Hei, kuinka paljon Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä on pakollista läsnäoloa? Opinnot siellä houkuttelisivat, mutta haluaisin suorittaa tutkinnon töiden ohella, Kokemusta yliopisto-opiskelusta on, joten en koe, että luennoilla istuminen olisi minulle älyttömän pakollista, vaikka monessa tapauksessa saattaisi olla hyödyllistä. Onko oikisten välillä eroja siinä, kuinka paljon pakollista läsnäoloa kursseilla on? Onko Itä-Suomen oikiksessa vähemmän läsnäoloa?
Kuinka paljon Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä on läsnäoloa?
Anonyymi
9
3946
Vastaukset
- Anonyymi
Mitä järkeä? Opinnot houkuttelisivat mutta et kuitenkaan haluaisi osallistua opetukseen.
Venäjältä kuulemma saa ostaa tutkintotodistuksia opetukseen osallistumatta. - Anonyymi
Opiskelu Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä on kokonaan vapaaehtoista. Pakollista se ei ole miltään osin!
Ei kannata haaveilla tutkinnosta, jos opetukseen osallistuminen on mahdotonta tai vastenmielistä. Opintoja ei ole suunniteltu eikä tarkoitettu suoritettaviksi vasemmalla kädellä työn ohessa. Sen sijaan opintojen ohessa voit jossain vaiheessa käydä töissäkin. Oikeustieteen opinnot vaativat paljon lukemista, aikaa ja asiaan paneutumista. Mahdolliset aikaisemmat opiskelut yliopistossa muussa tiedekunnassa eivät korvaa oikeustieteelliseen tutkintoon tarvittavia suorituksia.
Vielä kerran: Mitään pakollista ei yliopistossa ole! Vapaaehtoisesti opiskelet tai olet opiskelematta.- Anonyymi
"Ei kannata haaveilla tutkinnosta, jos opetukseen osallistuminen on mahdotonta tai vastenmielistä. Opintoja ei ole suunniteltu eikä tarkoitettu suoritettaviksi vasemmalla kädellä työn ohessa."
Kyllä minä ainakin suoritin toisen tutkintoni osa-aikaisena opiskelijana työn ohessa. Edes ensimmäisen tutkintoni osalta en opiskellut aamusta iltaan vaan silloin meni suuri osa ajasta vapaa-ajan viettoon ja hengailuun kavereiden kanssa. Toisen tutkinnon osalta ei sitä vapaa-aikaa juurikaan ollut, vaan 40 tuntia töitä viikossa ja lisäksi noin 20 tuntia opiskeluun. Vaatii tietysti työpaikan joka on valmis joustamaan työpäivien ja työaikojen suhteen, että tuo on mahdollista.
- Anonyymi
Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa opiskelu perustuu ensimmäisinä vuosina huomattavalta osalta kontaktiopetukseen, oikeustapausharjoituksia on paljon samoin esiintymistä. Useimmat hankkivat kokemusta myös ulkomailta.
Muutenkin opinnot vaativat lujaa päättäväisyyttä ja pitkäjänteistä omistautumista.
Siis työn ohessa sivumennen opiskellen ei tutkinto ihan onnistu. Oikeustieteellisiä opintoja voit työn ohessa harrastaa avoimessa yliopistossa.- Anonyymi
Helposti onnistuu :)
- Anonyymi
Vaikeaa se olisi.
Oikiksessa opiskelu tapahtuu nykyään oppipoika-kisälli-mestari metodilla, niinkuin Bolognan aikana. Ensimmäisen vuoden merkitys on erityinen, sillä jokaiselle uudelle oikeustieteen opiskelijalle osoitetaan sattumanvaraisesti mestari vanhempien tieteenharjoittajien parista.
Oppipojan tehtävänä on omien opintojensa lisäksi fuksivuonna hoitaa mestarinsa juoksevia asioita, kirjoittaa puhtaaksi graduluonnoksia yms. Mestari saattaa tarvita myös käytännön apua, kuten siivoamista, kaupassa käyntiä yms. Kisällit ohjaavat oppipoikien puuhastelua ja tarpeen vaatiessa ohjeistavat isällisen/äidillisen lempeästi.
Sitten vappuna, jos oppipoika on suoriutunut kaikista tehtävistään kunnialla, hänet nimitetään kisällin arvoon. Samalla tarkistetaan, että oppipoika on suorittanut kaikki ensimmäisen vuoden oikeustieteen opintonsa kunnialla.
Kisällistä mestariksi noustaan puolestaan suorittamalla oikeusnotaarin tutkinto ja aloittamalla mestarin polku. Mestarin opintojen päättyessä hänestä tulee virallisesti oikeustieteen maisteri ((lat. magister, magistra, eli siis oikeustieteen mestari). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaikeaa se olisi.
Oikiksessa opiskelu tapahtuu nykyään oppipoika-kisälli-mestari metodilla, niinkuin Bolognan aikana. Ensimmäisen vuoden merkitys on erityinen, sillä jokaiselle uudelle oikeustieteen opiskelijalle osoitetaan sattumanvaraisesti mestari vanhempien tieteenharjoittajien parista.
Oppipojan tehtävänä on omien opintojensa lisäksi fuksivuonna hoitaa mestarinsa juoksevia asioita, kirjoittaa puhtaaksi graduluonnoksia yms. Mestari saattaa tarvita myös käytännön apua, kuten siivoamista, kaupassa käyntiä yms. Kisällit ohjaavat oppipoikien puuhastelua ja tarpeen vaatiessa ohjeistavat isällisen/äidillisen lempeästi.
Sitten vappuna, jos oppipoika on suoriutunut kaikista tehtävistään kunnialla, hänet nimitetään kisällin arvoon. Samalla tarkistetaan, että oppipoika on suorittanut kaikki ensimmäisen vuoden oikeustieteen opintonsa kunnialla.
Kisällistä mestariksi noustaan puolestaan suorittamalla oikeusnotaarin tutkinto ja aloittamalla mestarin polku. Mestarin opintojen päättyessä hänestä tulee virallisesti oikeustieteen maisteri ((lat. magister, magistra, eli siis oikeustieteen mestari).:D jaahas, jokavuotiset trollit ovat saapuneet....
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
:D jaahas, jokavuotiset trollit ovat saapuneet....
Vai trollit. Tottahan tuossa paljon puhuttiin.
Saanko kertoa omasta fuksivuodesta? Aloitin opintoni täynnä toivoa ja riemua, mutta korona vei siitä kaiken normaalin. Ainoa lohtu on ollut mestarittareni, jonka asioita olen hoitanut ja joka on minusta huolehtinut.
Mestarini on kuulustellut minua aina ennen jokaista tenttiä ja pitänyt huolta minusta, oppipojastaan. Minä puolestaan olen tehnyt hänelle kiitollisena ruokaa ja siivonnutkin, sekä paljon muutakin, mistä en rohkene kirjoittaa!
Kaikki eivät välttämättä ymmärrä, että miten intensiiviä oikeustieteen opinnot saattavat olla! Minä vietin monta yötä mestarini luona käyden läpi esineoikeuden sivullissuojakysymyksiä. Pohdimme viinilasin äärellä pikkutunneillakin, että missä vaiheessa omistusoikeus todella on siirtynyt ja missä vaiheessa dynaaminen suoja on syntynyt. Voi pojat että me kävimme syvällä Simo Zittingin teorian kovimmassa ytimessä! Voimaannuin todella ajattelemaan esineoikeudellisesti sinä yönä!
Ah se on ollut rakkautta oikeustieteeseen. Mestaristani on kokonaisvaltaisesti opettanut minua näkemään pykälät osana elämää ja näkemään, että oikeustiede on viime kädessä rakkauden tiede.
- Anonyymi
Paikanpäällä olemalla tutustuu ihmisiin ja heidän ajatteluunsa. Oman ammatillisen kontaktiverkoston rakentamisesta on kyse. Samat tutut naamat tulevat varmasti vastaan uran aikana monta kertaa. Hän joka on vain kirjaviisas etäopiskelija ilman läheisiä ammatillisia suhteita ja kontakteja jää helposti lähtötelineisiin kiinni.
"En tunne ketään. Olen näkymätön. Olen lukenut yksin kirjoja piiilossani ja tenttinyt". Miten sellaiselta alustalta voi ponnistaa. Ainakaan se ei ole helppoa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin kaikkeen sinä ihastuit hänessä
Mikä oli se asia mikä vei jalat altasi? ❤️ Oliko jotain erityistä tilannetta vai tunne? Kenties monen sattuman summa? Ai949127Persut: haluamme lisää veroja!
Lisää lisää veroja huutaa persukuoro. Veroila Suomi nousuun! "Uusi matkailuvero eli matkailijamaksu peritään esimerki564809Nainen kokki autossa kammottavan kuoleman sähköauto-Teslan syttyessä tuleen.
https://www.is.fi/autot/art-2000011652873.html Näin vaarallisia sähköautopalot voivat olla.414501Jos samassa autossa istuu romani, somali ja venäläinen, kuka ajaa?
Arvioiden mukaan romanit lähtivät noin 1000-luvulla liikkeelle pohjois-Intiasta. Nyt 1000 vuotta myöhemmin he ovat levit532823Numero josta kaivattusi tulee mieleen
Onko jokin numero joka yhdistää teidät jotenkin? Älä laita puhelinnumeroa.1001546- 401336
Tämmönen höpsö
Höpönassu mä olen. En mikään erikoinen…hölötän välillä ihan levottomia. Tykkäisit varmasti jos olisin siellä sun vieress441276Heräsin taas sinä mielessä
Miten voi haluta toista näin paljon? 😳 Kyllä meillä on muutenkin hyvä yhteys. Ehkä se tekee myös tästä niin voimakkaan?641222Jorman paluu sodasta Lieksaan oli katkera
Jorma Karhunen astui Lieksan asemalle. Aurinko paistoi, mutta Jorman maailma oli sumuinen. Takana oli se helvetti, jota411189Kannattaa toimia yleisesti ottaen
Ajoissa. Vaikka miten paljon haluan ja tunnen, olen löytänyt nyt elämääni jotain uutta ja se todennäköisesti edistyy, jo1681140