kun meitä äitejäkin on monen ikäisiä, itselläni on enää mummo, s.-1917 elossa.
Kuinka monella omat i-vamhem.elossa
Kysänpä vaan
14599
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Vuosi sitten meillä oli hautajaisten sarja. Silloin saateltiin isovanhempia yksi toisensa jälkeen haudan lepoon. Vielä on mieheni isoisä elossa ja aika hyvissä voimissakin.
on kaikki isovanhemmat vielä elossa. itse olen 23v:)
Mulla on vielä mummo, äidin äiti 80v (kesällä 81)
ja miehellänikin äidin äiti 84 v. Itse ollaan kohta 33 ja 39 -vuotiaita.
isoisäni kuolivat jo 1952 ja 1959 ja mummoni 1977 ja 1984. olivat kaikki syntyneet 1800-luvun puolella. itse olen 47v.
en ole tuntenut isovanhempiani sillä äitini isä kuoli kun äiti oli 2v ja äidin äiti kuoli kun äiti oli 4v...
isomummo syntynyt -18 edelleen jumalan kiitos hengissä isoisä kuoli -90 hodkinin tautiin. Isän puolelta molemmat isovanhemmat manan majoilla.
minulla elossa on mummi, s. -21. Toinen mummu kuoli jo joskus -60 luvulla, toinen vaari -82 ja toinen -97.
Oma isäni kuilo -76, äiti on elossa, muttemme juurikaan ole tekemisissä.
Eli isäni vanhemmat ovat kuolleet(,kuten isänikin). Äitini puolelta molöemmat elossa.
Mieheni isovanhemmista äidin vanhemmat, sekä isänäiti elävät.
(Minä 24v. ja mieheni 26v. Esikoinen syntyy millä hetkellä hyvänsä! :D)
Vain isäni on elossa, samoin mieheni isä, joka hänkin on pian 90. Eli heikosti on esivanhempia tulevilla lapsillamme. Itse olemme kolmekymppisiä. Eipä ole ongelmaa anopeista, mutta toisaalta harmi ettei lapsillamme tule olemaan mummoja.
mieheni vanhemmat, isovanhemmista puhumattakaan, olivat olleet kirkkomullassa jo pitkän aikaa, ennen kuin edes tapasin mieheni.
omat vanhempani ovat elossa. äitini vanhemmat kuolivat molemmin puolin -90 luvun vaihdetta ja isäni-isän saatoimme tuhkattavaksi maaliskuun alussa.
isäniäiti on siis vielä kanssamme ja rakastaa lastenlastenlapsiaan enemmän kuin voisi yli kahdeksankymppisestä mummista uskoa. myös papalleni minun ja serkkujeni lapset olivat kaikki kaikessa ja siksi on sääli, ettei edes esikoiseni voi muistaa pappaansa enää isommaksi tultuaan. mieheni vanhemmista en edes osaa lapsille kertoa, kun en heitä tullut tuntemaan.
on rikkaus, kun lapsella on monta sukupolvea elämässään ja toivon kovasti, että mummini olisi vielä pitkään kertomassa lapsilleni miten ennen elettiin.
on lapsilla mummuja yli oman tarpeen. Molempien vanhemmat ovat eronneet joten "mummuja ja vaareja" on tuplasti. Mulla on vielä äidin vanhemmat elossa ja miehellä isänisä ja äidinäiti. Mun äidin mies kuoli pari vuotta sitten autokolarissa mutta muuten meidän molempien vanhemmilla on puolisot. Ja nämä ovat lapsille myös mummuja. Minä 25 ja mies 29..
Meillä on molempien vanhemmat elossa ja ovat vielä työelämässäkin, eli ovat nuoria ja jaksavat hienosti puuhastella lapsenlapsien kanssa. Ja ompa elossa vielä iso-isovanhematkin molempien puolelta eli lapsilla on iso-mummot ja iso-ukitkin. Kaikki isovanhemmat ovat hyvin tärkeässä asemassa lapsiemme elämässä.
Meidänkin uusperheessä pappoja ja mummuja on useampia..
Minulla on äidin puoleiset isovanhemmatkin elossa, alle kasikymppisiä ovat vielä, minä itse 31-v. ( He ovat aloittaneet nuorina lastenteon! )
Sijaismummut- ja papat ovat muuten loistoidea, jota joku yhdistys muistaakseni toteuttaakin..
Saadaan yksinäisille mutta virkeille vanhuksille virikettä lapsista ja "mummottomille" lapsille perimätietoa sekä opetetaan kunnioitusta vanhempia ihmisiä kohtaan!
ovat elossa mummo (81v) ja mummo (72v) sekä ukki (77v).Mieheni isovanhemmat ovat kuolleet.