Minä rakastuin sinuun ensisilmäyksestä.
Se on totta. En tunne sinua niin kuin tunnen ihmisen, jonka kanssa elämäni jaan, silti suurimman tuskani rakkaudessa olen tuntenut sinun vuoksesi. Syvimmän suruni, sielun hädän. Kauneimman onnen.
Jos minulle ja miehelleni tulisi ero, en voisi kertoa sitä sinulle. Siinähän ei olisi mitään järkeä. Sinä et ole naimisissa. Käsitin, että erosit silloin sen naisesi takia. Sitten teillekin tuli ero. Ehkä tapailet naisia, ehkä etsit elämisen rauhaa muutoin. En tiedä. Sinun iässäsi mieli uskoakseni etsii jo muutakin. Rakastuin tyyneen eläväisyytesi, olemuksesi rauhaan.
Kuinka moni ihminen uskoo, ajattelee rakastuvansa niin kuin minä silloin tein. Sinä vain ilmestyit ulos ovesta käytävälle, et tullut tietoisena hurmaamaan nuorta naista, teit vain työtäsi, olin herkillä silloin, mutta ei rakastuminen siitä johtunut.
Mistä lie sitten. Että näytit ja tunnuit joltain, jonka ikään kuin olisin tuntenut ennenkin. Mielessä pyöri, kuka on tuo mies, joka vaikuttaa minuun näin.
Kunpa olisit tuntenut minut, ymmärtänyt minua. Puhunut minulle. Nähnyt sen draaman ja keskeneräisyyden läpi. Ehkä näitkin ja jätit minut siksi kasvamaan.
Sellaista elämä on. Pitäisi olla sujut elämisensä kanssa, kokemustensa kanssa.
Se kesä silloin oli kummallinen. Mielessä pyöri mies, jota en tuntenut, saati luullut tapaavani enää koskaan.
Niin kuin vieläkin, nyt vain olen varmempi, etten tapaa sinua enää.
Elämä veisi. Veisiköön. Rakkaudesta.
Se on totta. En tunne sinua niin kuin tunnen ihmisen, jonka kanssa elämäni jaan, silti suurimman tuskani rakkaudessa olen tuntenut sinun vuoksesi. Syvimmän suruni, sielun hädän. Kauneimman onnen.
Jos minulle ja miehelleni tulisi ero, en voisi kertoa sitä sinulle. Siinähän ei olisi mitään järkeä. Sinä et ole naimisissa. Käsitin, että erosit silloin sen naisesi takia. Sitten teillekin tuli ero. Ehkä tapailet naisia, ehkä etsit elämisen rauhaa muutoin. En tiedä. Sinun iässäsi mieli uskoakseni etsii jo muutakin. Rakastuin tyyneen eläväisyytesi, olemuksesi rauhaan.
Kuinka moni ihminen uskoo, ajattelee rakastuvansa niin kuin minä silloin tein. Sinä vain ilmestyit ulos ovesta käytävälle, et tullut tietoisena hurmaamaan nuorta naista, teit vain työtäsi, olin herkillä silloin, mutta ei rakastuminen siitä johtunut.
Mistä lie sitten. Että näytit ja tunnuit joltain, jonka ikään kuin olisin tuntenut ennenkin. Mielessä pyöri, kuka on tuo mies, joka vaikuttaa minuun näin.
Kunpa olisit tuntenut minut, ymmärtänyt minua. Puhunut minulle. Nähnyt sen draaman ja keskeneräisyyden läpi. Ehkä näitkin ja jätit minut siksi kasvamaan.
Sellaista elämä on. Pitäisi olla sujut elämisensä kanssa, kokemustensa kanssa.
Se kesä silloin oli kummallinen. Mielessä pyöri mies, jota en tuntenut, saati luullut tapaavani enää koskaan.
Niin kuin vieläkin, nyt vain olen varmempi, etten tapaa sinua enää.
Elämä veisi. Veisiköön. Rakkaudesta.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tälle annan 9 1/2 !
Ei liian pelkistetty, jopa ontto, kuin kapean maailman läpi surettu.
Tämä oli lämmin ja kieltä oli käytetty luovasti ja kauniisti.
Usko tai älä, olen kirjoittanut kauniimminkin.
Mutta kiitos, onhan se elävästä elämästä.
Tekstissä täytyy olla jotain toimintaa ja sisältöä, että se tuntuu kivalta. Niinkuin tässä tuo ”sinävain ilmestyit ovesta ulos käytävälle”, jostain syystä noinkin yleisesti yhdentekevä asia tuo tekstiin syvyyttä. 4 riviä pelkkää rakastuin. Rakastan. Silloin. -kirjoittelua ja konkrettinen tapahtuma, ne toimivat yhdessä.
Saa haaveilla, ei se välttis haittaa.
Voi noinkin kirjoittaa ja arvostella itse sitten🥽.
Minä arvostelin, en kirjoittanut.
Voisin näpytellä sulle jotain, niin huomaat vivahde-eron?
Näpyttele poies 😺
paras teksti syntyy, kun kiihkeästi haluaa asiaansa ilmasta, päästää ulos. Minun tunteet ovat tasaisia tällä hetkellä. Koen onnea tilanteestani juuri nyt. Hyvää sinnekin!
Ymmärrän kyllä, tulee inspiraatio, silloin on helppo kirjoittaa 😊
Keväällä se alkoi, hjuu-u.
Sinullako? Samana vuonna?
Onko subaru mies?
Olen sinulle kertonut, kyl sä muistat. En viitsi toistaa, mut edelliseen ; sinä vuonna kysyit, missä olin kesälomalla. En oikein ymmärrä, kuka laittoi sanat suuhuni.
En ole henkilösi 🤔
Juu erään naisen kanssa kumpikin ihastuttiin silloin keväällä 2012. Paljon on kyllä aikaa kulunut siitä.
Ja naisen on nelikirjaiminen. Tuo 17:34 on taas joku palstatrololo, niitä riittää täällä sotkemassa keskusteluja.
Onko Sari?
Ei, vaan Anni.
Aloittaja ei ole Anni eikä Sari.
-aloittaja
No ny on kyllä heikunkeikundingelidongeli työpaikkaromanssiovellissa höysteet kohdillaan, nainen jätettiin kasvamaan tsih, vai laittoiko nainen käytävällä kampoihin, että loppuu se hösyytys
No eipä ole työpaikkaromanssista kyse. Minä en ollut töissä ja kirjoitan muuten miehelle. Kommenttisi on hieman outo.
-aloittaja