Me kaikki tiedämme, miten tärkeää vesi on ihmiselämälle, eli ilman vettä emme selviä, eli emme voi jatkaa elämistämme veden puuttuessa.
Syntymäkodissani – maalaistalossa oli noin kaksi x kaksi metriä ja kahdeksan metriä syvä kaivo. Kaivosta johti puinen putki navettaan. Lapsuudessani ei vielä tunnettu muovia ja rautaputkea oli sodan jälkeisenä aikana vaikea saada maaseudulle.
Vaikka kaivo oli syvä ja iso, ei vesi piisannut karjalle ihmisille. Keväällä se loppui ihan varmasti.
Noin kolmensadan metrin matkan päässä oli kuitenkin lähde – metrin syvä. Lähteestä pulppusi vettä niin paljon, ettei lähteen pintaan muodostunut ollenkaan jäätä, ei edes kovilla pakkasilla, eli kun lähteessä vesi virtasi vedestä tuli elävää, happipitoista, raikasta.
Jeesus käytti lähdettä apukeinona, että ihmiset olisivat ymmärtäneet, mihin/miten tulisi uskoa, että voisi omistaa uskon, joka kantaa taivaaseen. Luetaanpa:
”Jeesus sanoi naiselle: "Jos tietäisit, minkä lahjan Jumala on antanut, ja ymmärtäisit, kuka sinulta pyytää juotavaa, pyytäisit itse häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä."
Nainen sanoi: "Herra, eihän sinulla edes ole astiaa, ja kaivo on syvä. Mistä sinä lähdevettä ottaisit?
Et kai sinä ole suurempi kuin isämme Jaakob, jolta olemme saaneet tämän kaivon? Hän joi itse tämän kaivon vettä, ja sitä joivat hänen poikansa ja hänen karjansakin."
Jeesus vastasi hänelle: "Joka juo tätä vettä, sen tulee uudelleen jano,
mutta joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä."
Nainen sanoi: "Herra, anna minulle sitä vettä. Silloin minun ei enää tule jano eikä minun tarvitse käydä täällä veden haussa." (Joh.4:10-15)
Tässä oli hyvin kummallista puhetta Jeesukselta tuolle naiselle, eikä nainen ymmärtänyt mitä tuo elävä vesi oikein tarkoittaa, vaan ajatteli hyvinkin taloudellisesti, että jos ei enää tarvitse juoda, säästyy kaivolla käymisen vaiva. Siispä hän pyytää: "Herra, anna minulle sitä vettä. Silloin minun ei enää tule jano eikä minun tarvitse käydä täällä veden haussa." Vaikka tuo nainen ajatteli hyvin, sanoisinko maanläheisesti, ei Jeesus häntä hyljännyt, vaan hän osoitti, miten hänellä on semmoista tietoa, jota tavallisella ihmisellä ei voi olla: ”Viisi miestä sinulla on ollut, ja se, jonka kanssa nyt elät, ei ole sinun miehesi. Siinä puhuit totta."
Kun me tutkimme tätä raamatun kirjoitusta, voi meidänkin mielemme ja ajatukset olla tuon naisen tavoin hyvinkin inhimillisiä, eli emme oikein tahdo ymmärtää, mitä tuo elävä vei ja varsinkin kun Jeesus sanoo: ”Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä."
Saamme tähän kysymykseemme vastauksen Jeesuksen sanoista: ”Jeesus sanoi naiselle: "Jos tietäisit, minkä lahjan Jumala on antanut, ja ymmärtäisit, kuka sinulta pyytää juotavaa, pyytäisit itse häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä."
Tässä Jeesus ihan selkeäsi ilmoittaa, miten ihminen tulee löytämään Jeesuksen: ”pyytäisit itse häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä."
Jumala lupasi jo niskuroivalle Israelin kansalle, miten tuo kansa tulee löytämään Jumalan:
"Muiden kansojen seassa te sitten etsitte Herraa, Jumalaanne, ja myös löydätte hänet, kun vain käännytte hänen puoleensa vilpittömästi ja koko sydämestänne.” (5.Moos.4:29)
Tässä se on meille ohje, joka on oikea, ei siis tarvitse uskoa ”mitä veljet valehtelevat”, vaan vilpittömällä sydämellä hakea Jumalaa – Jumalan tahtoa, jonka hän on meille Jeesuksessa valmistanut tieksi ja totuudeksi.
Minkälaista se on tuommoinen vesi, jonka lähteeksi ihminen tulee (Jeesuksen lupaus) jos uskoo? Tähän me löydämme vastauksen raamatusta. Luetaanpa:
”Neuvosto kutsui apostolit sisään, ruoskitti heidät ja kielsi heitä puhumasta Jeesuksen nimessä, mutta päästi heidät vapaaksi.
Apostolit lähtivät neuvostosta iloisina siitä, että olivat saaneet kunnian kärsiä häväistystä Jeesuksen nimen tähden.” (Ap.t.5:40,41)
Vääräuskoiset siis kielsivät kertomasta tästä elävästä vedestä. Tottelivatko? Ei pulppuavaa vettä voi vangita, ei edes pakkanen kykene jäädyttämään elävää vettä. Kerrotaan tästä elämän veden lähteestä kaikille ihmisille! Teillä on mahdollisuus saavuttaa ikuinen elämä, kun vain haluatte uskoa.
Heino Korpela
Syntymäkodissani – maalaistalossa oli noin kaksi x kaksi metriä ja kahdeksan metriä syvä kaivo. Kaivosta johti puinen putki navettaan. Lapsuudessani ei vielä tunnettu muovia ja rautaputkea oli sodan jälkeisenä aikana vaikea saada maaseudulle.
Vaikka kaivo oli syvä ja iso, ei vesi piisannut karjalle ihmisille. Keväällä se loppui ihan varmasti.
Noin kolmensadan metrin matkan päässä oli kuitenkin lähde – metrin syvä. Lähteestä pulppusi vettä niin paljon, ettei lähteen pintaan muodostunut ollenkaan jäätä, ei edes kovilla pakkasilla, eli kun lähteessä vesi virtasi vedestä tuli elävää, happipitoista, raikasta.
Jeesus käytti lähdettä apukeinona, että ihmiset olisivat ymmärtäneet, mihin/miten tulisi uskoa, että voisi omistaa uskon, joka kantaa taivaaseen. Luetaanpa:
”Jeesus sanoi naiselle: "Jos tietäisit, minkä lahjan Jumala on antanut, ja ymmärtäisit, kuka sinulta pyytää juotavaa, pyytäisit itse häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä."
Nainen sanoi: "Herra, eihän sinulla edes ole astiaa, ja kaivo on syvä. Mistä sinä lähdevettä ottaisit?
Et kai sinä ole suurempi kuin isämme Jaakob, jolta olemme saaneet tämän kaivon? Hän joi itse tämän kaivon vettä, ja sitä joivat hänen poikansa ja hänen karjansakin."
Jeesus vastasi hänelle: "Joka juo tätä vettä, sen tulee uudelleen jano,
mutta joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä."
Nainen sanoi: "Herra, anna minulle sitä vettä. Silloin minun ei enää tule jano eikä minun tarvitse käydä täällä veden haussa." (Joh.4:10-15)
Tässä oli hyvin kummallista puhetta Jeesukselta tuolle naiselle, eikä nainen ymmärtänyt mitä tuo elävä vesi oikein tarkoittaa, vaan ajatteli hyvinkin taloudellisesti, että jos ei enää tarvitse juoda, säästyy kaivolla käymisen vaiva. Siispä hän pyytää: "Herra, anna minulle sitä vettä. Silloin minun ei enää tule jano eikä minun tarvitse käydä täällä veden haussa." Vaikka tuo nainen ajatteli hyvin, sanoisinko maanläheisesti, ei Jeesus häntä hyljännyt, vaan hän osoitti, miten hänellä on semmoista tietoa, jota tavallisella ihmisellä ei voi olla: ”Viisi miestä sinulla on ollut, ja se, jonka kanssa nyt elät, ei ole sinun miehesi. Siinä puhuit totta."
Kun me tutkimme tätä raamatun kirjoitusta, voi meidänkin mielemme ja ajatukset olla tuon naisen tavoin hyvinkin inhimillisiä, eli emme oikein tahdo ymmärtää, mitä tuo elävä vei ja varsinkin kun Jeesus sanoo: ”Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä."
Saamme tähän kysymykseemme vastauksen Jeesuksen sanoista: ”Jeesus sanoi naiselle: "Jos tietäisit, minkä lahjan Jumala on antanut, ja ymmärtäisit, kuka sinulta pyytää juotavaa, pyytäisit itse häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä."
Tässä Jeesus ihan selkeäsi ilmoittaa, miten ihminen tulee löytämään Jeesuksen: ”pyytäisit itse häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä."
Jumala lupasi jo niskuroivalle Israelin kansalle, miten tuo kansa tulee löytämään Jumalan:
"Muiden kansojen seassa te sitten etsitte Herraa, Jumalaanne, ja myös löydätte hänet, kun vain käännytte hänen puoleensa vilpittömästi ja koko sydämestänne.” (5.Moos.4:29)
Tässä se on meille ohje, joka on oikea, ei siis tarvitse uskoa ”mitä veljet valehtelevat”, vaan vilpittömällä sydämellä hakea Jumalaa – Jumalan tahtoa, jonka hän on meille Jeesuksessa valmistanut tieksi ja totuudeksi.
Minkälaista se on tuommoinen vesi, jonka lähteeksi ihminen tulee (Jeesuksen lupaus) jos uskoo? Tähän me löydämme vastauksen raamatusta. Luetaanpa:
”Neuvosto kutsui apostolit sisään, ruoskitti heidät ja kielsi heitä puhumasta Jeesuksen nimessä, mutta päästi heidät vapaaksi.
Apostolit lähtivät neuvostosta iloisina siitä, että olivat saaneet kunnian kärsiä häväistystä Jeesuksen nimen tähden.” (Ap.t.5:40,41)
Vääräuskoiset siis kielsivät kertomasta tästä elävästä vedestä. Tottelivatko? Ei pulppuavaa vettä voi vangita, ei edes pakkanen kykene jäädyttämään elävää vettä. Kerrotaan tästä elämän veden lähteestä kaikille ihmisille! Teillä on mahdollisuus saavuttaa ikuinen elämä, kun vain haluatte uskoa.
Heino Korpela
Vastaukset 12
Vanhimmat
Opetus kaivolla ei ole vain vedestä vaan siitä miten ihmisiin suhtaudutaan. Nainen kaivolla ei ollut juutalainen ja kaiken lisäksi huomomaineinen. Arvonsa tunteva juutalainen mies ei olisi edes jutellut sellaisen kanssa. Jeesus suhtautui naiseen kuitenkin ystävällisesti, tuomitsematta ja antoi vain varovaisen neuvon, että älä enää syntiä tee.
Meille jästipäille siinä on myös opetus siinä, että nainen uskoi Jeesukseen. Hän meni ja kertoi kaikille avoimesti mitä Jeesus oli hänelle sanonut ja oli sen jälkeen muuttunut nainen.
Se on myös opetus siitä, että usko on sitä miten se elävä vesi muuttaa ihmisen. Hänestä pitäisi tulla ennakkoluuloton, vapautunut, iloinen, elämänmyönteinen sekä läheisiä jo läsnäolollaan auttava, eikä mikään omituinen höpöttäjä, jonka viisasteluja rasittava kuunnella.
Kiitän kommentistasi, siinä oli monia hyviä ajatuksia, jotka laittoivat varmaankin monia miettimään omaa uskoamme. Esimerkiksi tämä toteamuksesi: ”Hänestä pitäisi tulla ennakkoluuloton, vapautunut, iloinen, elämänmyönteinen sekä läheisiä jo läsnäolollaan auttava.”
Omaa uskonelämää kun tarkastelee, huomaa monia puutteita eikä löydäkään itsestään noita uskon tuntomerkkejä. Paavali tiesi meidän heikon uskomme ja myöskin silloisten uskovien. Jumala haluaa rohkaista meitä kaikkia hänen kauttaan, ettemme vaipuisi epätoivoon, vaan rohkeasti uskoisimme luottaen Jumalan voimaan, joka voimallaan voi meitä auttaa ja avata ymmärryksemme tuntemaan lähemmin Jumalan Poikaa:
”Toivon, että he rakkauden yhteen liittäminä saisivat rohkeutta ja saavuttaisivat rikkaimman ja syvimmän tiedon: tulisivat tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä.” (Kol.2:2,3)
On hyvä uskovien kesken keskustella uskosta, näin meidän sielumme tulevat ravituksi. Opetuslapset eivät alkuun ymmärtäneet tämmöistä ”ruokaa”, vaan ihmettelivät:
”Sillä välin opetuslapset sanoivat Jeesukselle: "Rabbi, tule syömään."
Mutta hän sanoi heille: "Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä."
Opetuslapset kummastelivat keskenään: "Onko joku tuonut hänelle syötävää?"
Mutta Jeesus jatkoi: "Minun ruokani on se, että täytän lähettäjäni tahdon ja vien hänen työnsä päätökseen.” (Joh.4:31-34)
Kiitos sinullekin, joka olet jaksanut seurata näitä kirjoituksia, vaikket olekaan uskaltanut kommentoida. Kun luet, on Jumala kuitenkin avaamassa ymmärrystäsi ja näin siunaa sinua armollaan opettaen tuntemaan Jeesusta, joka on kaiken tiedon ja viisauden lähde.
Heino
Hän oli samraialainen, mutta diaolgian jälkeen Hänestä todellisuudessa muodostui ensimmäinen pakana- evankelista.
r
Just, aika uskomaton tarina,kuten kaikki ihmisten kirjoittamat.Ei pidä takertua menneeseen, vaan elää ja suunnitella tulevaa.
Ihan tuli tippa silmään ja toinen housuihin. Oli niin hyvä kirjoitus.
Eikö Jumala ollut luonut muovi- ja rautaputkia Heimo Korpelan lapsuuden aikoihin?
Jotenkin luulin että nuo putket on luotu yhtä aikaa Aatamin ja Eevan kanssa.
Ymmärrän hyvin sinun suruntäyteistä elämääsi, sitä, että suret minua, kun minä uskon ja kirjoitan uskostani. Sinä olet valinnut myös tiesi, eli et halua uskoa muuten kuin ihmisälyn sallimamassa kapeassa tietämyksessä. Surussasi et huomaa, miten turhaa on surra sitä mistä ei mitään ymmärrä.
Maailmassamme on tuhansittain uskontoja ja uskomuksia, jotka eivät nojaa mihinkään tietoon, eli ovat ihmisen aivoissa syntyneitä oivalluksia. Yksi tämmöinen, ehkä maailmamme vanhimpia uskontoja on hindulaisuus. Hindulaisuus on idän uskontoja, jossa on lukematon määrä jumalia. Hindulaisuuteen kuuluva Krishna-liikkeen mukaan esimerkiksi Jeesus ja Muhammad olivat Krishnan valtuuttamia avataroja.
Ihminen on hyvin kekseliäs karttamaan oikeaa uskoa Jumalaan ja jos on joskus ymmärtänyt, eli saanut Jumalalta lahjan uskoa. Aikansa uskottuaan kyllästynyt noudattamaan Jumalan tahtoa ja alkanut muokata oppia itselleen paremmin soveltuvaksi, että saisi itsekin vähän valtaa uskovien joukossa. Niinpä kristinusko on jakautunut useiksi opinsuunniksi ja kirkoiksi
Ei minua kannata ivata, sillä ei iva tehoa, vaikka kuinka yrittäisit. Ihmisäly on niin kekseliäs, ateismi on myös uskonto/uskomus. Ihminen hyvin helposti tekee itselleen sopivan jumalan:
”Puolet puusta hän polttaa, paistaa sen päällä lihaa, syö, tulee kylläiseksi, lämmittelee ja sanoo: "Hohhoijaa! Siinäpä kunnon tuli. Jo alkaa tarjeta!"
Mutta lopusta puusta hän veistää itselleen jumalan, patsaan, jota hän kumartaa ja palvoo. Hän rukoilee sitä ja sanoo: -- Pelasta minut! Olethan sinä minun jumalani!” (Jes.44:16,17)
Yksi ihmisälynväläys, siis minun mielestäni älykäs oivallus on syntyminen toistuvasti! Näin hindulaisuudessa uskotaan:
”Ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan, kunnes hän oivaltaa yksilöllisen sielunsa atmanin ja maailmansielun brahmanin olevan yhtä. Ruumillistumia eli inkarnaatiota säätelee karma eli syyn ja seurauksen laki. Hyvät teot elämässä tuottavat hyvää karmaa ja huonot pahaa karmaa ja nämä vaikuttavat seuraavaan elämään.”
Hindulaisuuteen kuuluu yli tuhat miljoonaa ihmistä. vanhollislestadiolaisuuteen vain muutamia kymmeniä tuhansia. Kuitenkin minulle on sanottu heidän taholtaan, että luuletko olevasi oikein uskomassa, teitähän on vain muutama, meitä on melkoinen lauma.
Kiitän kuitenkin kommentistasi, se sai minut taasen pohtimaan uskoa, joten kiitos sinulle jatketaan sovussa pohdintaa. Heino
Niin, vanhoilliset syntyvät vain kerran, mutta synnyttävät monesti (jopa 20 kertaa).
Ja se vanhoillisten toinen jumala: Raha. Usein se onkin jopa ensimmäistä jumalaa tärkeämpi.
Vanhoillislestaadiolaisuuden suurimpia oivalluksia on rajata "uskovaisten" joukko mahdollismman pieneksi. On kotikutoisia käskyjä, joilla sidotaan lahkolaisten sielut (älä ehkäise, älä runk**kaa, älä meikkaa, älä käytä korvakoruja, älä juo viiniä, älä kuuntele kevyttä musiikkia, älä katso TV:tä, älä lue Aku Ankkaa, tupakkia saat polttaa jne...)
Nuo vellujen syntilistat eivät raamattuun perustu.
Mainiota pohdintaa, joka on koskettanut Sinua syvätä.
Älä välitä koirat haukkuu ja karavaani kulkee, ja sen voi kokea myös niin, että Jeesuksen rooli, suuruus ja kaikkivaltiaisuus tekevät sen, että Henki avaan asioita Hänen omilleen, ei näille räkyttäjille, eikä hinduille.
Kerrankin eräs hindu vastasi, kun kysyin, - mikä on suurin ongelma uskomuksissasi, koska vaikutat humaanilta?
Vastus yllätti; - Meillä on joka asiaan oma jumala, ja kun uusia asioita tulee, pitää sille junailla jumala. Mutta ongelma on se, että meillä on kotona joka huoneessa oma jumala, kuten WC;ssäkin, usein tulee tunne, että pyllistää väärään suuntaan, ja jos jumala sattuu olemaan siellä, on pakko tehdä muutaman tunnin puhdistusmetodeja.
Onneksi niitä jumalai ei ole täällä.
Sunusta Heino.
r
Kol 20 Jos kerran olette yhdessä Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkuvoimien ulottuvilta, miksi yhä käyttäydytte tämän maailman mukaisesti ja alistutte sellaisiin sääntöihin kuin
21 "älä tartu", "älä maista", "älä kosketa"?
22 Tämä kaikkihan koskee sellaista, mikä käytön jälkeen häviää. Kysymys on vain ihmisten käskyistä ja opeista.
SRK;N säännöt ovat juuri näitä.
Miten elämän lähteestä juodaan noin niin kun käytännössä? Siitä opetus videossa:
https://youtu.be/y3_k-gmuIqg
"""Maailmassamme on tuhansittain uskontoja ja uskomuksia, jotka eivät nojaa mihinkään tietoon, eli ovat ihmisen aivoissa syntyneitä oivalluksia. """
Yllä suora lainaus Korpelan Heimon tekstistä.
Niin, se vanhoillislestaadiolaisuuskaan ei nojaa mihinkään tietoon, eli vanhoillislestaadiolainen lahko on ihmisen aivoissa syntynyt "oivallus".
Jos hindulaisilla onkin jumalia lukematon määrä, niin vanhoillisten syntilistat ovat kyllä sitten sitäkin pidempiä. Eli enpä juuri velluna jumalten määrän vähyydellä ylpeilisi : D
Säännöillä hallitaan ja pidetään muita kurissa ja pelossa ettei sielunsa joudu pulaan....