Siitä on kohta vuos aikaa kun tein abortin poikaystäväni pakottamana, kadun tekoani vieläkin. Ei mennyt paljoakaan aikaa eteenpäin kun poikaystäväni sisko tuli raskaaksi ja poikaystäväni alkoikin viettää hänen kanssaan paljon aikaa, ja tukemaan häntä, eli mä unoihduin. Mulle abortti oli todella raskasta aikaa ja on edelleen, poikaystäväni ei tukenut mua lainkaan, eikä abortin jälkeenkään kyselty mun kuulumisia, mun tunteita. Poikaystäväni viettää nykyään siskoni luona öitä, eli on siskonsa kanssa ennemmin kuin minun, miksi hän nyt siskoansa tukee? missä poikaystäväni oli sillon hänen tukensa kanssa kun olisin sitä itse tarvinnut. Poikaystäväni on tällä hetkellä intissäkun hän pääsee lomille niin menee suoraan hänen siskonsa luokse ( ei tule tapaamaan minua lainkaan), tää tuntuu niin väärältä ja turhauttavalta. Oon yksin ollu tän kaiken kanssa. Onko kellään kokemuksia?
mun tarina
tiitu
271537
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
...parisuhteeseen olisi pitäny hankkia vielä lapsikin?
Poikaystäväsi itse ei ollut valmis isäksi, mutta sedäksi ilmeisesti on.
Ja jos hän jo silloin tunsi, ettet ole se nainen jonka kanssa hän haluaa (ainakaan vielä) lapsen/lapsia.
Ja onko käynyt mielessä että tuki siskolle voi olla hänen tapa käsitellä tuota teidän aborttia? Ja samoin etäisyys suhun?
outo tapa käsitellä asiaa, täytyy kyl sanoa.
kun toinen on siipi maassa eikä poikaystävä ole tukenut häntä lainkaan niin se on o.k että poikaystävä tukee omaa siskoansa? entä tämän ihmisen tunteet, tuntuu varmaan aika pahalta että poikaystävä paapoo siskoansa kun taas toinen on täysin merkitsemätön.
Ehkä poikaystävä sen takia juuri painostikin aborttiin, kun tietää ettei tuo ole se oikea, jonka kanssa kannattaa hankkia lapsia.
Ja pitääkö joka asiassa olla pitämässä kättä?
Tai, sitten poikaystävä on tehnyt kaikkensa ja tää yksi ei oo reagoinu mihinkään.
raskauden jälkeen "mies" on mennyt armeijaan... Selventää jo hieman noiden henkilöiden ikää ja potentiaalia ylipäätäänsä hoitaa tuommosia asioita. Lapset taas leikkiny aikuisten asioilla.
jos on tehnyt abortin toisen ihmisen pakottamana, ja nainen ei olisi itse halunnut tehdä sitä niin kai sen jälkeen haluaa tukea, edes jonkinlaista. Ymmärrän Tiitua. Voisitte ajatella omaa itseänne tossa tilanteessa, miltä tuntuisi? niin ja tehän ette tarttisi varmaankaan tukea tohon asiaan lainkaan!! Jos pakottaa toisen tekemään abortin niin sillon kyllä pitää edes tukea toista vaikeiden aikojen ylitse!!!
kuin että joutuu olemaan isä sellaiselle lapselle jota ei halunnut ja jos nainenkin on vielä sellainen, jota ei loppupeleissä haluaisikaan lapsensa äidiksi niin se vasta olisikin kurjuutta kurjempi tilanne. Se olisi koko loppuelämän pesti, joka vahingoittaisi lastakin tai ainakin olisi äärettömän raastava tilanne sille.
Toivon mukaan se mies heräsi tuosta varoituksesta, ja valkkaa paremmin tulevan naisensa.
En uskoisi itse ainakaan tarvitsevan muiden apua, oon hoitanu yksin tähänkin asti läheisteni kuolemat, ilman ulkopuolisia tai kädestä pitäjiä.
JOS tuo tyttö tosiaankin olisi tarvinnut apua, ja minä olisin hänen mies, niin tietty tukisin. Eri asia, jos osaisin tarpeeksi ja juuri sillä tavalla kun hän toivoo - ihmiset kun tekevät surutyönsä niin eri tavoin. Eli jos tyttö on ollu sellainen jota on pakko pitää kädestä ja mies taas sellanen joka ei kykene lohduttamaan pitämällä ketään kädestä, niin voiko siinä syyttää kumpaakaan?
TODELLA törkeää väittää, etteikö alle 18 vuotiaatkin osaisi päättää asioista. On totta, että he eivät ehkä ole täysin kypsiä siihen, mutta ihmiset ovat erilaisia. TEIDÄN että on ihmisiä, jotka osaavat tehdä jo 16 ikäisinä paljon kypsempiä päätöksiä kuin "aikuiset".
mielipiteesi voi olla totta, mutta vihaan tuollaista yleistämistä ja vähättelemistä.
Lue tuon tytön kirjoitus, syyt ja seuraukset kun ovat kantaneet niin "aikuismaisesti" vastuutaan...
Ja tule sit sanomaan tuo uudestaan.
Ei se, että lykätään lapsi maailmaan ja aletaan elää yhteiskunnan rahoilla, ilman mitään koulutusta tai varsinaista tulevaisuutta ole mitenkään järkevää. Ja TIEDÄN, on mahdollista opiskellakin sen jälkeen, mut liian usein ihmiset vaan jättäytyvät siitä kokonaan ja jäävät paljosta paitsi elämässään kun eivät ensiksi luo sille kunnon pohjaa.
Ja please, vaikka joku äiti olisikin yksin hoitanu 7 lasta ja rakentanu kuuraketin, niin se ei todellakaan tarkoita sitä että edes suuri enemmistö moiseen kykenisi.
Miten itse perustelet asian? ja yritin korostaa, että sekin on täysin TAPAUSkohtaista. Ehkä toiminta ei ole ollut aikuismaista, mutta sanoin vain, että jotkut siihen (aikuismaiseen toimintaa, päätöksiin) pystyvät. ja KYLLÄ, raivostuin vähän liikaa sori :)
että tämä keskustelupalsta on täynnä noita "tiitun" tapaisia kyselijöitä.
Ja jos joku nuori sanoo "pidän lapsen, se tuntuu oikeelta" tai että tämä esittää jonkun muun mielipiteen, jonka voi pitää aikuismaisena, niin ei se silti tee henkilöstä kypsää mihinkään. Vasta silloin kun voi todellakin kantaa vastuun itsestään ja lapsestaan, niin nuo ajatukset realisoituu kypsyydeksi. Siihen kuuluu koulutus, suunnitelmallisuus, säännöllisyys, tasapaino, määrätietoisuus, riskien hallitseminen, elämän ennakoiminen jne. Ja ennakoiminen ei ole sitä, että kirjoittaa nelosen chattiin ja kysyä koska lapsilisät tulee.
Pointtini: Kun pystyt kantamaan päätöksesi seuraamukset itse => aikuinen.
nyt vaan, mutta olen valmistumassa ammattiin nyt keväänä!!! ja teen koulun ohella duunia!!! eli en ois elänyt yhteiskunnan rahoilla!!
jaana, kun jaksat ja haluat tukea. Tuntuu nytten kyllä siltä, että ihan kuin minä olisin syypää kaikkeen ehkä sitten olenkin.
kukaan voidaan pakottaa mihinkään, jota ei itse halua?
Tunnen montakin miestä jotka ovat vahingon (ehkäisy pettäny) ja tahallisten pillereiden poisjättämisien seurauksena pakotettu isäksi, vaikkeivät olisivatkaan isän rooliin viel ja kyseisten naisten kanssa.
Eli helposti se pakottaminen käy, valitettavasti.
Miehelle on helpompi ilmoittaa, että pitää lapsen.
Mutta naistahan voi aina painostaa joko aborttiin tai synnyttämään. Itse tiedän, että on mahdollista. Mutta sitä en, että miksi on mahdollista. Sillä itse en ole kenenkään painostettavissa tai ohjailtavissa. Mutta kait se ero onkin siinä. Oli asia mikä tahansa.
eri asia painostaa ja pakottaa. Painostamisen jälkeenkin on painostetulla itsellään oikeus päättää mitä tekee.
Tässä aborttiasiassa on kiva mennä jonkun selän taakse. Mutta kuinka moni todellisuudessa on ollut siinä tilanteessa, että poikaystävä on tuonut köysissä sairaalaan kaavintapöydälle. Ei varmasti kukaan. Sillä sellaista aborttia ei kukaan lääkäri edes teksisi.
se todellakin on ällistyttävän helppoa.
edes tunne koko tyttöä, en kyllä minäkään ja siksi en ole tuomitsemassa häntä. Se on jännä et aina ollaan paapomassa näitä miehiä, ettehän te tiedä mitä todellisuudessa on tapahtunut, mutta miksi tätä tyttöä täytyy niin syyllistää?
Sanot että se on eri juttu...
En itsekään ole kenenkään ohjailtavissa tai painostettavissa. Ero onkin siinä, että sulla on naisena oikeus siihen, minulla miehenä ei ole kuin velvollisuudet; Nainen päättää miehen puolesta, onko nyt otollinen hetki vaiko ei. Miehellä ei ole kuin velvollisuuksia. Oikeuksia ei lainkaan.
Eli ota tuo sun "Hey sister, Go sister" - asenne ja katso tilanne miehen kantilta. Et olekaan vapaa julistamaan oman elämäsi itsenäisyyttä, kehosti/elämäsi koskemattomuutta jne, koska siihen voi toinen sukupuoli päätöksellään vaikuttaa. Ja huom, aivan yksipuolisesti.
Eli hiphurraa, naisen kanssa (jonka kanssa harrastin seksiä ja ehkäisy petti) päätti puolestani että nyt on hyvä hankkia lapsi (vaikka itse olin vastoin sitä). Mitäs teet?
Vain se tyttö/nainen on yksin syyllinen jos vahinko sattuu.Ystäväni mies itki kännissä minulle että taas on akka paksuna ja kolmas oli tulossa.Kun hän ei halua isäksi.Mä ymmärrän sen että kerran voi käydä vahinko mutta että kolmesti saman naisen kanssa joka on oma aviovaimo ja miehellä ikää liki 40 vuotta.
Miksi miesten on niin vaikea ymmärtää sitä asiaa että mieskin voi ehkäistä.Jopa silloinkin kun nainen kertoo syövänsä pillereitä tai käyttävänsä kierukkaa.Varma on aina varmaa ja jos suhde on sellaisella tasolla muutenkin ettei edes lasten hankkimisesta voida avoimesti keskustella ja toisen pitää salaa hankkiutua raskaaksi niin ei muuta kuin miehille terveisiä että piuhat poikki niin ei tule isäksi vastoin tahtoaan.
Alkuperäiselle voimia ja jaksamista,poikaystäväsi ei selvästikään piittaa sinusta ja tunteistasi yhtään mitään etkä merkitse hänelle mitään.
Olet nuori,katkaise seurustelusuhde josta ei ole sinulle kuin harmia,löydät vielä ihmisen jolle olet tärkeä ja rakas.
Etten todellakaan ole vapauttamassa tuommosia luusereita vastuusta, jotka kolme (3!) kertaa panevat jonkun paksuksi...Ihmeellistä.
Esim tuossa tulee selville, mitä mieltä olen (jos sua kiinnostaa): http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000024&posting=22000000007559061
"terveisiä että piuhat poikki niin ei tule isäksi vastoin tahtoaan. "
En saa, olen liian nuori siihen.
määrittelette aikuisuuden? millon muka ollaan aikuisia? On niin huvittavaa vaan lukea noita mollauksia toista ihmistä kohtaan joka on vaan pyytänyt kokemuksia toisilta ihmisiltä, eli EI MOLLAUKSIA!!! teiltä ei ainakaan empatia kykyä löydy hitusen vertaakaan! Ja mistä olette päätelleet, että tämän tarinan kirjoittaja on nuori?
Kun joku sanoo opiskelevansa ja poikaystävä käy armeijassa, niin siitä saatiin pikku vinkki kirjoittajan iästä.
Ite mollasin, kun miestä moollattiin ilman et taustoja tiedettiin. Mut kuten sanottu, kun nainen päättää ettei ole valmis lapselle ja abortoi, niin sitä pidetään varsin harkittuna ja kypsänä päätöksenä. Kun mies taas ei ole valmis lapselle (ja nainen sen kuitenkin synnyttää) tekee vastaavasti kun nainen ja ottaa etäisyyttä, niin on se epäkypsää, lapsellista ja vastuun pakoilua. Ristiriita?
opiskelen ja mieheni ei ole vielä käynyt armeijaa. Meillä on kolmas lapsi tulossa.
Miehellä on oma yritys ja talos on kunnossa. Ikää on molemmilla 28 vuotta.
Suurin osa noista kuitenkin on max 20 vee tyttöjen kirjoittamia juttuja. Neuvottomana kun normaali ihminen ei ole. Siis sellainen jolla talous on taattu ja opiskelu takaa ja siten tulevaisuuskin paremmin taattu kuin Kelan oven kolkuttajilla.
Vai meinaatko että sun tapaus on yleinen? Toki moni opiskeleekin vielä 28-vuotiaana, sitä en kiellä. Mut epäilen hieman, ettet sä sun elämänkokemuksella olisi palstoilla voivottelemassa tapahtunutta ja kyselemässä täysin turhia neuvoja (kukaan muu kun ei asioita voi päättää toisen puolesta).
Eli olisit ollu vähemmistö sitten.