joka oikeasti uskaltaa rakastaa minua, kun itse et uskalla?
Toivotko minun löytävän naisen
Anonyymi
32<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Ei rakastamisessa ole uskalluksesta kyse, jotkut ihmiset ovat sen verran järkeviä, etteivät ala suhteeseen kun ennakoivat ongelmia ?
Niinpä.
Ajattelen tilanteen omasta puolesta, että kun on kauan voinut huonosti niin ei ole jaksamista ruveta ihan heti suhteeseen. Suhde vaatii paljon ja ei ole reilua ketään kohtaan aloittaa mitään, koska on varmaa ettei se tule onnistumaan huonokuntoisena. Jaksaminen on vähissä ja jos vielä eteen tulee haastavia tilanteita.
Jos oma elämä olisi ollut tasapainossa parin-kolmen vuoden ajan tilanne olisi nyt toinen. Liittyy työntekemiseen ja työkuntoisuuteen ilman sitä ylimääräistä kauan jatkunutta "meteliä" koko projektiin liittyen. Oma erityispiirteisyys on ollut oma ongelmansa siinä kaikessa. Siksi sitä hiljaisuutta on pyydetty, koska on tiedossa että erityispiirteisyys on pysyvä ominaisuus, eikä se koskaa katoa vaan on vaikuttamassa läpi elämän. Sen on vaikuttanut myös niin ettei halua kekenkään lähelle ja tämä taas ei liity ujouteen.
Kyllä mä uskallan rakastaa sua. Miksi sitä epäilet?
Kukaan järkevä nainen ei tollasia ukaaseja ota kuuleviin korviin, anna mennä.
Itse et uskalla rakastaa minua.
Kyllä, toivon sinulle kaikkea hyvää ❤️ joskus tulen itkemään perääsi, mutta ei voi muuta.
uskallanhan rakastaa,koko ajan olen rakastanut :) sä itse vaan et uskalla tehdä mitään
Kenellehän tämä. En oikein tiedä, mitä kumpikaan meistä haluaa toisiltamme. Pitäisi itse saada rohkaisua lähestymiseen, kun tässä tätä vaikeuttajaa. En halua häiritä ketään. Kaikki oikea tapahtuu irl, palstaoletteluista ei seuraa mitään sitoumuksia. Jos hän löytää jonkun, se on ihan okei.
Kumpikin haluaa rakkautta ja kosketusta. Ylpeys esteenä molemmilla.
Luultavasti ei halua. Mutta voithan sinä selitellä asiat itsellesi parhain päin
Tämä ei ole minulta. En kiristä, pelottele tai uhkaile. Tiedoksi vaan nainen. Olen pelkuri, mutta en semmoinen pelkuri kuka odottaa toisilta enemmän kuin mihin itse kykenee. Anteeksi kun en tiedä miten toimia.
Toivon sinun (hänen, miehen) olevan onnellinen. Mieluiten tietysti minun kanssani, mutta jos hän ei minua huoli, niin sitten jonkun muun kanssa. Aluksi ehkä oli sellaista itsekästä ihastumista, mutta kun olen tuntenut hänet jo jonkin aikaa, niin tunteet ovat muuttuneet. Kai tämä sitten on sitä oikeata rakkautta . Minulle on tärkeämpää, että hän on onnellinen. Vaikka salaa itkisinkin, jos näkisin hänen kainalossaan jonkun toisen.
Kyllä toivon sydämeni pohjasta hänen löytävän aidon rakkaussuhteen. Toivon hänelle kaikkea hyvää ja menestystä yrityksensä kanssa. Toivon, että se nainen rakastaa häntä yhtä paljon kuin minä rakastaisin. Yksi syy miksi muutin pois paikkakùnnalta, oli se, etten olisi saattanut katsoa häntä jonkun toisen kanssa. Ei pysty. Se olisi ollut liikaa minun sydämelleni. Jaa, miksikö? Koska en osannut nähdä häntä kenenkään toisen kanssa vaan ajattelin hänen olevan sopiva juuri minulle ja kuuluvan yhteen minun kanssani. Koin, että meillä oli jotain hyvin kaunista rakkautta ja intohimoa, ja olisimme olleet onnelliset yhdessä. Hyvin pitkään ajattelin meidän suhteen olevan vääjäämätön, luonteva, ennaltamäärätty kohtalo. Että näin tulee käymään. Minulle oli jopa selvää, että missä mennään naimisiin, mitä kukkia häissä on, lasten lukumäärä jne. Hämmästelen pikemminkin, että näin ei käynytkään.
Ja jep, tiedän, että tuo kuulostaa naivilta harlekiiniromaanin tarinalta, mutta kyllä me oikeasti olemme olemassa.
Toivon kyllä.
Sori vaan mutta jotkut eivät ole rakkauden arvoisia
Väärin on osoittaa etteikö jokainen olisi jollekin juuri oikeanlainen rakkaus.
No kuule, kysyt sellaista johon et usko itsekään.
Tottakai toivon.
Ei ole kyse uskaltamisesta.
Käytöksesi vain muuttui niin pahoin että en pysty rakastamaan kaltaistasi ihmistä enkä myöskään luottamaan.
Aloittajalle sanoisin että joskus kannattaisi ehkä hetkeksi pysähtyä miettimään,
rehellisesti, mikäli uskaltaa, olenko minä ihminen jota hän voisi rakastaa ja ellei voisi niin miksi ei. Aika paljon osoittaa aloittajasta suora oletus että rakastamattomuus on
kiinni toisen uskaltamattomuudesta. Onko tämä itsesuojelua joltain jota ei uskalleta / haluta tunnustaa.? Että syy olisikin jotakin itselle ikävämpää kuultavaa. Silloin helpoin tie itselle on syyllistää toinen asiasta. Ja halpamaisin.
fiksu kommentti!
Sorry mutta tää on pakko kommentoida...VITTU mikä URPO.
Kiristämällä emotionaalisesti anomyymeja palstoilla saat tuskin mitään vastineeksi ja jos et tuon kummempaa otetta naisesta saa tai tähän yhteyttä löydä, niin mene eteenpäin
Aloittajallahan ei tietenkään ole itsellään mitään tekemistä sen kanssa että joku nyt ei oikein syty sinne suuntaan.
Ongelman ydin taitaa olla siinä että mitään uskaltamaton mies ei löydä rakkautta koska elämä on pelkästään nettipalstalla.
Niin on täällä syyttelee että muut ei tee hänen tahtonsa mukaan...mene treffiseuraa hakee..toiselta palstalta..jossa hän sitten vaikuttaa..ja mitähän siellä on.. jo ehkä paikka johon hän suvaitsee ehkä saapua.. katsomaan oletko se oikea..
Vain nössö mies kyselee tuollaisia, onhan se nyt ihme että nettipalstalla pitää kysellä lupa johonkin.
EI TOIVO..vastaus katosi jonnekin 🥰.
Millainen mies kyselee tämmöistä nettipalstalla. Miksi et mene ja etsi sitä naista jos ajattelet sellaisen löytyvän. Kannattaa varmaan seuraavan kohdalla koittaa hillitä syyttelyvimmaansa ettei käy köpelösti uudemman kerran.
Mulla on hankalaa kun en nyt osaakkaan rakastaa häntä..oikein. Toisalta kun olen minä en sitä enää ala ihmettelemään aina niikuin muut sanoo kaikki sitten on!!!