Kuinka paljon Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä on läsnäoloa?

Anonyymi

Hei, kuinka paljon Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä on pakollista läsnäoloa? Opinnot siellä houkuttelisivat, mutta haluaisin suorittaa tutkinnon töiden ohella, Kokemusta yliopisto-opiskelusta on, joten en koe, että luennoilla istuminen olisi minulle älyttömän pakollista, vaikka monessa tapauksessa saattaisi olla hyödyllistä. Onko oikisten välillä eroja siinä, kuinka paljon pakollista läsnäoloa kursseilla on? Onko Itä-Suomen oikiksessa vähemmän läsnäoloa?

9

3856

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Mitä järkeä? Opinnot houkuttelisivat mutta et kuitenkaan haluaisi osallistua opetukseen.

      Venäjältä kuulemma saa ostaa tutkintotodistuksia opetukseen osallistumatta.

    • Anonyymi

      Opiskelu Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä on kokonaan vapaaehtoista. Pakollista se ei ole miltään osin!

      Ei kannata haaveilla tutkinnosta, jos opetukseen osallistuminen on mahdotonta tai vastenmielistä. Opintoja ei ole suunniteltu eikä tarkoitettu suoritettaviksi vasemmalla kädellä työn ohessa. Sen sijaan opintojen ohessa voit jossain vaiheessa käydä töissäkin. Oikeustieteen opinnot vaativat paljon lukemista, aikaa ja asiaan paneutumista. Mahdolliset aikaisemmat opiskelut yliopistossa muussa tiedekunnassa eivät korvaa oikeustieteelliseen tutkintoon tarvittavia suorituksia.

      Vielä kerran: Mitään pakollista ei yliopistossa ole! Vapaaehtoisesti opiskelet tai olet opiskelematta.

      • Anonyymi

        "Ei kannata haaveilla tutkinnosta, jos opetukseen osallistuminen on mahdotonta tai vastenmielistä. Opintoja ei ole suunniteltu eikä tarkoitettu suoritettaviksi vasemmalla kädellä työn ohessa."

        Kyllä minä ainakin suoritin toisen tutkintoni osa-aikaisena opiskelijana työn ohessa. Edes ensimmäisen tutkintoni osalta en opiskellut aamusta iltaan vaan silloin meni suuri osa ajasta vapaa-ajan viettoon ja hengailuun kavereiden kanssa. Toisen tutkinnon osalta ei sitä vapaa-aikaa juurikaan ollut, vaan 40 tuntia töitä viikossa ja lisäksi noin 20 tuntia opiskeluun. Vaatii tietysti työpaikan joka on valmis joustamaan työpäivien ja työaikojen suhteen, että tuo on mahdollista.


    • Anonyymi

      Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa opiskelu perustuu ensimmäisinä vuosina huomattavalta osalta kontaktiopetukseen, oikeustapausharjoituksia on paljon samoin esiintymistä. Useimmat hankkivat kokemusta myös ulkomailta.
      Muutenkin opinnot vaativat lujaa päättäväisyyttä ja pitkäjänteistä omistautumista.

      Siis työn ohessa sivumennen opiskellen ei tutkinto ihan onnistu. Oikeustieteellisiä opintoja voit työn ohessa harrastaa avoimessa yliopistossa.

      • Anonyymi

        Helposti onnistuu :)


      • Anonyymi

        Vaikeaa se olisi.

        Oikiksessa opiskelu tapahtuu nykyään oppipoika-kisälli-mestari metodilla, niinkuin Bolognan aikana. Ensimmäisen vuoden merkitys on erityinen, sillä jokaiselle uudelle oikeustieteen opiskelijalle osoitetaan sattumanvaraisesti mestari vanhempien tieteenharjoittajien parista.

        Oppipojan tehtävänä on omien opintojensa lisäksi fuksivuonna hoitaa mestarinsa juoksevia asioita, kirjoittaa puhtaaksi graduluonnoksia yms. Mestari saattaa tarvita myös käytännön apua, kuten siivoamista, kaupassa käyntiä yms. Kisällit ohjaavat oppipoikien puuhastelua ja tarpeen vaatiessa ohjeistavat isällisen/äidillisen lempeästi.

        Sitten vappuna, jos oppipoika on suoriutunut kaikista tehtävistään kunnialla, hänet nimitetään kisällin arvoon. Samalla tarkistetaan, että oppipoika on suorittanut kaikki ensimmäisen vuoden oikeustieteen opintonsa kunnialla.

        Kisällistä mestariksi noustaan puolestaan suorittamalla oikeusnotaarin tutkinto ja aloittamalla mestarin polku. Mestarin opintojen päättyessä hänestä tulee virallisesti oikeustieteen maisteri ((lat. magister, magistra, eli siis oikeustieteen mestari).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikeaa se olisi.

        Oikiksessa opiskelu tapahtuu nykyään oppipoika-kisälli-mestari metodilla, niinkuin Bolognan aikana. Ensimmäisen vuoden merkitys on erityinen, sillä jokaiselle uudelle oikeustieteen opiskelijalle osoitetaan sattumanvaraisesti mestari vanhempien tieteenharjoittajien parista.

        Oppipojan tehtävänä on omien opintojensa lisäksi fuksivuonna hoitaa mestarinsa juoksevia asioita, kirjoittaa puhtaaksi graduluonnoksia yms. Mestari saattaa tarvita myös käytännön apua, kuten siivoamista, kaupassa käyntiä yms. Kisällit ohjaavat oppipoikien puuhastelua ja tarpeen vaatiessa ohjeistavat isällisen/äidillisen lempeästi.

        Sitten vappuna, jos oppipoika on suoriutunut kaikista tehtävistään kunnialla, hänet nimitetään kisällin arvoon. Samalla tarkistetaan, että oppipoika on suorittanut kaikki ensimmäisen vuoden oikeustieteen opintonsa kunnialla.

        Kisällistä mestariksi noustaan puolestaan suorittamalla oikeusnotaarin tutkinto ja aloittamalla mestarin polku. Mestarin opintojen päättyessä hänestä tulee virallisesti oikeustieteen maisteri ((lat. magister, magistra, eli siis oikeustieteen mestari).

        :D jaahas, jokavuotiset trollit ovat saapuneet....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        :D jaahas, jokavuotiset trollit ovat saapuneet....

        Vai trollit. Tottahan tuossa paljon puhuttiin.

        Saanko kertoa omasta fuksivuodesta? Aloitin opintoni täynnä toivoa ja riemua, mutta korona vei siitä kaiken normaalin. Ainoa lohtu on ollut mestarittareni, jonka asioita olen hoitanut ja joka on minusta huolehtinut.

        Mestarini on kuulustellut minua aina ennen jokaista tenttiä ja pitänyt huolta minusta, oppipojastaan. Minä puolestaan olen tehnyt hänelle kiitollisena ruokaa ja siivonnutkin, sekä paljon muutakin, mistä en rohkene kirjoittaa!

        Kaikki eivät välttämättä ymmärrä, että miten intensiiviä oikeustieteen opinnot saattavat olla! Minä vietin monta yötä mestarini luona käyden läpi esineoikeuden sivullissuojakysymyksiä. Pohdimme viinilasin äärellä pikkutunneillakin, että missä vaiheessa omistusoikeus todella on siirtynyt ja missä vaiheessa dynaaminen suoja on syntynyt. Voi pojat että me kävimme syvällä Simo Zittingin teorian kovimmassa ytimessä! Voimaannuin todella ajattelemaan esineoikeudellisesti sinä yönä!

        Ah se on ollut rakkautta oikeustieteeseen. Mestaristani on kokonaisvaltaisesti opettanut minua näkemään pykälät osana elämää ja näkemään, että oikeustiede on viime kädessä rakkauden tiede.


    • Anonyymi

      Paikanpäällä olemalla tutustuu ihmisiin ja heidän ajatteluunsa. Oman ammatillisen kontaktiverkoston rakentamisesta on kyse. Samat tutut naamat tulevat varmasti vastaan uran aikana monta kertaa. Hän joka on vain kirjaviisas etäopiskelija ilman läheisiä ammatillisia suhteita ja kontakteja jää helposti lähtötelineisiin kiinni.
      "En tunne ketään. Olen näkymätön. Olen lukenut yksin kirjoja piiilossani ja tenttinyt". Miten sellaiselta alustalta voi ponnistaa. Ainakaan se ei ole helppoa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stubb jo paljon tunnetumpi kuin kaikki persut yhteensä

      Nyt on aika ottaa mittaa tunnettavuudesta, herrat ja narrit! Joku tuolla toisessa ketjussa väitti, että "persujen rivimi
      Maailman menoa
      79
      10311
    2. Miksi persuilla ei ole firmoja?

      Kuten vasemmisstolaisilla, esim. Sannalla MA\PI. Eikö ole aika erikoista?
      Maailman menoa
      82
      7066
    3. Persut hommasivat Suomeen 35 000 pientä lasta v. 2015

      Onko Riikka Purra nyt tavoittelemassa tätä samaa historiallista persujen utopiaa? Purram kaksinaamaisessa pelissä vaadit
      Maailman menoa
      26
      7033
    4. Persu Keskisarja on politiikan Uuno Turhapuro

      Asiantuntija luonnehtii Keskisarjaa Trumpin ajan Turhapuroksi, joka ärsyttää kokoomusta. – Keskisarjan känni-imago j
      Maailman menoa
      101
      6285
    5. Purran tuhoja tuskin saadaan koskaan korjatuksikaan

      Purra on aiheuttanut Suomen taloudelle karmaisevat tuhot. Sen lisäksi Purra on ajanut myös suuren osan Suomen kansasta k
      Maailman menoa
      106
      6143
    6. Tutkielma Marinin hallituksen epäonnistumisista rankkaa luettavaa

      Marinin hallituksen epäonnistumiset voi tiivistää negatiivisessa sävyssä seuraavasti: Hallitus teki useita vakavia virh
      Maailman menoa
      94
      5817
    7. Persujen kaksoisstandardit: Räsäsen uhkailu paha, Virran uhkailu hyvä

      Tässä taas nähdään kuinka kaksinaamaista porukkaa persut ovat. Mitäs persut tähän?
      Maailman menoa
      45
      5384
    8. Miksette persut irtisanoudu Kirkin lausunnoista?

      Kirkhän muun muassa vaati raiskattuja naisia pidättäytymään abortista ja vaimoja alistumaan aviomiestensä tahtoon. Mik
      Maailman menoa
      84
      5218
    9. Demarikultin uhri kertoo

      Demarikultin uhri kertoo: “En saanut mennä edes suihkuun ilman lupaa” – Seksuaalisen hyväksikäytön uhri kertoo vuosistaa
      Maailman menoa
      60
      5153
    10. Miksi vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa?

      Vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa joka työllistäisi ihmisiä. Miksi? No siksi, että jos vasemmistolainen perus
      Maailman menoa
      40
      5088
    Aihe