ei ole näkyvissä sellaiselle henkilölle jonka kanssa ei ole oltu tekemisissä koskaan. Nyt tarvitaan aikaa jotta rankoista vuosista selvitään ja siihen tarvitaan hiljaisuutta. Aina kun "sinä" kerrot mitä tahansa hidastat eheytymistä. Mitä kauemmin kertominen jatkuu sitä kauemmin kestää selviäminen. Tämän voin kertoa kasvotustenkin jos joku yrittää lähestyä. Aika on se mikä korjaa, ja työntekeminen, jotta perusturvallisuudentunne tulee takaisin. Ei mitään näkyvää eikä kuuluvaa. Ei ole minkäänlaista jaksamista nyt olla kenenkään sellaisen kanssa tekemisissä joka oli mukana rankoissa vuosissa.
Valitettavasti valoa
Anonyymi
9<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Oli mukana vaikka ei oltu tekemisissä koskaan no ei sitten ole ollut mukanakaan. Valoa ei olemattomalle,
Hiljäisuus on.
Aina kun kerrotaan jotain se tehdään jonkun toisen henkilön tilanteesta ei minun. Joka kerta näin toimiessa tulee ahdistus, koska tuntuu siltä että pakotetaan jonkin sellaiseen mitä ei pysty toteuttamaan. Eikö ole selvää ettei sellainen toiminta auta eteenpäin. Pitää saada olla omassa rauhassa niin kauan kuin siihen on tarvetta. Sitä on hiljaisuus.
Hyvä että on hiljaista siitä tykkään.
Huomenta. Pysyn poissa ja se on se, mitä itsekin haluan.
??? Miksi ihmiset reagoi tällaisiin aloituksiin täysin tuntemattoman ihmisen vuodatuksiin. Miksi kirjoittaa täällä jos ei halua mitään, suosittelen päiväkirjaa, kun ihmiset tulkitsee näitä näin 😒
Kyllä se työelämässä jaksuilu nyt vaikuttaa hieman haasteelliselta
Joskus elämä koettelee. Pahoista ihmisistä kannattaa pyrkiä eroon. He eivät koskaan kuitenkaan osaa lopettaa. Heille ei pidä antaa, yhtään mahdollisuutta satuttaa.
Ei pidä pelätä antaa takaisin, vaikka kiusaajathan ovat ensimmäiseksi itse itkemässä, jos maksaa takaisin, puoliksikaan samalla mitalla.
Eheytyminen alkaa päätöksestä. Mitä minä haluan? Mitä minä tarvitsen?
Alkaa tekemään asioita, yksikerrallaan, päästäkseen tavoitteeseensa. Kun osatavoite saavutettu, pitää muistaa palkita itseään. Kun tarpeeksi monta yksittäistä asiaa on tehty, hyviä asioita alkaakin tapahtumaan.
Vaikka itsellänikin tie on vielä kesken, tiedän jo nyt eläväni parasta aikaani.
2 vuotta sitten en tiennyt, mistä saada ruokaa huomiseksi, tai miten selviytyisin laskuista. Paskaa satoi päälle ihmisiltä, joiden ainoa tarkoitus oli satuttaa.
Nyt on unelmatyö, suuri uskomaton rakkaus, jota en olisi voinut uneksiakaan.
Rahaa jää sen verran ettei tarvitse miettiä, raaskinko ostaa joskus pizzaa, jos haluan? Ei siis paljon, mutta riittävästi.
Nyt jo tehdäänkin unelmien eteen töitä. Mielestäni unelmani tulevat toteutumaan, vaikka aika villeiltä ne itsestä tuntuvatkin. Parinvuoden kuluttua, vaihdan räntäsateet palmun alle pysyvästi.
Tärkeintä on karistaa pahat ihmiset ympäriltä. Muuten ei saa tilaa tai mahdollisuutta eheytyä. Se voi vaatia myös jostain hyvästäkin luopumista. Itse en ole lapsiani nähnyt eron jälkeen.
Itselle suurin onni oli rakkaus. Hän ymmärtää, etten ole vielä ihan terve, eikä silti tuomitse. Olen voinut sanoa suoraan mistä *aiheeton, tarpeeton ärsyyntymiseni joskus johtuu* ? Myös miten siihen pitää reakoida? Se kuitenkin menee vartissa ohi, eikä kohdistu muihin ihmisiin. Ymmärrän että se harmittaa häntä myös. Onneksi pelkkä hänen ajatteleminen auttaa.
Minä myös ärsyynnyn joskus pikkuasioista, mutta lepyn nopeasti. Pyytelen sitten anteeksi.
Kun on sinnitellyt jonkun aikaa parantaakseen elämäänsä, huomaa, miten kaikki asiat eämässä helpottuu. Kohta ei tarvitsekaan niin paljon energiaa tekemisiin, askareet tulevat tehdyiksi toisella kädellä. Myönteinen ajattelu ja tyyneys lisääntyvät, kaikenlainen positiivisyys myös.
Ja tämä on ketjureaktio, elämästä tulee mielekästä, ja uusia mielenkiinnon kohteita ilmaantuu päivä päivältä.
Olin jo unohtanut tällaisen elämän helppouden ja tyytyväisyyden. Tämä elämä on normaalia, ja haluan jatkaa näin.
.
Mie olin kiltti tähän asti, mutta tämä kirjoitus paljasti että sinä haluat vain pahaa.
Et voi voittaa minua, Jumala on puolellani.