miten toimii omistuksen erillisyys. äiti kuoli.
lapset ja isä omistimme kesämökin. isä meni naimisiin. kolmen vuoden päästä hän lahjoitti mökin meille lapsille. nyt isä kuoli. onko tämä kesäpaikka ennakkoperintö perinnönjaossa suhteessa leskeen/hänen lapsiinsa osituksessa.
lapset ja isä omistimme kesämökin. isä meni naimisiin. kolmen vuoden päästä hän lahjoitti mökin meille lapsille. nyt isä kuoli. onko tämä kesäpaikka ennakkoperintö perinnönjaossa suhteessa leskeen/hänen lapsiinsa osituksessa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tapauksessa suoritetaan normaalisti ositus - eli varat yhteen ja puoliksi, jos ei avioehtoa ole. Tämän jälkeen osituksesta jäänyt omaisuus (siis, joka jäi isältänne) jaetaan teidän kesken. Uuden puolison lapset eivät siis tästä saa osuutta (elleivät olleet yhteisiä lapsia).
Osituksessa ei nyt lahjoitettua kesämökkiä oteta huomioon, sillä se on teidän omaisuuttanne lahjoituksen ollessa pätevä.
Varsinaisesti siis ennakkoperintösäädökset, joilla suojataan muita rintaperillisiä (joita siis uuden puolison lapset eivät ole suhteessa isäänne), eivät liity tähän asiaan.
>>Tapauksessa suoritetaan normaalisti ositus - eli varat yhteen ja puoliksi, jos ei avioehtoa ole.>Osituksessa ei nyt lahjoitettua kesämökkiä oteta huomioon, sillä se on teidän omaisuuttanne lahjoituksen ollessa pätevä.
Pahoittelen, että on mennyt aikaa keskustelusta. Näen kuitenkin aiheelliseksi vastata saamaani palautteeseen.
Sinänsä saamassani kommentissa on perää - tähdennän vielä, että lahjoitusta voivat rasittaa myös muut pätemättömyysperusteet. Niiden laajuden vuoksi en käy niitä tässä erittelemään. 40a § on varsin vähän sovellettu, sillä sen rationa on pääsääntöisesti estää järjestelyt, joissa sekä lahjan antaja että saaja pyrkivät saamaan omaisuutta osituksen ulkopuolelle (toki on huomiotava se, ettei edes bona fide välttämättä suojaa lahjan saajaa, mikäli hänen olisi pitänyt tietää loukkaamisesta) - tämä ratio on otettava tulkinnassa ja soveltamisessa huomioon. Sikäli on turhaa sanoa, että 'asia ei ole näin yksiselitteinen' - juristina olen harvinaisen tietoinen, että mikään juridinen kysymys ei ole koskaan yksiselitteinen ja suurin osa asioista on riitautettavissa enemmän tai vähemmän pätevin perustein.
Ja edelleen voidaan täsmentää lesken varakkuusaseman lisäksi (johon um. on viitannut) osituksen laskemisen muuttumista mm. konkurssin (103.2 §), elinkeinon jatkamisen (103.3 §) tai omaisuuden vähäisyyden vuoksi (103a §). Tämä nyt lähinnä osoittamaan, että poikkeuksia voidaan kaivaa vielä syvemmältäkin - kuinka pitkälle vaan halutaan mennä. Asia ei siis ole näin yksiselitteinen - se on sitten eri asia, missä laajuudessa näitä vastauksia tänne kannattaa antaa ja mikä tieto siinä suhteessa on relevantti.
Kyllähän kommentoijalle kaiken mahdollisen huomioon ottaminen usein on liian työlästä ja saattaa johtaa siihen, ettei viitsi ryhtyä vastausta rustamaan lainkaan. Mutta jos kuitenkin vastaa, olisi vastaus mielestäni pyrittävä muotoilemaan sellaiseksi, ettei lukija siitä saa liian suoraviivaista (tai jopa väärää) käsitystä käsiteltävästä asiasta.
Vastasin ---:lle yli puoli tuntia sitten, mutta vastausta ei palstalla vain näy, joten panenpa sen tänne:
>>Tapauksessa suoritetaan normaalisti ositus - eli varat yhteen ja puoliksi, jos ei avioehtoa ole.>Osituksessa ei nyt lahjoitettua kesämökkiä oteta huomioon, sillä se on teidän omaisuuttanne lahjoituksen ollessa pätevä.
Tuo 40§ tarkoitus ihmetyttää kovasti.
Miten puoliso voi loukata toisen avio-oikeutta lahjoittamalla omaa omaisuuttaan pois. Kertokaa joka tietää mistä on kysymys.
Tämä tarkoitus on se, että erotilanteessa puoliso ei jemmaa avio-oikeuden alaista omaisuutta.
Esimerkki:
I.
M omistaa loma-asunnon, arvo 100.000
V omistaa asunnon, arvo 200.000
puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen
OSITUS:
V antaa M:lle tasinkoa 50.000
II.
M on lahjoittanut loma-asuntonsa, omaisuus 0
V omistaa asunnon, arvo 200.000
OSITUS:
V antaa M:lle tasinkoa 100.000
Onko M:n lahja kohtuullinen V:n kannalta?
Riippuu tilanteesta, onko kohtuullinen.
tarkennetaan lähtötilannetta ja asioiden kulkua.
vanhempamme omistivat kesäpaikan 50-luvulta asti ja lisäksi äitimme oli perinyt pienen metsäpalstan. äiti kuoli -83. ositus on toimitettu. isä uuteen avioon -84. 1987 isä lahjakirjalla lahjoitti meille kesäpaikan ja metsäpalstan. lahjakirjassa myös uuden vaimon allekirjoitus.kuuluisiko esim metsäpalsta tulla suoraan lapsille, koska se oli äidin perintö.
voitaisiinko olosuhteista päätellä, että tämä ei ole ennakkoperintö suhteessa uuteen vaimoon ja hänen lapsiinsa. isä kuoli 2004. nyt on edessä ositus. asunto menee tietenkin normaalisti. entä nämä kesäpaikka ja metsäpalsta??
tulikohan tämä selvemmäksi??? kiitos!
Isäsi on saanut avio-oikeden perusteella tai kenties itsekin omistamalla osuuden kesäpaikasta. Tämä osuus on hänen omaisuuttaan, jolla hän saa tehdä mitä haluaa.
Uusi vaimo ja hänen lapsensa eivät ole isäsi perijöitä. Näin ollen ennakkoperintösäädöksiä ei sovelleta heihin.
Ennakkoperintönä kesäpalsta otetaan huomioon sillä tavoin, että jos sinä ja sisaruksenne olette saaneet eri suuruisen määrän kesäpalstasta, niin nyt vähemmän saaneet saavat muuta perintöä sinua enemmän. Jos lahoitus on tehty tasapuolisesti lapsille, niin ei tapahdu mitään.
Asiaan vaikuttaa avioliittolain mukaiset vastikkeet.
"äiti kuoli -83. ositus on toimitettu. isä uuteen avioon -84. 1987 isä lahjakirjalla lahjoitti meille kesäpaikan ja metsäpalstan."
Ilmeisesti metsäpalsta siirtyi isäsi ja äitisi välisessä osituksessa isälle. Muuten hän ei voinut sitä lahjoittaa. Kesäpaikan (puolikkaan) osalta samoin.
"kuuluisiko esim metsäpalsta tulla suoraan lapsille, koska se oli äidin perintö."
Jos palsta on vanhempienne välisessä osituksessa siirtynyt isällesi, hän on voinut sen lahjoittaa teille lapsilleen. Saatte pitää lahjanne.
Tällainen lahja otetaan pääsääntöisesti huomioon ennakkoperintönä (koska annettu rintaperillisille). Ennakkoperintö, joka annetaan avio-oikeuden alaisesta omisuudesta, vaikuttaa isävainajasi ja hänen uuden puolison (lesken) välisessä osituksessa. Lahjathan oli annettu uuden avioliiton aikana v. 1987. Ennakkoperinnöt lisätään osituslaskelmassa avioliittolain 94 a §:n mukaan antajansa avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen. Tämä vaikuttaa siten, että leski voi saada isävainajaltanne enemmän tasinkoa kuin ilman vastikkeen huomioon ottamista saisi. (Lesken ei itse tarvitse missään tapauksessa maksaa tasinkoa kuolleen puolison perillisille, jollei halua).
"voitaisiinko olosuhteista päätellä, että tämä ei ole ennakkoperintö ..."
Jos isänne antamaa lahjaa ei pidettäisi ennakkoperintönä, se voitaisiin siitä huolimatta ottaa huomioon avioliittolain 94 §:n mukaisesti antamalla leskelle vastiketta osituksessa. AL 94 § eroaa AL 94 a §:stä siinä, että lahjanantajan toimenpiteen on oltava hänen oloihinsa soveltumatonta. Luultavasti tapauksessanne näin asia olisi ja lahja siis silloinkin vaikuttaisi edellä kerrotulla tavalla osituksessa.
"nyt on edessä ositus. asunto menee tietenkin normaalisti. entä nämä kesäpaikka ja metsäpalsta??"
Kesäpaikka ja metsäpalsta lisätään laskennallisesti kuolinpesän varoihin osituslaskelmaa tehtäessä ja tämä vaikuttaa lesken saaman tasingon määrään. Jos laskelma osoittaa, että isävainajalla oli enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta kuin leskella, saa leski tasinkoa. Jos varallisuus on päinvastoin, leski voi kieltäytyä tasingon maksamisesta kuitenkin teille tasinkoprivilegin takia.
Lahjat saatte pitää. Edellä sanottu tapahtuu vain laskennallisesti osituslaskelmassa vaikuttaen tasingon määrään.
Avioliittolain 40 a § ei tapaukseen sovellu, koska sitä ei sovelleta kiinteää omaisuutta koskeviin lahjoituksiin.
Viimeisin virke meni metsään.
AL 40a § ei sovellu yhteisenä kotina käytettyyn kiinteään omaisuuteen. Se siis voi tulla sovellettavaksi kesämökkiin yms. Edellytyksenä että vastiketta ei voida toteuttaa osituksessa.
Vastike on siis aina ensisijainen keino.