Hyvää työtä Tytti Määttä

Et voi olla tosissasi?

No voe helevetti sentään

Tytti on kun Kikka joka laittaa käyrän nousemaan.

Kuhmon positiivisuutta korostaa ennenkaikkea romanien hyväksyminen joukkoomme. Lisää potentiaallisia veronmaksajia ja heitä me tarvitsemme.

Varmasti tuovat omalla työpanoksellaan elävyyttä poliisitalon arkeen, lisää muuttajia voisi olla esim. eläkeellä olevat, ainakin olisi terveysasemalla kävijöitä, entäpä ulospotkitut pitkäripaisen kuluttajat

Milloin hän hankkii Kuhmoon paremmat lääkärit...?

Kuhmon menot vain kasvaa kun näitä työtä välttäviä ihmisiä otetaan kaupunkiin asumaan.

prosenttiluvut kasvaa ja mahdollisesti ongelmakäyttäytyminen, työllistää terveysasemaa, sosiaalitointa, poliisia, lastensuojelua ja kohta ihmetellään kun tuloprosentti on painunut pakkaselle niinkuin talvisydämmellä pakkasmittari. Voi lämmitellä sisäisellä villapaidalla ja kierre jatkuu

Ja kun osa thaimaalaisista marjapuimureista jäisi tänne korpien ihmisille naimakaupalla elävöittämään taloutta, ainakin ne olisi kevyitä varvikon päällä ja innokkaita, missä ovat pulskistuneet länsimaaliset. Ja mahdollisesti putin lahjoittaa osan kauniista hoikkasäärisistä naisistaan emännän tilalle ja pyytää jo puhki kuluneen siirtymään sivuun. Toivottavasti pidetään vielä tyhjänä kerrostaloa mahdollisille pakolaisvirroille niin johan on monenlaista eläjää täälläkin.

No kun laskee kehitysjohtajan puolisoineen suojatyö paikkoihin Rovaniemeltä ja joka heti petti virkavalmistelussa ottamalla kilpailutuksen vastaisesti 5200€ kalliimman rovaniemeläisen, sekä Kuhmo-talon johtajan Joensuusta, joka sekin petti kainuulaiset ottamalla joensuulaisen Riveran eikä KAO:ta oppisopimuspalvelun järjestäjäksi, niin eiköhän tämä vaalalainen ole ne 11 ketkua tosiaan Kuhmoon saanut itsensä mukaanlukien. Kalliisti maksetaan näistä pelleistä.

Pettyneitä ollaan. Todella pettyneitä näihin typyköihin. Taannuttu.

kun tulee toinen aalto ja useampikin tuon jälkeen tämän korona vouhotuksen takia, ja joka paikassa otetaan velkaa, niin saavat ne jotka saavat liian paljon euroja pelkästä hame päällä vosuamisesta ruveta miettimään mistä niitä euroja velkojen maksuun otetaan.

Kuhmossa on tehty alkukesän ja elokuun aikana katuvalojen uusintaa. Kaikki elohopeavalaisimet vaihdetaan hallittaviin led-valoihin, ja työ on määrä saada valmiiksi ensi viikon puolella. Jyväskyläläinen C2 Smartlight Oy on toimittanut valaistusratkaisun.

– Ne eivät ole pelkkiä ledejä, vaan niissä on myös äly mukana. Jokainen valaisin on etähallittavissa, kertoo yrityksen varatoimitusjohtaja ja perustaja Petri Laitinen .

ERIKOISTA HANKINNASSA on se, että Kuhmon kaupunki on vuokrannut 900 led-katuvalaisinta kymmenen vuoden vuokrasopimuksella. Laitisen mukaan kyseistä hankintamallia ei ole käytetty vielä missään Itä-Suomessa. Kaupungin omana investointihankkeena koko vaihtotyön kustannuksiksi on arvioitu 405 000 euroa ja ylläpitotyöt olisivat jääneet kokonaan omalle vastuulle.

– Vuokramallilla tämä on kaupungille 0-euron investointi. He eivät investoi euroakaan kokonaisuuteen, jolloin se tarkoittaa sitä, että tässä ei ole poistoja taseista. Kaupungin ei tarvitse tienata investointia takaisin, kun ei tule poistoja taseisiin.

Kuukausivuokra on kiinteä pitäen sisällään myös pääomalyhennyksen. Kun kymmenen vuotta on mennyt, niin valaisimet siirtyvät kaupungin omaisuudeksi. Vuositasolla vuokra on noin 35 000 euroa.

– Tyypillistä näissä on, että kun otetaan huomioon saatavat energia- ja huoltokustannussäästöt, niin se on nollasummapeliä. Säästöt kattavat kuukausivuokran ja kunnan kassavirta ei muutu mihinkään. Kymmenen vuotta kun on mennyt, niin kaikki säästöt tulevat kaupungille itselleen. Me annamme myös takuun laitteistolle. Siinäkin suhteessa tämä on mukava hankintatapa kaupungille.

On tavallista, että kaupunki vuokraa esimerkiksi kiinteistöjä ja atk-laitteistoa.

– Nyt se on laajentunut myös katuvalopuolelle. Näitä toteutuksia on ympäri Suomea. Ei pelkästään kaupungin, vaan myös hautausmaiden valaistuksia uusitaan 10 vuoden vuokrasopimuksilla.

Laitinen kertoo, että valaistusratkaisujen elinkaari on 20–25 vuotta.

– Siinä on vielä toinen mokoma jäljellä pelkkää säästöä. Sen takia kaupungit ovat aktiivisesti ottaneet tätä käyttöön. Olennainen asia kuntalaisen näkökulmasta on se, että tämä ei lisää kaupungin kustannuksia.

KATUVALOIHIN ASENNETAAN muun muassa lumentunnistusantureita.

– Silloin esimerkiksi valaistusvoimakkuutta voidaan säätää sen mukaan, että onko lumi maassa vai onko mustan maan aika.

Syksyllä voidaan valaista tehokkaammin ja kun lumi on maassa, niin lumi heijastaa melkein kaiken valon mikä siihen osuu, jolloin valaistus himmenee automaattisesti.

– Valaistuksen tasoa voidaan laskea, jolloin saadaan energiasäästöjä, mutta valaistus on silti riittävä.

Etähallittavuuden lisäksi jatkossa esimerkiksi päiväkotien ja koulujen kohdalle voidaan asentaa liikennemäärälaskuri.

– Jos vaikka viiden minuutin sisällä ylittyy asetettu liikennemäärä, niin se tarkoittaa silloin, että siellä on vilkkaasti menossa lapsia koulutaipaleelle tai tuodaan lapsia päivähoitoon, ja valot kirkastuvat. Valoa on silloin siellä, kun on kovasti valon tarvitsijoitakin.

VALAISTUSTA VOIDAAN OPTIMOIDA . Esimerkiksi risteysalueelle tai suojatien kohdalle voidaan tarjota enemmän valoa.

– Matalampi valaistustaso voi olla sitten taas siellä, missä on vähemmän tarvetta. Jos siellä sattuu olemaan vaaranpaikka, niin sitä voidaan valaista tehokkaammin.

Laitinen kehuu lediä pitkäikäiseksi. Kun sitä himmennetään, niin sen elinikä pitenee entisestään.

– Kaikella tällä automatisoinnilla saadaan myös pidempi lampun elinikä. Toisaalta nyt pystytään myös katsomaan etänä, onko valaisimessa joku vika. Se taas tehostaa myös huoltoa. Ei tarvitse mennä paikan päälle, kun voi järjestelmästä katsoa, että onko jossain alueella vikaa valaistuksessa tai jopa yksittäinen valaisin vioittunut.

KUHMON KAUPUNGIN tekninen johtaja Jari Juntunen kertoo, että elohopealamput alkavat olla jo käyttöikänsä päässä, ja niiden myyntikin on lopetettu.

– Vielä on jonkun verran monimetallilamppuja. Niihin on investoitu sen verran vähän aikaa sitten, että niitä ei vielä vaihdeta. Niissä energiansäästökulukaan ei ole niin iso kuin elohopealampuilla.

Juntusen mukaan led-valaistus on nykyään kestävä, ja sillä päästäneen säästötavoitteisiin energiankulutuksessa.

Elohopealamput on korvattu led-valaistuksella Kuhmon kaupungin ja taajaman alueella. Kuhmon Sähkö suorittaa led-valaisimien kytkennät, kaupunki vanhojen valaisimien poistamisen.

Juntusen mukaan kyseessä on kaupungin kannalta helppo investointi.

– Vuotuinen kustannus pysyy suurin piirtein samana, mitä meillä on tähänkin mennessä mennyt energiakustannuksiin.

Asun Tytin naapurissa ja ei ole meteliä kuulunut.

Tytti on paras johtaja kuhmossa ikinä. Täällä vaan kateelliset 3xXL tuulitakkitytöt aivan suotta mussuttaa

Tytti osaa vaan somettaa mutta kaupunkia ei osaa johtaa. Pahalta näyttää Kuhmon tulevaisuus kun ammattitaito puuttuu.

Kuhmon kaupunki suunnittelee kahta erillistä hanketta matkailun edistämiseen. Koronaepidemian vaikutukset Kuhmon matkailuun ovat olleet merkittävät.

Kuhmon kaupungin kehitysjohtaja Soile Holopainen kertoo, että haku hankkeiden rahoituksiin on vielä kesken ja seuraava askel onkin saada hankkeille kaupunginhallituksen hyväksyntä. Asia on esillä kaupunginhallituksessa tiistaina.

Ensimmäisessä hankkeessa Kuhmon kaupunki pyrkii luomaan matkailun kehittämissuunnitelman vuosille 2022 – 2027, johon kaupunki ja yritykset sitoutuvat. Painotus suunnitelmassa on kansainvälisyys, kestävä kehitys ja digitaalisuus.

Toinen painotus hankkeessa on luontoreittien ja matkailupalveluiden opastuksen peruskuntoon laittaminen. Lisäksi markkinointi on suuressa osassa.

Hankkeen kustannukseksi arvioidaan 123 750 euroa. Rahoitusta haetaan Etelä-Savon maakuntaliittoavustuksesta 80 prosentin verran eli 99 000 euroa. Kuhmon kaupunki osallistuisi 5 000 eurolla ja loppuosa, 19 750 euroa esitetään työpanoksena.

TOISESSA HANKKEESSA pyrkimys on kehittää Kuhmon ja Suomussalmen yhteistyötä matkailussa. Tavoitteena on parantaa kansainvälistä vetovoimaisuutta, pidentää matkailusesonkia ja parantaa tavoittavuutta sähköisissä myyntikanavissa eri tavoin.

Hankkeessa eritellään 18 toimenpidettä, joissa rahaa on suunniteltu käytettävän muun muassa neljään tienvarsijättinäyttöön, erilaisiin verkkosivuihin ja markkinointiin sekä yhteisiin tietokantoihin.

Lisäksi tavoitteena on tarjota luontomatkailua ja palveluita sen ympärillä.

Tavoitteeksi hankkeessa mainitaan myös esteettömän matkailun parantaminen siten, että liikkumisen esteitä omaavalla henkilöllä on parempi mahdollisuus kokea luonto.

Rahoitusta hankkeeseen haetaan Euroopan aluekehitysrahastosta 280 000 euron verran. Hankkeen kustannukseksi arvioidaan 400 000 euroa, josta kunnille jää maksettavaksi yhteensä 120 000 euroa.

Kumossakin ehdittiin säikähtää
Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä totesi tänään Twitterissä, että virhe herätti paitsi tapahtumanjärjestäjät, se aiheutti aikamoisen vipinän myös kuntien eri toimijoissa.

Määttä näki itse virheellisen uutisen asiasta ensin Yleltä.

– Odottelin sen jälkeen vielä AVI:n päätöksen, josta katsoin, että uutinen pitää paikkansa. Olin kyllä muistavinani, että aiemmin oli puhuttu 500 henkilörajan jatkamisesta. Mietin sitten, että ilmeisesti tilanne on pääkaupunkiseudulla pahentunut niin paljon, että tämäntyyppinen rajoitus on päätetty ottaa käyttöön.
Ihan ensimmäisenä Määttä joutui miettimään sitä, miten rajoitus vaikuttaa vajaan kahden viikon päästä perjantaina pidettävään Taiteiden yöhön.

– Myös tapahtuman vastuuhenkilö ehti soittaa minulle ja kysyä, mitä tapahtuman suhteen tehdään, Määttä kertoo.

Määttä viestitti aiheesta lisäksi kaupungin pandemiajohtoryhmälle ja kertoi, että alkuviikolla pitäisi linjata, voidaanko tapahtuma järjestää ja jos voidaan, millaisia järjestelyjä muutokset vaativat.
– Esimerkiksi yhteislauluiltoja olisi pitänyt miettiä uudelta pohjalta.

Meillä ollaan realistisia
Oikea tieto osallistujamääristä tuli Määtälle reilu tunti virheellisen jälkeen. Hän perui itse saman tien kaikki aiemmat kyselynsä.

– Olimme onneksi jo etukäteen sopineet, että palaamme asiaan seuraavan päivänä. Täällä rajaseudulla ollaan realistisia eikä lähdetä hötkyilemään näitten asioiden kanssa.
Kaupunginjohtaja toivoo vastuullisuutta
Määttä tähdentää, että numerovirhe ei sinänsä aiheuttanut suurta muutosta siihen, missä hengessä tapahtumat järjestetään ja Kuhmossa eletään.

– Mitkään rajoitukset eivät poista sitä, että kaikissa tapahtumissa, olipa niissä 10 tai 500 ihmistä, tulee noudattaa hyvää hygieniaa ja turvavälejä.

Esimerkiksi Taiteiden yöhön oli jo etukäteen suunniteltu joitain erityisen "hygieenisiä" tapahtumia.
– Tulossa on muun muassa drive in -elokuvaesitys, jossa turvavälin pitäminen onnistuu mainiosti.

Määttä toivoo, että myös muut kuin tapahtumanjärjestäjät ottaisivat koronan paremmin huomioon.

– Meillä on paljon vapaa-ajan asukkaita ja kesällä paljon matkailijoita eikä haluta, että tilanne meillä pahenisi. Kun liikutaan eri paikkakunnilla ja kotimaan matkailu on vireää, mennään mökeille ja osallistutaan tapahtumiin, käyttäydytään vastuullisesti kaikkialla Suomessa.

Määttä toteaa, että jos pienessä kunnassa epidemia lähtee liikkeelle, se koskettaa voimakkaasti koko yhteisöä.

– Voimavarat hallita tilannetta ovat rajalliset. Kaikki ovat tännekin tervetulleita, mutta vastuullisesti on toimittava kaikkialla Suomessa.
Miten käy ensi kesän?
Määttä kertoo, että Kuhmossa on pystytty järjestämään koronarajoituksista huolimatta tänä kesänä esimerkiksi kesämuusikoiden keikkoja. Ne siirrettiin heinäkuulle, jolta peruuntui kaupungin suurin kesätapahtuma, kamarimusiikkitapahtuma.

Kamarimusiikkijuhlia suunnitellaan kuitenkin kovaa vauhtia ensi kesäksi. Määttä toivoo, että ne voidaan toteuttaa.
– Tapahtuma perustuu ulkomaisiin taiteilijoihin, joten siihen vaikuttaa kotimaista koronatilannetta enemmän tilanne maailmalla ja se, miten esiintyjät pääsevät kesällä Suomeen.

Tapahtuman ohjelma on ollut perinteisesti valmiina ja taitelijakiinnitykset tehtyinä joulukuussa.

– Tapahtuman järjestäjät miettivät nyt muun muassa sitä, onko mahdollista muuttaa ohjelmistoa vaikka niin, että esiintyjiä saadaan sellaisista maista, joista rajoitukset eivät niin vahvasti ole voimassa. Vielä ei ole asiasta kuitenkaan varmuutta.

Määttä tähdentää, että jos kornatilanne pahenee, muutoksia tullaan Kuhmossakin tekemään kaiken suhteen.

– Ratkaisuja tehdään varmasti myöhemmin syksyllä tilanteen mukaan. Epävarmuutta pitää uudessa normaalissa sietää.

Tytti todistaa, että naisen valinnassa tehtävään riittää useimmiten miellyttävä ulkonäkö.

Ollaan oikealla ladulla. Johtaja vie meitä kuin pässejä narussa. Seuratkaa epäuskoiset. Ajat ovat tulossa.

Twiit twiit wiit !

TM:n erittäin hyvä tiedote fb-linkkeineen löytyy netistä:

" Yhteisöllisyys, rauhallisuus ja inhimillisyys, näitä tarvitsemme nyt. "

Kova on valta Kainuun kepu matkalla. Varmaan tämäkin kommentti lentää bittiavaruuteen alta aikayksikön.

Muuta
Monellako paikkakunnalla "koronasaastuneen" koulun oppilaiden vanhempia on kulkenut ja kulkee edelleen töissä?

Kaupunginjohtajan ennakkojutut enteili jo pahaa että korona iskee tänne ja lujaa.

Haaskakuvausbisneksen negatiivisista sivuvaikutuksista ei näinä päivinä kannattane kommentoida tämän enempää...

Yleissuositus näkyy olevan liikkumisen välttäminen Kuhmon ja muun Kainuun välillä, toistaiseksi. Koskee myös turisteja.

Tytille voimia näiden mustamaalajien kanssa. Kaikki työttömät täällä purkaa huonoa oloaan. On meillä hyvä kaupunginjohtaja! Voin ylpeänä kehua maailmalla.

Twitterissä Kuhmon kaupunginjohtajan Tytti Määtän tiedottaminen paikkakunnan laajojen korona-altistusten toteamisen jälkeen on saanut runsaasti kiitosta. Esimerkiksi Kevan viestintäjohtaja Reija Hyvärinen sanoi tiistaina, että sattuma suosii valmistautunutta mieltä.

– Kriisiviestintä onnistuu, kun siihen on valmistauduttu. Tilanteen tullen keskitytään olennaiseen ja viestinnässä säilyy selkeys, rauha. Loistavaa työtä Kuhmo.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kehui Kuhmoa tiistaina Ylen haastattelussa. Hän piti viestinnän rauhiottavasta ja informatiivisesta tavasta sekä siitä, että Määttä otti ohjat ja antoi viestinnälle uskottavat ja rauhoittavat kasvot.

Itsekin aktiivisena sosiaalisen median käyttäjänä tunnettu Määttä tviittasi tiistai-iltana yhteistyöstä.– Jos koronan toinen aalto iskee kuntaan, hyvä yhteistyö pandemialääkärin kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Yhdessä arvioidaan rajoitusten laajuus ja kesto. Kainuun soten pandemialääkäri Koukkaria haluan julkisesti kiittää. Tässä on vielä yhteistä työsarkaa jäljellä.

Oliko tämä Tytin suunnitelma että pääsee kunnolla somessa muissa mediossa esiintymään. Kovin on suu virneessä ainakin teeveessä kun haastatteluja antaa näin vakavasta asiasta.

Koronatilanne oli Kainuussa kesän ajan hyvin rauhallinen. Elokuun lopussa Kuhmoon syntyi kuitenkin tartuntarypäs. Perjantaina 4.9. oli tieto 25 koronatartunnasta, joista 23 oli Kuhmossa, 1 Sotkamossa ja 1 Kajaanissa.

"Kun koronarypäs puhkesi Kuhmossa, osa kyseli, miten näin harvaan asutussa kaupungissa korona voi levitä."'

"Vastasin, että korona leviää ihmisten välisessä kontaktissa. Emme me maaseudulla ja maaseutukaupungeissa erakoita ole", Kuhmon kaupunginjohtaja ja harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Tytti Määttä kirjoittaa kolumnissaan.

Hänen mukaansa Kuhmon koronaryppään muodostuminen oli pienestä kiinni.

"Alkuketjuun liittyi negatiivinen testitulos. Testi uusittiin yli kahden viikon päästä, ja silloin tulos oli positiivinen. Me tiedämme, että on täysin mahdollista saada negatiivinen tulos, vaikka olisi sairastunut koronavirukseen. Toki mahdollisuus on pieni, mutta niin Kuhmossa kävi."
Tartunnat jäljitettiin ja kaupunkilaisten kanssakäymistä rajoitettiin.

"Kuhmo on tiivis ja juureva yhteisö. Tämä tilanne koskettaa meitä yhteisönä. Monia tilanne on huolettanut. Itse tai oma läheinen voi kuulua riskiryhmään", Määttä kertoo.

Henkisen tuen tarve on pienessä kunnassa kova ja tietää töitä myös kuntajohtajalle.

"Rauhallisuus kaikessa toiminnassa kriisin keskellä on tärkeää. Oikean tiedon välittäminen korostuu, jotta huhuille ei jää sijaa."

Tartunnat jättivät syvät jäljet, vaikka akuutti vaihe on nyt rauhoittumassa.

"Yhteisöllisyys, rauhallisuus ja inhimillisyys ovat niitä asioita, joita olen halunnut välittää kaupunginjohtajana", Määttä kuvailee.

"Tämä tilanne, sairastuminen tai karanteeni, voi henkilökohtaisesti kohdistua kehen tahansa meistä. Inhimillisyys on sitä, että emme etsi syyllisiä. Tilanne on tarpeeksi hankala sairastuneille ja altistuneille."

"Viestini teille MT:n lukijoille on, että pelkoon ja ylireagointiin ei ole tarve, mutta kaikkien tulee muistaa, että jokaisen tautitapauksen tunnistaminen ja taudin leviämisen ehkäiseminen on tärkeää."

On tärkeää keskittyä siihen, mihin voi itse vaikuttaa.

"Itse voi vaikuttaa omaan käytökseensä ja noudattaa suosituksia."

"Väitän, että Kuhmo menee eteenpäin entistä yhteisöllisempänä ja vahvempana. Tilanne ei vielä ole ohi ja jälkihoitoa tarvitaan. Kainuussa on koettu myös maakunnallista yhteisöllisyyttä. Tämä osoittaa sen, että täällä on hyvä asua ja elää."

Lue Tytti Määtän koko kolumni

Sehän on hävityksen kauhistus paikallisille mulliskoille kun paikkakunnalla vaikuttaa muitakin kuin katkeria vanhoja ukkoja ja ämmiä. Tytti pääsee vielä pitkälle toisin kuin työttömät nurisijat tällä palstalla.