Virallinen metsänhoito on tuonut Suomeen laajalti "räkämänniköitä" MHY:n suosiollisella avustuksella.
Näistä vain harvoista tulee tukkipuuta, vaan kelpaavat hädin tuskin selluksi, jonka hinta lienee noin 10€/m3.
Jos tähän on käyttänyt MHY:n palveluita ja istutuskin on maksanut, täytyy olla hyvät tulot, että on varaa maksaa toisten töppäilyistä??
Siis intomielisille "virallisen" metsänhoidon puolestapuhujille kysymys, kuka korvaa vahingot??
Vielä 1996 metsälain mukaan metsäkeskuksella oli oikeus tulla metsänomistajan metsään tekemään operaatioita ilman metsänomistajan lupaa ja metsänomistaja voitiin tuomita jopa linnaan?? Silti vain ja ainoastaan metsänomistaja kantaa vastuun myös toisten virheistä? Omalla kohdalla MHY:n neuvot kääntyi samalla kohteella, samassa asiassa tasan 180 astetta yhdessä vuodessa. Vastuun kantaja pysyi samana:))
Näistä vain harvoista tulee tukkipuuta, vaan kelpaavat hädin tuskin selluksi, jonka hinta lienee noin 10€/m3.
Jos tähän on käyttänyt MHY:n palveluita ja istutuskin on maksanut, täytyy olla hyvät tulot, että on varaa maksaa toisten töppäilyistä??
Siis intomielisille "virallisen" metsänhoidon puolestapuhujille kysymys, kuka korvaa vahingot??
Vielä 1996 metsälain mukaan metsäkeskuksella oli oikeus tulla metsänomistajan metsään tekemään operaatioita ilman metsänomistajan lupaa ja metsänomistaja voitiin tuomita jopa linnaan?? Silti vain ja ainoastaan metsänomistaja kantaa vastuun myös toisten virheistä? Omalla kohdalla MHY:n neuvot kääntyi samalla kohteella, samassa asiassa tasan 180 astetta yhdessä vuodessa. Vastuun kantaja pysyi samana:))
Vastaukset 17
Vanhimmat
Totta toinen puoli. Kyllähän Suomessa on mäntyä viljelty liian reheville paikoille, jolloin on syntynyt kuvailemiasi räkämänniköitä. Valitettavasti huono laatu johtuu myös osittain metsänomistajista: taimikonhoidossa on tehty virheitä. Sellupuun hinta on harvennuksilla mainitsemasi noin 10 €/m3, päätehakkuilla muutaman euron enemmän.
Räkämänniköt voidaan uudistaa tavallista aiemmin, jos niiden uudistaminen on taloudellisesti kannattavampaa kuin kasvattaminen.
Kyllä vahingot jäävät metsänomistajan kontolle, en tiedä että kyseisestä asiasta olisi oikeuden ennakkopäätöstä, jonka mukaan joku olisi korvausvelvollinen.
Nykyisen metsälain mukaan metsäkeskuksella on oikeus teettää päätehakkuun jälkeiset uudistamistyöt, mikäli maanomistaja ei ole niitä määräajan puitteissa tehnyt. Ja lain mukaan metsälain rikkomisesta (metsärikoksesta) voidaan tuomita sakkoihin tai vankeuteen (ketään ei liene vangittu).
Mitä tarkoita, että MHY:n neuvot kääntyi 180 astetta? Missä asiassa?
Etkös muista kuinka Takalalle Uudella maalla kävi?
Takalahan taidettiin viedä jopa hullujen huoneelle ja ihan aiheetta?
Kun 10 vuotta oli asiaa tutkittu, niin havaittiin, että Takalan metsät ovat erinomaisessa kunnossa??
Siis paremmassa, kuin monien virallisen metsänhoidon jälkeen??
Takalalta meni kaikki. Metsät talo, perhe, vain siihen, että hän kävi oikeutta virallisen metsänhoidon inkvisitiota vastaan...
Mikähän tämä Takala-juttu oikein on? Tuntuu melkoisen epäuskottavalta, valitettavasti. En tunne tapausta, joten en voi kyllä sanoa asiaan mitään..
Kannattaa muistaa, että nykyisen metsälain mukaan metsänomistaja on aina viime kädessä vastuussa lain noudattamisesta. Ainoastaan pystykaupoissa hakkaaja vastaa siitä että hakkuu täyttää pykälät. Omistaja voi tietysti vaatia ulkopuoliselta toimijalta korvauksia, jos heidän toimintansa on johtanut metsälain rikkomiseen. Nykyinen laki eroaa selvimmin vanhasta ennen v. 1997 voimassaolleesta yksityismetsälaista siinä, että lain alarajat on määritelty selkeästi ja erotettu suosituksista. Ennen laki ja suositukset saattoivat olla suurinpiirtein sama asia. Ihmettelen tätä kauhua jota metsänomistajien keskuudessa tunnetaan sitä kohtaan, että metsälain rikkomukset annetaan nykyään poliisin tutkittaviksi. Eikö se ole hyvä että asia tutkitaan puolueettomasti? Tämä on ymmärtääkseni lain tarkoitus.
Luontaisesti uudistunut metsätaimikko tuomittiin metsänhävittämiseksi, ja olis pitäny kataa pois ja istuttaa "tapion taimet" Uskomaton juttu kyllä, mutta totta.
Alla linkki artikkeliin Takalasta
http://elonmerkki.net/forestforum/uk/elonkeha204.pdf
Rikos ja rangaistus – ketkä olivatkaan metsänhävittäjiä?
Tunnetuin metsäkäräjillä tuomittu isäntä oli pukkilalainen maanviljelijä Reino Takala. Jälkeenpäin voidaan todeta, että tuomio ja metsän pakkorauhoitus murskasivat paitsi tilanpidon myös Takalan ruumiillisen ja henkisen terveyden.Takala kuoli kaksi vuotta sitten mutta suuri osa tuomituista on yhä elossa. Takala ei ollut ainoa. Kaikissa maakunnissa tuomittiin samoilla perusteilla satoja metsänomistajia
ja tuhannet joutuivat kokemaan uhkailun käräjistä.Metsäkäräjien tarkoitus olikin juuri tämä. Niillä nujerrettiin maastamme omaehtoinen metsänhoito
ja pakotettiin kaikki metsänomistajat yhteen ja samaan
muotiin.
Ilmankos, kun uutena (reilu 10v)metsänomistajana yritin maalla keskustella isännän kanssa metsäasioita, niin metsänomistaja katseli ympäriinsä ja sanoi, että puhutaan hiljempään? Ympärillä oli kilometrikaupalla peltoja ja metsiä, eikä ketään kuulijoita? Sanoi vaan, että nyt kannattaa olla hiljaa, kun saa jo omassa metsässään käydä polttopuita, eikä tarvitse lupia pyydellä?? Siis täysin maksetusta omasta metsästä?? Kyllä tämä on ollut melkoinen "hullujen huone" tämä metsän kasvatus, jota nytkin näyttää jotkut haaveilevan ja totuuksia "provoiksi" nimittelevän. Minä olen tietämättäni sanonut suorat sanat MJHY:N opstajille, että jos vastaatte seurauksista, niin mikäs sitten, mutta kukaan ei ota vastuuta laatupuun kasvatuksesta;))
Se on toisten neuvojenkin toteutuksen jälkeen metsänomistajalla.
Mitenkähän sitten suut pannaan, kun räkämänniköt on korjuukypsiä, varmaan median kanssa yhdessä haukutaan metsäomistajien tyhmyttä???
Metsäasioiden kanssa toimivat ihmiset joutuvat noudattamaan metsäasioihin liittyviä lakeja. Ei niitä voi paikallisesti alkaa tulkitsemaan omalla tavallaan. Päätökset tulevat valtion ylimmiltä tahoilta (MMM, eduskunta jne.), ja niitä on "maakunnissa" toimivien pakko noudattaa. Jos jakelee lainvastaisia ohjeita taikka kiertelee lakeja, niin hyvin pian on työpaikka kadonnut alta.
Uskoisin, että melko moni metsäalan ammattilainenkin pitää joitakin lakeja/asetuksia täysin järjettöminä. Mutta niiden kanssa on elettävä niin kauan kun ne muuttuvat.
Ps. Kyllä polttopuidenkin tekoon tarvitaan lupa, nimittäin silloin jos tekee uudistushakkuun polttopuiden takia. :)
Kaikkialla pätee samat määräykset!!
Mutta kun ei päde.
Eräällä Itä- Suomen MHY:n alueella yhdistyksen mies sanoi, että et saa Kemera tukia, ennenkuin hän pääsee jokaisenta puun välistä 3 metrin poikittaisen kepin kanssa menemään.
Kun taas Itä-Udellamaalla on tullut Kemera korvaukset, vaikka joskus on ollut vähemmän puiden väliä, kuin 2 metriä. Puiden merkki on ollut sama.
Edellisessä paikassa MHY:n mies kertoi, kuinka hän on menossa jo neljättä kertaa metsänomistajan luo saman harvennuksen tarkistukseen, että kyllä hän löytää aina jonkun kapean välin tai jotain muuta sanottavaa, jos haluaa tukia???
Sanon, että joukosta löytyy myös täysiä m.....ja jotka pitäisi panna uudelleen "turkin" hihaan;))
Kylläpä on sattunut omituisia neuvojia sinun kohdallesi. Siis eihän Kemera-tukien perusteena ole se, että mahtuupi jokaisesta kahden puun välistä menemään kolmdn metrin kepin kanssa. Hieman omituiselle kuullostaa..
Mutta onko kyseessä ollut samankokoinen puusto kaikissa tapauksissa? Jos on kyse taimikonhoidosta, niin silloin pätee aika tavalla tuo keskimäärin kahden metrin etäisyys taimien välillä (=n. 2000 kpl/ha). Sen sijaan jos metsikkö on kehitysluokkaa 02 (ei siis enää taimikko), niin silloin kahden metrin etäisyys on liian vähän. Tiheyden tulee olla pituudesta riippuen 1000 - 1500 r/ha.
MHY:n toimihenkilö on muuten vastuussa siitä, että työt on toteutettu ehtojen mukaan,mikäli hän tekee tukihakemuksen ja toteutusilmoituksen. Sen takia kukaan ei mielellään päästä läpi puutteellisesti tehtyä työtä, vaan korjauttaa sen kuntoon ennenkuin tekee tukihakemuksen. Harmi, jos joku käyttää tuollaista kiusanteon välineenä. Sellainen on häpeäksi koko ammattikunnalle.
"Päätökset tulevat valtion ylimmiltä tahoilta (MMM, eduskunta jne.), ja niitä on "maakunnissa" toimivien pakko noudattaa. Jos jakelee lainvastaisia ohjeita taikka kiertelee lakeja, niin hyvin pian on työpaikka kadonnut alta."
Eduskunta on säätänyt metsälain,mutta kuka sen on kirjoittanut,sanellut. Kuka on MMM:n ohjeiden takana. Olet metsäasioihin hyvin perehtynyt ja luulen, että tiedät näistäkin lakiasioista enemmän, kuin kerrot. Ja jos huomattava joukko metsäalan ammattilaisia pitää lakeja, asetuksia ja määräyksiä täysin järjettöminä, miksi niistä ei nosteta äläkkää. Tiedän kyllä, että mafia on vastassa, mutta siitä olisi jo aika päästä eroon demokraattisessa yhteiskunnassa.
Käsittääkseni lait, jotka koskevat metsätaloutta, valmistellaan Maa- ja metsätalousministeriössä. Lakien tekemiseen vaikuttavat mm. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimustulokset, sieltä juontavat juurensa mm. uudistuskypsyyden määrittäminen, harvennusmallit, jne.
Taimikko oli riukuuntunutta koivikkoa 1,5-10 metriä ja puita noin 50 000 kpl/ha myös muuta puuta. Epäilin, että jos kerralla harvennan hänen esittämään harvuuteen, voi tulla lumituho(siihen aikaan oli siitä kokemusta), niin MHY:n hän mies sanoi, ettei koskaan ole kaikki tuhoutuneet hehtaarilta, vaan on pahimmissakin tapauksissa jäänyt 1-2 kpl/ha pystyyn???
Kysyin kuka vastaa vahingosta niin syy olisi ollut minun. Kysyessä, millä saan uudelleen taimetettua tosi rehevässä paikassa, niin se oli kuulemma minun ongelmani ja jos ei onnistu, tulee sanktioita minulle.
Jätin sakeammaksi ja "luokkipuita" kaatelen käydessäni ja harvennan pikkuhiljaa.. Tukea en tähän saa, mutta paskiainen on pysynyt poissa tontilta;))
Tuet voisi poistaa kokonaan, niillähän voi vain simputtaa harvaanasutulla alueella, jotka muistavat vain vanhan käytännön ja viranomaisten mielivallan.
Kemera-tuilla pyritään siihen, että taimikko hoidetaan kerralla kuntoon, ts. tuetun työn jälkeen ei ole hoitotarvetta vaan seuraava käsittely on ensiharvennus. Jos haluaa hoitaa taimikkoaan "vähitellen", niin silloin tukia ei yleensä ottaen voi saada. Tämä onkin mielestäni ongelmallista, sillä metsiään parhaiten hoitavat jäävät ilman ja täysin hoitamattomana olleisiin saa hyvän tuen kun ne kerralla harventaa ohjetiheyteen. Parempi olisi jos tuen saisi esim silloin kun taimikko on 15 vuoden iässä kehityskelpoisessa kunnossa. TS. saisi tuen kunnon hoidosta.
Olikohan Mauno hieman väritetty juttu, että MHY:n mies olis v....llut sanomalla, että aina jää 1 - 2 pystyyn lumituhossa? :))
Olen samaa mieltä että kemeratuki pitäisi maksaa silloin kun taimikko on tietyssä pituusvaiheessa esim. 6 metriä metsänhoidollisesti hyvässä kunnossa.Poistumämäärät ja muut hörhellykset voisi unohtaa .Jos jollain käy sellainen tuuri että ilman hoitoa taimikko on siinä vaiheessa ok niin mikäs siinä.Ei sellaisia kohteita kumminkaan montaa ole.
Kirjoittanut: mti (AMK) 21.4.2005 klo 21.52
Olikohan Mauno hieman väritetty juttu, että MHY:n mies olis v....llut sanomalla, että aina jää 1 - 2 pystyyn lumituhossa? :))
En tippaakaan värittänyt, MHY:n miehen vastauksessa ollut edes "pisteitä" mukana:)
Tarina oli juuri noin, mutta kirjallisena en saanut, kun metsässä oltiin?
Valan voisin vannoa asiasta vaikka minkä nimissä että väritystä ei ole hiukkaakaan.
Siksi päädyin eroamaan paikallisesta MHY:stä ja tekemään metsätaloussuunnitelmat itse ja vapautumaan metsänhoitomaksusta. Kerroin asian just noin tarkastajana olleelle metsäkeskuksen miehellekin. Oli hiukan vaivautunut, että ompa kaveri ilmaissut asian ilman kiertelyjä..
Tunnen ammattimiehiä, niin heitä kohdellaan paljon suvaitsevammin, mutta hiljaista enemmistöä lienee mukava "kurmuutella".
Sukuun tuli lakia lukeva nykyinen juristi, joka kertoi kuinka hän oli kesätöissä valtioneuvostossa. Hän tapasi koulukaverinsa jolla oli työharjoittelu menossa ja oli kertonut, että hän valmistelee semmoisia ja semmoisia lakeja? Hän äimistyi, että sinullahan täytyy olla mahtavat taustatiedot? Mutta kun ei ole vastasi koulukaveri, että on hurjaa sorvata lakeja joista ei tiedä taustoja tarpeeksi ja hänen jäljiltään ne lähtee lausuntokierrokselle? Ei ihme, että sutta ja sekundaa syntyy, kun tutkitaan vain eri instanssien lausuntoja, muttei lakien kohdetta.