Kun painan pääni
rintaasi vasten,
kuulen meren kohinan.
Ja näen,
miten seisot kalliolla
vasten tuulta.
Kun etsit silmäni
katsomaan silmiäsi,
harmaa meri lyö ylitseni.
ja näen,
miten aallot lyövät
vasten kalliotasi.
Kun kosketat huulillasi
vapisevia huuliani,
maistan meren suolaisuuden.
ja näen,
miten annan käteni,
kun viet minut merellesi.
..Enkä enää pelkää myrskyä!
rintaasi vasten,
kuulen meren kohinan.
Ja näen,
miten seisot kalliolla
vasten tuulta.
Kun etsit silmäni
katsomaan silmiäsi,
harmaa meri lyö ylitseni.
ja näen,
miten aallot lyövät
vasten kalliotasi.
Kun kosketat huulillasi
vapisevia huuliani,
maistan meren suolaisuuden.
ja näen,
miten annan käteni,
kun viet minut merellesi.
..Enkä enää pelkää myrskyä!
Vastaukset 8
Vanhimmat
runo
tämä runo on omistettu ihmiselle, joka näytti ettei rakkaudessa ole mitään pelättävää..
Kunpa minäkin osaisin
kyllä sinäkin osaat. luin runojasi.
sanoistasi
Niin tutut ovat sanasi
Luin merenäni häntä
..minun mereni.
...Niin tiedän.