Hei, kuinka paljon Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä on pakollista läsnäoloa? Opinnot siellä houkuttelisivat, mutta haluaisin suorittaa tutkinnon töiden ohella, Kokemusta yliopisto-opiskelusta on, joten en koe, että luennoilla istuminen olisi minulle älyttömän pakollista, vaikka monessa tapauksessa saattaisi olla hyödyllistä. Onko oikisten välillä eroja siinä, kuinka paljon pakollista läsnäoloa kursseilla on? Onko Itä-Suomen oikiksessa vähemmän läsnäoloa?
Kuinka paljon Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä on läsnäoloa?
Anonyymi
9
3969
Vastaukset
- Anonyymi
Mitä järkeä? Opinnot houkuttelisivat mutta et kuitenkaan haluaisi osallistua opetukseen.
Venäjältä kuulemma saa ostaa tutkintotodistuksia opetukseen osallistumatta. - Anonyymi
Opiskelu Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä on kokonaan vapaaehtoista. Pakollista se ei ole miltään osin!
Ei kannata haaveilla tutkinnosta, jos opetukseen osallistuminen on mahdotonta tai vastenmielistä. Opintoja ei ole suunniteltu eikä tarkoitettu suoritettaviksi vasemmalla kädellä työn ohessa. Sen sijaan opintojen ohessa voit jossain vaiheessa käydä töissäkin. Oikeustieteen opinnot vaativat paljon lukemista, aikaa ja asiaan paneutumista. Mahdolliset aikaisemmat opiskelut yliopistossa muussa tiedekunnassa eivät korvaa oikeustieteelliseen tutkintoon tarvittavia suorituksia.
Vielä kerran: Mitään pakollista ei yliopistossa ole! Vapaaehtoisesti opiskelet tai olet opiskelematta.- Anonyymi
"Ei kannata haaveilla tutkinnosta, jos opetukseen osallistuminen on mahdotonta tai vastenmielistä. Opintoja ei ole suunniteltu eikä tarkoitettu suoritettaviksi vasemmalla kädellä työn ohessa."
Kyllä minä ainakin suoritin toisen tutkintoni osa-aikaisena opiskelijana työn ohessa. Edes ensimmäisen tutkintoni osalta en opiskellut aamusta iltaan vaan silloin meni suuri osa ajasta vapaa-ajan viettoon ja hengailuun kavereiden kanssa. Toisen tutkinnon osalta ei sitä vapaa-aikaa juurikaan ollut, vaan 40 tuntia töitä viikossa ja lisäksi noin 20 tuntia opiskeluun. Vaatii tietysti työpaikan joka on valmis joustamaan työpäivien ja työaikojen suhteen, että tuo on mahdollista.
- Anonyymi
Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa opiskelu perustuu ensimmäisinä vuosina huomattavalta osalta kontaktiopetukseen, oikeustapausharjoituksia on paljon samoin esiintymistä. Useimmat hankkivat kokemusta myös ulkomailta.
Muutenkin opinnot vaativat lujaa päättäväisyyttä ja pitkäjänteistä omistautumista.
Siis työn ohessa sivumennen opiskellen ei tutkinto ihan onnistu. Oikeustieteellisiä opintoja voit työn ohessa harrastaa avoimessa yliopistossa.- Anonyymi
Helposti onnistuu :)
- Anonyymi
Vaikeaa se olisi.
Oikiksessa opiskelu tapahtuu nykyään oppipoika-kisälli-mestari metodilla, niinkuin Bolognan aikana. Ensimmäisen vuoden merkitys on erityinen, sillä jokaiselle uudelle oikeustieteen opiskelijalle osoitetaan sattumanvaraisesti mestari vanhempien tieteenharjoittajien parista.
Oppipojan tehtävänä on omien opintojensa lisäksi fuksivuonna hoitaa mestarinsa juoksevia asioita, kirjoittaa puhtaaksi graduluonnoksia yms. Mestari saattaa tarvita myös käytännön apua, kuten siivoamista, kaupassa käyntiä yms. Kisällit ohjaavat oppipoikien puuhastelua ja tarpeen vaatiessa ohjeistavat isällisen/äidillisen lempeästi.
Sitten vappuna, jos oppipoika on suoriutunut kaikista tehtävistään kunnialla, hänet nimitetään kisällin arvoon. Samalla tarkistetaan, että oppipoika on suorittanut kaikki ensimmäisen vuoden oikeustieteen opintonsa kunnialla.
Kisällistä mestariksi noustaan puolestaan suorittamalla oikeusnotaarin tutkinto ja aloittamalla mestarin polku. Mestarin opintojen päättyessä hänestä tulee virallisesti oikeustieteen maisteri ((lat. magister, magistra, eli siis oikeustieteen mestari). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaikeaa se olisi.
Oikiksessa opiskelu tapahtuu nykyään oppipoika-kisälli-mestari metodilla, niinkuin Bolognan aikana. Ensimmäisen vuoden merkitys on erityinen, sillä jokaiselle uudelle oikeustieteen opiskelijalle osoitetaan sattumanvaraisesti mestari vanhempien tieteenharjoittajien parista.
Oppipojan tehtävänä on omien opintojensa lisäksi fuksivuonna hoitaa mestarinsa juoksevia asioita, kirjoittaa puhtaaksi graduluonnoksia yms. Mestari saattaa tarvita myös käytännön apua, kuten siivoamista, kaupassa käyntiä yms. Kisällit ohjaavat oppipoikien puuhastelua ja tarpeen vaatiessa ohjeistavat isällisen/äidillisen lempeästi.
Sitten vappuna, jos oppipoika on suoriutunut kaikista tehtävistään kunnialla, hänet nimitetään kisällin arvoon. Samalla tarkistetaan, että oppipoika on suorittanut kaikki ensimmäisen vuoden oikeustieteen opintonsa kunnialla.
Kisällistä mestariksi noustaan puolestaan suorittamalla oikeusnotaarin tutkinto ja aloittamalla mestarin polku. Mestarin opintojen päättyessä hänestä tulee virallisesti oikeustieteen maisteri ((lat. magister, magistra, eli siis oikeustieteen mestari).:D jaahas, jokavuotiset trollit ovat saapuneet....
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
:D jaahas, jokavuotiset trollit ovat saapuneet....
Vai trollit. Tottahan tuossa paljon puhuttiin.
Saanko kertoa omasta fuksivuodesta? Aloitin opintoni täynnä toivoa ja riemua, mutta korona vei siitä kaiken normaalin. Ainoa lohtu on ollut mestarittareni, jonka asioita olen hoitanut ja joka on minusta huolehtinut.
Mestarini on kuulustellut minua aina ennen jokaista tenttiä ja pitänyt huolta minusta, oppipojastaan. Minä puolestaan olen tehnyt hänelle kiitollisena ruokaa ja siivonnutkin, sekä paljon muutakin, mistä en rohkene kirjoittaa!
Kaikki eivät välttämättä ymmärrä, että miten intensiiviä oikeustieteen opinnot saattavat olla! Minä vietin monta yötä mestarini luona käyden läpi esineoikeuden sivullissuojakysymyksiä. Pohdimme viinilasin äärellä pikkutunneillakin, että missä vaiheessa omistusoikeus todella on siirtynyt ja missä vaiheessa dynaaminen suoja on syntynyt. Voi pojat että me kävimme syvällä Simo Zittingin teorian kovimmassa ytimessä! Voimaannuin todella ajattelemaan esineoikeudellisesti sinä yönä!
Ah se on ollut rakkautta oikeustieteeseen. Mestaristani on kokonaisvaltaisesti opettanut minua näkemään pykälät osana elämää ja näkemään, että oikeustiede on viime kädessä rakkauden tiede.
- Anonyymi
Paikanpäällä olemalla tutustuu ihmisiin ja heidän ajatteluunsa. Oman ammatillisen kontaktiverkoston rakentamisesta on kyse. Samat tutut naamat tulevat varmasti vastaan uran aikana monta kertaa. Hän joka on vain kirjaviisas etäopiskelija ilman läheisiä ammatillisia suhteita ja kontakteja jää helposti lähtötelineisiin kiinni.
"En tunne ketään. Olen näkymätön. Olen lukenut yksin kirjoja piiilossani ja tenttinyt". Miten sellaiselta alustalta voi ponnistaa. Ainakaan se ei ole helppoa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2764712Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1343050Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit452894Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?
Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k362882Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?771816Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061674Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281521- 611438
- 951292
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2201204