltaehkäisemisessä.
Aiemmin uutisoimme, että lahtelaisnainen oli parantunut koronaviruksesta kuuntelemalla Cheekin albumia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei suojannut ainakaan Balkanilla käyneitä.
juu typerät turkkulaiset
Teatteri taide ja tiedepiirejä.
Skopjessa tulleessa koneessa oli n. 30 tartunnan saanutta mutta sitä ei kerrottu puhuivatko aitoa murun murretta.