Poikakaverini petti minua. Yhtäkkiä muistui vaimo ja hävisi. Ei ole vastannut viesteihin eikä soittanut. Meillä oli hyvin pitkäaikainen suhde ja hyvin toimi. Oltiin hyvin tiivisti yhdessämme.
En oikeastaan ikävöi häntä. En pysty olemaan rakastunut siihen ihmiseen joka pystyi pettämään minua. En pysty häntä kaipamaan. Nyt pettämisen jälkeen, muistot edelliseltä ajaltamme, ei tuo mitään hyvää mieleen.
Oikeastaan hän tuottaa minulle inhoa ja suhden jatkaessakin en pystyisi enää samalla tavalla olemaan rakastunut. Oksettaa oikeastaan!
Olen ihminen joka lukee paljon ja on paljon opiskellut. Minulla on paljon kiinnostavia projekteja menossa eli suunnitelmia omissa oppinnoissani, voisi sanoa, että ne myös on harrastukseni, ja minulle riittää tämä.
En sure poikaystäväni. Hänessä ei ollut mitään erikoista. Oli naimisissa yksinkertaisen räväkkään naisen kanssa ja vielä lapsikin.
Huono on se, että ollaan samassa työpaikassa. Toivoisin että hän olisi hävinnyt ilmaan, ajanut loppullisesti kolariin...
Minulla on paljon mielenkiintoisemmat ihmiset ymoärilläni, olen vapaa ja voin keskittyä omiin asioihin ja tällä hetkellä kaikki menee kuin sujuu.
Olen hyvin koulutettusta perheestä, ihan toisesta ilmapiiristä ja ei minun tarvitse jänkätä yksinkertaisten ihmisten kanssa, jotka vaan nai kuin siat mutassa ja pitää näin suhdeita ylhäällä. Olisi ongelmiakin ollut jos sellainen mies olisi tullut perheenpiiriini, ei luotettava, joka pettää ja häviää...:(
En oikeastaan ikävöi häntä. En pysty olemaan rakastunut siihen ihmiseen joka pystyi pettämään minua. En pysty häntä kaipamaan. Nyt pettämisen jälkeen, muistot edelliseltä ajaltamme, ei tuo mitään hyvää mieleen.
Oikeastaan hän tuottaa minulle inhoa ja suhden jatkaessakin en pystyisi enää samalla tavalla olemaan rakastunut. Oksettaa oikeastaan!
Olen ihminen joka lukee paljon ja on paljon opiskellut. Minulla on paljon kiinnostavia projekteja menossa eli suunnitelmia omissa oppinnoissani, voisi sanoa, että ne myös on harrastukseni, ja minulle riittää tämä.
En sure poikaystäväni. Hänessä ei ollut mitään erikoista. Oli naimisissa yksinkertaisen räväkkään naisen kanssa ja vielä lapsikin.
Huono on se, että ollaan samassa työpaikassa. Toivoisin että hän olisi hävinnyt ilmaan, ajanut loppullisesti kolariin...
Minulla on paljon mielenkiintoisemmat ihmiset ymoärilläni, olen vapaa ja voin keskittyä omiin asioihin ja tällä hetkellä kaikki menee kuin sujuu.
Olen hyvin koulutettusta perheestä, ihan toisesta ilmapiiristä ja ei minun tarvitse jänkätä yksinkertaisten ihmisten kanssa, jotka vaan nai kuin siat mutassa ja pitää näin suhdeita ylhäällä. Olisi ongelmiakin ollut jos sellainen mies olisi tullut perheenpiiriini, ei luotettava, joka pettää ja häviää...:(
Vastaukset 8
Vanhimmat
Paljon on sinulla vielä opiskeltavaakin, ainakin kirjoitusvirheiden määrästä päätellen.
Ymmärrän kyllä sua, ja sen että tunnet itsesi loukatuksi. Mutta tollanen itsensä kovettaminen ei kannata. Musta näyttää, että sä ehkä yrität peittää pahan olosi esittämällä kovaa ja välinpitämätöntä. Älä tee sellasta itsellesi, koska sä vielä joskus kadut sitä. Pahaa oloa ei kannata yrittää väkisin sulkea pois, koska kuten sunkin kirjotuksesta näkyy sillon on vaarana itsensä kovettaminen ja kyyniseksi muuttuminen.
Toisaalta musta tuntuu kyllä hiukan oudolta, että sä puhut vain hänen sun pettämisestä. Eikös se varsinaisesti petytyksi joutunut ole se hänen vaimonsa?
Kyllä se siitä. Ajan kans. keskity itseesi ja hae kunnon kaveri itsellesi. Hän ei ollut sinun arvoisesi ja hänellä on perhe mistä hän haluaa kantaa kuitenkin kaikesta huolimatta vastuun, tu Hae aito rakkaus itsellesi tämmönen oli vaan seksisuhde, mielestäni, ymmärtäisin näin. Sellainen henkinen yhteys kuppaniin, etsi sitä, niin voisit löytää onnenkin.
Minusta hänen vaimolleen on alusta alkaen ollut selvää ettei mies oikeastaan halua häntä ja seurustelee muualla.
Poikaystäväni kertoi, ettei heillä ole kotona mitään yhteistä. He nukkuvat eri huoneissa, eri sänkyissä ja vaimo ei haluaa häntä seksuaalisesti.
heillä ei ole yhteistä vapaa-aikaa viettoa.
Meillä oli säännöllinen seksi. Me puhuttiin siitä vapaasti ja leikitiin seksissä kahden kesken eli toteutettiin eri juttuja.
Mutta ystävyyssuhde oli isompi. Joka päivä me tavatiin, mentiin yhdessä kävelylle, kahville tai ajettiin johon Hgin lähikaupunkiin tai luontoon. Niillä hetkillä me vaihdettiin kaikenlaisia kokemuksia opikselusta, työstäm kaikesta mitä maailmassa tapahtui.
Kun emme pystyneet olemaan päivän yhdessä, poikaystävä soitti silloin ja puhuttiin puhlimessa noin puolen-tunnin puheluita.
Lisäksi joka päviä kirjoitettiin pieniä säköpostin viestejä.
Kun olin puoli vuotta ulkomailla opiskelemassa, joka päivä kirjoitettiin, melkein päivittäin soitettiin. Pysyttiin hyvin tiivisti yhdessämme.
Sunnuntaisin meillä oli vakituinen sauna-aika ja me saunottiin kerran viikossa yhdessämme kuten kaikki muutkin pariskunnat.
Joskus meillä on ollut ulkona ns. picknik-ruokailuja. Istuttu luonnossa ja syöty yhdessämme.
Meillä on ollut myös yhteinen raskaus, joka keskeytyi putoamisen takia.
Voi pyhä yksinkertaisuus; eikö tämä ole nyt kaikille selvää?
tätä suomenkieleämme, jookos?
sekin on aikomuksissani ja sen eteen panostan oikeasti.