- näppäilet vahingossa PIN-koodin mikroon...
- et ole pelannut pasianssia oikeilla korteilla moneen vuoteen
- sinulla on ehkä 15 puhelinnumeroa perheen kolmelle jäsenelle
- lähetät sähköpostia yläkerrasta alakertaan
- syyttelet sähköpostiosoitteen hukkaamista kun et ole pitänyt yhteyttä vanhoihin ystäviisi
- soitat kotiin kuullaksesi onko ketään kotona kun ajat auton autotalliin...
- et ole pelannut pasianssia oikeilla korteilla moneen vuoteen
- sinulla on ehkä 15 puhelinnumeroa perheen kolmelle jäsenelle
- lähetät sähköpostia yläkerrasta alakertaan
- syyttelet sähköpostiosoitteen hukkaamista kun et ole pitänyt yhteyttä vanhoihin ystäviisi
- soitat kotiin kuullaksesi onko ketään kotona kun ajat auton autotalliin...
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kyllä asiat ovat vähän noinkin kuin kirjoitat,mutta silti jättäisin pois tuon ns. :n.
Kyllä se on ihan oikeaa kehitystä kaikesta huolimatta.
Olipa mukava eilen illallakin saada säköpostissa dikikuvia päivällä olleista juhlista joihin en päässyt mukaan.
Kaikkeehan ei tarvitse mennä mukaan. Minä kirjoitan vielä vanhan ajan kirjeitäkin ja saan myöskin ,vaikka tekstarit ja sähköpostit toimivat joidenkin kanssa.
alkaa ainakin minua hirvittää!
On PIN-koodi kännykkään, on porttikoodia jos asuu kaupunkiasunnossa, on koodi bensa-automaatille, pankkikoodit, koodit eri nettisivuille...
Koodeja ei saisi pitää mukanaan turvallisuussyistä.
Minulle sattui kerran niin että kun olin tullut konsertista iltamyöhällä niin en muistanutkaan ulko-oven koodia, joka oli uusi (nekin kun täytyy vaihtaa säännöllisin väliajoin turvallisuussyistä, yleensä heti kun on oppinut sen :))
Asuin vielä kaupungissa.
No, minullahan on kännykkä, soitan pojalleni, ajattelin. Mutta sitten en muistanutkaan kännykän PIN-koodia, käytin siihen aikaan kännykkää harvoin.
Oli iltamyöhä ja pakkanen. Lähdin juoksemaan kioskille, joka menisi kiinni mikä minuutti tahansa. Ehdin juuri ja juuri sinne ja sain lainata puhelinta että voisin soittaa pojalleni ja kysyä mikä meidän rapun koodi on.
Kuinka sitten käynee kun vuosia kuluu vielä lisää ja muisti haihtuu kokonaan.
Ehkä on riittävästi muistamista kun muistaa henkilötunnuksensa :)
Muuten olen samaa mieltä kanssasi, että sähköposti on kaikkien aikojen keksintö, mahdollisuus kuvien lähettämiseen. MSN-yhteys,
webkamera ym.
"Länsisuomalaisuuden matkasaarnaajaksi" itseään nimittävä laitilalainen runoilija Heli Laaksonen:
Lehm ja koiv
Mää tahro olla lehm koivu al.
Mää en tahro olla luav.
Mää en tahro oppi uut taitto-ohjelma.
Mää en tahro selvittä äit-tytär suhret.
Mää en tahro viärä sitä kirjet posti.
Mää en tahro soitta Kelan tätil.
Mää en tahro muista yhtäkän pin-koori.
Antakka mu olla lehm koivu al.
Viäkkä mu väsyne nahk kamarim permanol,
kakluni ette.
Jos mää tahron muistaa eres jonku koorin,
otan käyttöön muistin muistikkaani, siin piti kyll olla kans eres vähä luova, näi se käy:
jos mull olis koori 1124, mää keksisin siihe tarinan, se olis marraskuine keskiyö
tai joku 6417 vois olla vaikk sellane, ett alkas seksill ja päättys niihe vuosii ku se ol parhaimmilla, siihe välinelosee en viittis enää palatakaa.
Ihan oikeasti tällä metodilla muistan paremmin.
On totta, että nykyään asioita hoidettaessa tarvitaan hyvin usein pin-koodia eli tunnuslukua. Eli käytössä on ehkä monta eri koodia, joita ei pitäisi kirjoittaa muistilapuille, etteivät joudu vääriin käsiin, Koodit on siis vaan jotenkin muistettava, mutta miten.
Aion nyt pitää pienen oppitunnin siitä, miten voimme hallita asian ja tämä on kohdistettu kaikille huonomuistisille kännykänkäyttäjille.
Sääntö n:o 1:
Kännykän pin-koodi on muistettava. Tämä on kaiken lähtökohta!
Kun valitset kännykälle tunnuslukua, unohda kokonaan numerot ja numerosarjat. Ota käyttöön SALASANA, joka voisi olla vaikka lapsenlapsesi nimi SATU. Puhelimen näppäimistöllä on sekä numerot että kirjaimet. Valitse nyt S=7, A=2, T=8, U=8. Näin saat tunnusluvun 7288, jota sinun ei tarvitse koskaan muistaa, kunhan muistat, että sinulla on lapsenlapsi, jonka nimi on SATU.
On järkevää käyttää samaa salasanaa kaikissa tilanteissa, joissa voi tunnuksen valita itse.. Jos taas tunnuksen pitää olla pitempi, esim 8-merkkinen, voi käyttää SATUSATU (siis 72887288) tunnusta.
Entä miten sitten voi muistaa kaikki muut koodit. Siitä asiasta kirjoitan toisen viestin.
Luentosarja OPPIA IKÄ KAIKKI huonomuistisille kännykänkäyttäjille jatkuu. Miten saan hallintaani kaikki salaiset tunnusluvut?
Sääntö N:o 2:
Jos sinulla on vanha kännykkä, mene kauppaan ja vaihda se uuteen, jossa on ainakin seuraavat ominaisuudet:
- salainen "lompakko"
- kalenteri
LOMPAKKO on salattu osa kännykkää (esim. Nokialla Extrat/Lompakko/Omat merkinnät tai Kortit) Siihen voit näppäillä kaikki pankki-, luotto- ym korttien tiedot ja tunnusluvut sekä mahdollisesti muutkin tunnusluvut, joita harvoin käytät, mutta jotka kuitenkin on muistettava tarvittaessa. Valitse lompakon salasanaksi sama kuin kännykänkin, kts. edellinen viesti.
KALENTERI on kaikille tarpeen mutta erityisesti jos helposti unohdat tilaisuudet, mihin pitää mennä ja mihin aikaan, merkkipäivät ja soittoajat esim. lääkärille. Käytössäsi on kalenteri, johon näppäilet kaikki tärkeät menot ja tämä uskollinen palvelija ilmoittaa sinulle tapahtuma-ajat äänimerkillä tai ilman.
Vilkaisepas nyt kännykkääsi, ehkä siinä onkin juuri nämä tärkeät ominaisuudet, joita et ole vielä käyttänyt.
Opiskelu vaatii kyllä harjoittelua ja syventymistä, mutta selviät siitä ohjekirjan avulla. Osaathan käyttää tietokonettakin ja meillähän tätä tätienergiaa piisaa - ja miksei setäenergiaakin!
Muistan että ensimmäinen kortti, jonka koodi piti muistaa, oli pankkiautomaattikortti.
Kun seisoin automaatilla niin ajattelin, mikä olikaan asiani :) Ahaa, RAHA! Se oli silloinen koodini.
Mutta nyt on niin paljon koodeja, etten enää muista mitä niksiä minun pitäisi käyttää.
Harvemmin on sellaisia tilanteita että itse voisi koodinsa määrätä.
Tähän mennessä olen itse voinut määrätä oman koodin kun loggaan kirjaston tietsikkaan.
Sotavuosina oli niin turvallista, kun oli kasarmeja ja niiden edessä pieni portti, missä illan pimetessä seisoskeli vartiomies.
Nyt kun kukaan ei meitä uhkaa (vakuutetaan), tuntuu turvattomalta, kun viedään varuskunnat ja asepalvelusta supistetaan. Onhan nimittäin kaikessa niin, että jos tyhjiö tulee, se ennenpitkää jollakin tavoin täytetään. Mutta millä tavoin. Tämäkö on sitä ns. kehitystä?
Erilaiset tietoliikenneyhteydetovat parantuneet huikeasti mutta yhteyttä ei saa.
Palvelussamme on nyt ruuhkaa, odottakaa, palvelemme teitä mahdollisimman pian.
Näin aika kuluu luuri kourassa musiikkia kuunnellen, itse yhteyttä ei vaan tahdo saada.
" Palvelussamme on nyt ruuhkaa"
Sattui niinkin, että poliisin hälytysnumerosta vastasi minuuttien odottelun jälkeen koneellinen 'teräsmies' ilmoittaen, että "olette jonossa" jne.
Ymmärsin kyllä, olihan yöaika ja olympialaisten suorat lähetykset menossa. Myös parkkipaikan automurtautujat iloitsivat taatusti.
En sitten jäänyt odottelemaan, kun eivät kerran vorotkaan. :))