Löytyykö yksimielisyyttä?

Kolesteroli. Geneettisyys vastaan mittaustekniikka.

Olisiko niin, että seeruminäytteestä mitattujen keramidien pitoisuudet vastaisivat biomarkkerina paremmin kysymyksiin kuin pelkkä LDL-kolesteroli tai triglyseridit? Vertailukohtaa ei kuitenkaan ole, sillä keramidit ovat verrattain uusi tuttavuus eli luotettavaa dataa on vasta vuodesta 2014 alkaen.

>>>> (A) Suomessa sepelvaltimotautikuolleisuus on laskenut merkittävästi viimeisten 50 vuoden aikana?

Työikäisten suomalaisten sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt 80 prosenttia 70-luvun jälkeen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus osoittaa. Kaksi kolmasosaa tästä johtuu tupakoinnin vähentymisestä sekä verenpaineen ja kolesterolin laskusta.

Tutkijat toteavat, että miehillä tärkeää oli etenkin kolesterolin lasku ja naisilla myös verenpaineen lasku. Loput kehityksestä johtuu todennäköisesti ruokavalion monipuolistumisesta ja elintapojen parantumisesta sekä sydäntautien hoidon tehostumisesta. Kun vielä vuonna 2012 sepelvaltimotautiin kuolleita oli lähes 12 000, vuonna 2018 sepelvaltimotautiin kuoli Suomessa enää noin 9 500 henkilöä.

Väestön ikääntyminen lisää tapausmääriä tulevaisuudessa joka tapauksessa, sillä sydän ja verisuonet eivät ole ikuisia. Lihavuuden lisääntyminen on suuri kansanterveyden haaste.

>>>> (H) Runsas kovien rasvojen nauttiminen suurentaa veren kolesterolipitoisuutta, erityisesti sydäntautiriskiä suurentavan LDL-kolesterolin pitoisuutta - kovan rasvan korvaaminen osittain pehmeällä pienentää sepelvaltimotaudin riskiä?

Finriski-tutkimuksen perusteella kyllä.

>>>> (I) Ranskassa kuolleisuus vs. kolesteroliluvut ovat olleet Euroopan alhaisimmat korkeilla kolesteroliarvoilla, ja Suomessa vastaavilla kolesteroliarvoilla kuolleisuus on ollut viisinkertainen?

Kummallista.

Ranskalaiset syövät paljon, tai ainakin ovat tunnettuja patongista ja rasvaisesta juustosta sekä runsaasti punaviinin lipittämisestään. Voisiko punaviinien terveyttä edistävät aineet (resveratroli, tanniinit ja siis yleisesti polyfenolit) toimia tässä jonkilaisena vastavoimana? Mitä enemmän tanniineja ja polyfenoleja, sitä terveellisempi viini on.

>>>> (J) Kolesteroliplakin kertyminen alkaa hiljaisen tulehduksen vaurioittamasta valtimon kohdasta, johon kehon immuunipuolustus reagoi keräämällä plakkia vaurion suojaksi, ja plakinmuodostus tapahtuu yhtä lailla, olivatpa kolesteroliarvot korkeat tai matalat?

Tämä on vanha tutkimus, ja oleellista olisikin tietää, millainen tulehdus vaurioittaa valtimoa. Riittääkö tulehdukseen matala-asteinen tulehdus ja hiussuonen katkeaminen, korkea verenpaine vai tarvitaanko paha tulehdustila (bakteeri, virus), verisuonten kalkkeutuminen, epämuodostuma, sairaus, onnettomuus tai muu vamma.

Niin tai näin, veressä on lähes poikkeuksetta riittävä määrä plakkia tukkimaan vauriota. Plakki koostuu kolesterolista, rasvasta, vaahtosoluista, solumatreiaalista, kalkista ja muusta verisuonen pintaan kerääntyvästä kuonasta

"Löytyykö yksimielisyyttä?"

Varmasti kaikki muut öljyjä (== rasvoja) trokaavat helppoheikit löytävät kanssasi yksimielisyyttä tai ainakin markkinaraon.

Palstan aihe-alueesta, 'Painonhallinta', sen verran kommentoisin että se on täydellisesti kelvoton käsite. Se mitä hallitaan on ahmiminen, ylensyönti, liikasyönti, herkuttelu. Paino on siinä vain yksi mittari tai parametri tai säätöarvo.

Oikea/järjellinen käsite on: energiansaanninhallinta.

Omega-3-rasvat kalat ovat parhaat rasvojen lähteet.

Transrasvat ovat pahempia kuin tyydyttyneet rasvat. Vältä maitorasvaa, voita ja naudan rasvaa, joissa transrasvahappoja on luontaisesti 3–5 prosenttia. Vältä myös tuotteita joissa lukee "osittain kovetettu". Trans-rasvahappojen saanti on suoraan yhteydessä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen.

Kuitu ja resistentti tärkkelys ovat hyvää materiaalia suolistolle.

Kananmunan, lihan, kalan ja muiden merenelävien, värärasvaisten meijerituotteiden sekä kasvisten, varsinkin palkokasvien ja kauran, proteiini on kaikki hyvää. Vaihtelevasti kaikkea.

Sokerit pois.

Kyllä, päivittäisen hiilihydraatin määrän tulee olla korkeintaan 50 % vuorokautisesta energiansaannista ja hiilihydraattien tulee olla kompleksisia eli tärkkelysmuotoisia ja kuitupitoisia.

Kuka sitä jaksaa mitään maksimaalista terveyttä tavoitella. Terveyshän siinä menee jos kaikessa pyrkii täydellisyyteen, ehe ehe. Kun elää pääosin terveellisesti niin pitäshän sen riittää.

Kiitos muistisairaus-linkistä.

Lainaus: "Tulee syödä terveellisesti ja monipuolisesti sekä liikkua riittävästi. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, kuten verenpainetta ja kolesteroliarvoja, kannattaa seurata ja tarvittaessa hoitaa lääkkeillä. Ylipainoa ja tupakointia tulisi välttää."

Mitä tarkoittaa syödä terveellisesti?

Väitöskirjan viitteistä: "Sydänterveellisen ruokavalion hyödyntäminen - eli esim. vihannesten, täysjyvätuotteiden, pähkinöiden, palkokasvien, kalan ja kanan kulutus ja samalla tyydyttyneiden rasvojen, natriumin, punaisen lihan, pitkälle käsitellyn ruoan ja sokerin määrää vähentäen - on liitetty dementian riskin pienenemiseen......
Äskettäisissä WHO: n ohjeissa on annettu suosituksia Välimeren ruokavaliosta ja terveellisestä tasapainoisesta ruokavaliosta, joilla voi olla hyötyä kognitiiviselle toiminnalle."

Ja mitä WHO sanoo: "Alle 10 % energiasta on saatava vapaasta sokerista, jonka lisäksi olisi nautittava vähintään 400 grammaa vuorokaudessa vihanneksia, palkokasveja ja hedelmiä. WHO ehdottaa, että rasvojen saanti on 30 % vuorokauden energian saannista ja tyydyttyneiden rasvojen saanti vähenee alle 10%: iin kokonaisenergian saannista sekä transrasvojen osuus alle 1%: iin kokonaisenergian saannista. Tyydyttyneet rasvahapot tulisi korvata monityydyttymättömillä rasvoilla."

Suolan saannin suositus on viisi grammaa vuorokaudessa.

Lainaus: "Lisäksi aivoja pitää käyttää, jotta ne pysyvät kunnossa. Kannattaa haastaa itseään, opetella jotain uutta ja tehdä asioita yhdessä muiden kanssa."

Tämä tulos on saatu jo aikaisemmin muissa yhteyksissä.

Paino alas tavalla tai toisella, riittävästi liikuntaa ja painon pitäminen normaalina WHO:n suositusten mukaan. Jos sydän ja verisuonet pitävät asiasta, siitä pitävät myös aivot.

Lainaus: "Minä en ole löytänyt mitään tarpeeksi vakuuttavaa tieteellistä todistetta siitäkään, että tyydytetty rasva olisi jotenkin erityisen vahingollista. Aina on vastakkaisiakin todisteita."

Vastakkaisia todisteita?

Tuon logiikan mukaisesti sinulla on silloin varmasti esittää jokin taho, joka kehottaa lisäämään tyydytettyjen rasvojen määrää ruokavaliossa? Eikö niin, ja sinä halunnet jakaa tuon tiedon meidän muiden kanssa, eikö niin?

Kova, tyydyttynyt rasva suurentaa haitallista LDL-kolesterolia ja pehmeä, tyydyttymätön rasva puolestaan alentaa sitä. Tyydyttynyt rasva heikentää maksan LDL-reseptorien toimintaa, jolloin veressä kiertävän haitallisen LDL-kolesterolin määrä pääsee nousemaan.

Tiedossa on varmuudella kaksi asiaa. Yhtäältä, ylipainon alentaminen on terveysteko, ja se pienentää veren LDL-kolesterolia ja triglyseridejä sekä suurentaa HDL-kolesterolia. Toisaalta ei ole terveyttä edistävä teko korvata kovia rasvoja huonoilla, nopeilla tai paljon prosessoiduilla sokereilla ja hiilihydraateilla, vaan tyydyttymättömillä rasvoilla. Pääpaino sanalla KORVATA.

Lainaus: "Kolesteroliarvoja huonontavat myös huonot hiilihydraattit."

Oikein.

Kyseessä lienee elimistön oma endogeeninen rasvantuotanto. Keho valmistaa de novo -lipogeneesin avulla ylimääräisistä hiilihydraateista triglyseridejä ja palmitoleiinihappoa (omega-7-rasvahappo) eli nautittaessa eksogeenisiä hiilihydraatteja yli kehon normaalin hapettamiskapasiteetin keho syntetisoi ylimääräisistä hiilihydraateista rasvahappoja varastoiden ne triglyserideinä.

Kuitu puolestaan poistaa kolesterolia elimistöstä suoliston kautta, ja erityisesti liukoinen kuitu on tehokasta LDL-kolesterolin alentamisessa. Ruuan sokerimäärää vähentämällä voi pienentää vain suurentunutta veren triglyseridipitoisuutta, mutta LDL-kolesteroliin sillä ei ole vaikutusta. Sokerin runsas käyttö heikentää ruokavalion ravintoainetiheyttä, koska sokerissa ei ole kivennäisaineita tai vitamiineja. Samoja epäedullisia terveysvaikutuksia on myös vähäkuituisilla viljavalmisteilla.

Rasvaton tai hiilihydraatiton ruokavalio ei johda kolesterolin laskuun. Päinvastoin se lisää sydänsairauksien riskitekijöitä, koska pehmeää rasvaa tarvitaan päivittäin alentamaan kolesterolia ja hiilihydraattipitoisen ruoan kuitu auttaa sitomaan kolesterolia.

--

Jos siis haluaa hallita sekä painoaan että terveyttään, seuraavat asiat tiedetään:

- Liikunta edistää terveyttä ja liikunnalla on myönteinen vaikutus lihavuuden ehkäisyssä;
- Painon alentaminen on, olipa tapa mikä tahansa, lähes poikkeuksetta terveyttä edistävä teko;
- Proteiinin määrän tulisi olla vakio eli noin 1 gramma henkilön jokaista painokiloa kohti (vaihtelumarginaali tyypillisesti 0,6 - 1,5 g);
- Hiilihydraattien saantia päivittäisestä energiankulutuksesta tulisi rajoittaa välille 40 - 50 %;
- Parhaat hiilihydraattilähteet ovat aina kompleksisia ja kuitupitoisia kuten kokojyväviljat, palkokasvit, siemenet, pähkinät, hedelmät, marjat, vihannekset sekä muut kasvikset ja juurekset;
- Paras resistentin tärkkelyksen lähde on jäähdytetty peruna, perunajauho, palkokasvit sekä kokojyvävilja;
- Kuidun resistentin tärkkelyksen määrän tulisi olla vuorokaudessa 25 - 35 g/vrk 20 - 60 g/vrk vastaavasti;
- Tyydyttyneiden rasvojen määrä ei saisi ylittää 10 % päivittäisestä energiansaannista;
- Tyydyttymättömien rasvojen saannin tulisi olla 25 - 35 % päivittäisestä energiansaannista.

Mielestäni yhtä mieltä voidaan olla siitä, että avaus ei miltään osaltaan liity tämän palstan aihepiriin, painonhallintaan.