Hämmästyin tuossa toista ketjua lukiessani, miten siellä joku suhtautui purjein rantautumiseen tuomitsevasti. Onko tällainen suhtautuminen yleistäkin? En ole itse osannut ajatella, että joku voisi suhtautua asiaan negatiivisesti. Ei kai se muille kuulu, millä voimanlähteellä venettä kuljetetaan? Yksi kulkee purjein, toinen päristelee perämoottorilla, kolmas puksuttaa sisäkoneella ja neljäs asettelee veneen laituriin keula- ja peräpotkureiden avulla. Valitkoon kukin itse, eikö?
Mitä kommentteihin muiden veneiden riskeeraamisesta tulee, niin olen lukuisia kertoja nähnyt moottorilla rantautuvan kolhivan muita, mutten purjein rantautuvan en ikinä.
Mitä kommentteihin muiden veneiden riskeeraamisesta tulee, niin olen lukuisia kertoja nähnyt moottorilla rantautuvan kolhivan muita, mutten purjein rantautuvan en ikinä.
Vastaukset 245
Vanhimmat
Anna mennä vaan. Bookspröötillä ikkunat rikki vierusveneistä!
Jep, siellä aikaisemmassa ketjussa oli hyvät pointsit puolesta ja vastaan. Ei kandee lämmittää juttua uudelleen ...
Ok, ei lämmitetä sitten, mutta mistä yli 200 kommenttia kertoo? Kyllä teeman käsittely on tärkeä mielenterveyden kannalta...
Niin minkä teeman? Jos teemana olisi offtopic ei kukaan varmaan kirjoittaisi mitään kun ei keksisi miten voisi kirjoittaa ohi aiheen.
Kaikki vähänkin vastuuntuntoiset ja oman sekä muiden omaisuuden ehjänä säilymisestä huolta kantavat vihaavat purjein rantautuvia.
Ei pidä paikkaansa. Moottorilla rantautuneet ovat rikkoneet enemmän. Tunarit harvemmin kokeilevat purjein rantautumista kun laiturissa on muita.
Ja niitä jotka liikkuvat veneillä, joissa ei ole keula- ja peräpotkureita. Tai mieluummin 360 astetta kääntyvät podit molemmissa päissä venettä.
Pahimmat kohellukset olen nähnyt keulapotkureilla varustetuilla veneillä. Ilmeisesti luotetaan liikaa tuon voimiin ja sitten ollaan pahassa pulassa, kun se ei riitäkään. Tai sitten ei vain ole peruskäsittelytaitoja.
Varmaankin rikkoneet jos rantautumistapojen suhde on 1:100?
Suhdeluku huomioiden olen kämmännyt rantautumisen useammin moottorilla kuin purjein. Molempia on harjoiteltu mutta purjein tuloa harvemmin hyödynnetty.
Koska vähänkin vaativammissa olosuhteissa et ole edes yrittänyt purjein? Minä olen myös kämmännyt moottorilla enemmän - en ole koskaan rantautunut purjeilla.
No, hyvänen aika, etkös sinä sen vertaa tiedä, että rantaudutaan hakee lisää juomaa, että juhlat jatkuisivat. Pois tieltä ja alta, kun juhlaväki saapuu laituriin muulloinkin. Olen nähnyt lukemattomia kertoja, ihan rauhallisestikin puksuttavia, taxi tilattu rantaan ja vene vähän kiinni laituriin, ettei karkaa ja matka viinakauppaan.
Tyhjään poijuun & laituriin olen tullut purjeilla olosuhteissa joissa mieluummin olisin tullut koneella jos ollenkaan. Vieraassa paikassa olisin jättänyt kokeilematta. Kakkosreivi isossa ja myrskyfokka, kolmen miehistö. Silloin jo se jännäkakka vähän kurkki mutta sain imaistua takaisin. Pitkät valmistelut ja ankara keskittyminen, ei vaurioita. Paljon helpommissa paikoissa olen kolistellut koneella kun on ollut olevinaan niin helppoa ettei tarvitse keskittyä.
Purjehdusta harrastavat lapsetkin osaavat tulla purjeilla hyvin laituriin!
Menkää vaikka HSS:lle katsomaan miten kovassa tuulessa (jopa ukkosella) rantautumiset tehdään mallikkaasti . Melko isojakin veneitä on käytössä.
Ne kakarapurjehtijat pitäisi ihan ensimmäiseksi lakaista helvettiin vesiltä!
Niin, niin, nythän on muinaistulien yö/venetsialaiset tulossa ja optimistijollista saa ison kokon. Moottorimiehiltä löytyy varmasti sytytysaineita. Pennuille pleikkarit ja betonibunkkeriin.
Miten voi olla laillista edes ajatella noin? Ikävä kyllä tuo on takuuvarma todiste siitä, että tuolla on todellisia kusipäitä joukossamme.
Nuo on takuuvarmasti kommentteja henkilöiltä, jotka eivät ole purjehtijoita, eivätkä edes osaa purjehtia. Sikamaisia kommentteja.
On täällä ollut kirjoittelemassa ainakin pari tyyppiä, joiden ajatusmaailma oli noin vinksahtanut. Voisi olla hyvin jompikumpi heistä, elleivät nekin olleet yksi ja sama persoona. Nyt kun ollaan kaikki vain anonyymejä, voi enää kirjoitustavasta päätellä. Mutta todellakin inhottavaa ajatella, että tuollaisen voi merellä kohdata.
Ettekö te nyt ymmärrä että provoilija saa tyydytystä kommenteistanne.
Ei haittaa vaikka saisikin, on vaan pakko sanoa.
Ottaen huomioon, että täällä on tuollaisia mielipiteitä laukonut mies, jonka henkilöllisyys tunnettiin, ei ole mitenkään ilmeistä, että kyseessä olisi provo. Täyden anonyymiuden takaa on entistä helpompi aivopierujaan laukoa.
Se tunnettu muistaakseni roiski aggressionsa muihin keskustelijoihin, ei täysin sivullisiin lapsiin.
Mutta on siis pakko sanoa, että tuollaiset kommentit on sikamaista.
Mitenkään et voi tietää, että kyse on nyt samasta henkilöstä, ellet itse ole kyseinen henkilö.
Sikamaista on se, että annatte äpärienne häiritä kunnon veronmaksajia. Pitäkää ne saastat jossain suljetulla alueella. Vielä parempi, jättäkää ne tekemättä.
Kyllä hän esitti silloin aivan tuon tapaisia ajatuksia lapsista. Muita keskustelijoita uhattiin pumppuhaulikolla. Pelkään pahoin, ettei hän ole ainoa häiriintynyt persoona, eli meillä saattaa hyvin olla täällä joku toinen samanlainen.
Voi kyllä me sua ressukkaa ymmärretään. Ottaahan se aikamiestä koville, kun tenavat osaa paremmin. Totta kai lapsilta pitää sellainen kieltää.
Eivät ne mitään arvokasta osaa. Mutta peruspointti on se, että ihan samalla tavalla kuin ärsyttää, jos kadulla juoksee lapsia pelaamassa futista ja estämässä autoliikennettä, palaa päreet kun niitä saatanan äänekkäitä kondomimainoksia päästetään leluveneineen väylille muiden tielle. Etenkin täällä Espoon satamien edessä on usein parvi pikkupaskiaisia väylillä.
Edes ne pallopelejä pelaavat ja maaliverkkonsa keskelle tietä nostaneet lapset eivät ikinä ole estäneet kulkemistani, vain hitusen hidastaneet. Purjehtivat junnut eivät käytännössä edes hidasta, vaikka pikkuisen mutkan heidän takiaan tekisikin. Täytyy olla aivan suunnaton itsetehostuksen tarve, jos noista pahoittaa mielensä. Ja sellaiseen luonnevikaan tuo viittaa. Suomi on kyllä varsin lapsivihamielinen maa, ei tarvitse kauas mennä, kun suhtautuminen on täysin toisenlaista.
Ja arvokasta tai ei, ne junnut vain ovat sinua taitavampia. Se on tärkeilijälle tooosi paha.
Kakaroilla ei ole minkäänlaista oikeutusta millään tavoin häiritä aikuisten olemista, tekemistä tai liikkumista. EI MILLÄÄN TAVOIN!
Korjataan edellisen lausumaa: Se on ripulipaskantärkeälle toooosi paha.
Tosiasiassa tuollaisia laukova kuuluisi suljetulle osastolle ympäristölleen vaarallisena.
Tosiasiassa sinne suljetulle kuuluisivat kaikki lapsia hankkineet tai sitä edes puolivakavissaan harkitsevat. Ja tietysti kaikki kakarat. Globaalisti juuri he ovat ympäristölle vaarallisia.
Sääli etteivät aikanaan vanhempiasi sinne laittaneet. Ilmeisesti olet itsekin tajunnut heidän virheensä.
Onkohan tuossa kyseessä geneettinen vika, vai voiko kasvatus tuottaa noin pahan tuloksen?
Jotkut personallisuustyypit suuttuvat, kun toiset osaavat paremmin ja yrittävät keksiä oikeutuksia tunteilleen.
Tässä on kaikkien näiden keskustelujen juurisyy. Jos minä en osaa, ei prkl voi kukaan toinenkaan osata.
Se, mitä ei ymmärretä, pelottaa. Ilman hevosia liikkuvaa vaunua pidettiin ennen noituutena, nyt teknologian aikakautena vainotaan niitä jotka hallitsevat veneensä ilman moottoria ja autopilottia.
Purjeilla laituriin on tyylikästä ja se on hyvä taito. Sitä kannattaa aika ajoin harjoitella oman poikin ja oman mökkiläisten kanssa. Satamissa joissa on enemmänkin veneitä tätä pidetään kuitenki ongelmallisena ja jopa riskialttiita, mitä se tietenkin onkin. Ole siis hyvä ja käynnistä kone hyvissä ajoin ennen aallonmurtajaa. Koneelle ja akuille tekee hyvää että kone käytetään välillä lämpimäksikin.
Joo, purjein voi silti tulla perille asti silti. Kummasti se dieselin nakutus tyhjäkäynnillä ja vaihde vapaalla rauhoittaa rannalla tilannetta seuraavia.
Siinä ei ole mitään tyylikästä. Joskus se on kuitenkin moottoririkon tms. vuoksi pakkotilanne, joten sitä on hyvä harjoitella paikassa ja tilanteessa, jossa ei ole riskiä osua muihin.
Moottorittomat purjeveneet kuuluvat museoon tai kokkoon.
Ja tuollaisen kirjoittajat kuuluvat jonnekin kauas sisämaahan.
Taidat itse kuulua museoon. Purjevene sähköapumoottorilla on tulevaisuutta, ja silloin se tosiaankin on vain apumoottori jolloin lähtökohtaisesti ilmankin pärjätään joutumatta merihätään. Harjoittelun myötä syntynyttä taitoa on myös ylläpidettävä, eikä ole mitään syytä miksi sitä ei tehtäisi suotuisissa olosuhteissa muun rantautumisen yhteydessä eikä erillisessä harjoittelusessiossa aina samassa paikassa.
Mikä milloinkin on tyylikästä. Toisten mielestä pieruverkkarit niin että alkkarit näkyy, on tyylikästä. Kyllä minusta purjein rantautuminen on paljon tyylikkäämpää.
Nyt eletään vuotta 2020 ja käytetään tämän päivän, ei vuoden 1900, teknologiaa. Perinteet voitte tunkea persiiseenne.
Fossiiliset polttoaineet ja polttomoottorit kuuluu 1900-luvulle. Tuulivoima on päivän sana.
Olet+taatusti+väärässä.++Sähkömoottorit+kyllä+tulevat+veneisiin,+mutta+ne+alkavat+syrjäyttää+bensa-+ja+dieselkoneita+vasta+sitten,+kun+ne+tarjoavat+suurin+piirtein+saman+toimintasäteen.++Toisin+sanoen+kuvitelmasi,+että+purjeveneily+palaisi++"apumoottoriaikaan",+on+todellakin+vain+kuvitelma.+
Aivan, tullaan uusinta teknologiaa olevilla purjeilla. Taidot ja perinteet ovat tyystin eri asioita. Ei niistä nykyaikaisista purjeistakaan ole mitään iloa, jos ei ole taitoa niiden hyödyntämiseen. Eli alahan opettelemaan siellä jossain järvellä, jossa ei ole muita veneitä.
Monelle purjeveneen apumoottori on aina ollut ja tulee aina olemaan apumoottori. Moni on jo sähköön siirtynyt tiedostaen että sillä ajetaan vähemmän. Suuntaus tulee voimistumaan ja suuret akustot nähdään haittana tilankäytön, rahankäytön ja painon kannalta.
Pienestä vähemmistöstä puhut. Kannattaisi joskus katsoa sen oman kuplasi ulkopuolelle, vaikkapa avata silmät tuolla merellä.
Purjein toimintasäde on rajoittamaton.
Silti meitä on monta. Purjehtijat ylipäänsä ovat pieni vähemmistö. Se on kyllä havaittu, että keppiveneilijöiden osuus on kasvanut. Täysin luonnollista, ettei sitä purjein rantauduta kun ei viitsitä edes luovia. Jokainen tyylillään, ei siinä mitään, mutta silti meitä on monta jotka nautimme aidosta purjehduksesta. Aika monta purjevenettä kokonaan ilman moottoria on tänäkin kesänä nähty liikenteessä ja uskallan väittää, että ne kaikki ovat rantautuneet turvallisesti ilman apua.
Tuo ei pidä paikkaansa - ikävä kyllä. Pari viikkoa sitten Uivassa venenäyttelyssä suositeltu sähkömoottoripaketti (muistaakseni Oceanvolt) 30ft homeskandiin olisi ollut 20 000 EUR asennettuna - veneen hinta kun huitelee siinä 10 000 EUR tienoilla. Uuden dieselin saa asennettuna (ja tingittynä) n. 7 000 EUR...
Moni (kuten minä) kyllä siirtyisi sähkömoottoriin vaatimattomallakin toimintasäteellä - pelkkä laituriin ajo/pois ajo riittäisi (akkutehoa tunnin ajeluun olisi ok). Mutta kun se hinta on vaan aika kova.
Edelleen, jos puhuisit kokemuksesta, tietäisit ettei akkujen paino ole ongelma - sillähän saa (fiksulla sijoittelulla) korvattua kölipainoa. Toki tämä pitää ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa...
Hinta hidastaa siirtymää mutta uskon sen ajan myötä tasoittuvan. Kuitenkin tuo toiminta-aika on paljon isompi tekijä. Tuossa yllä uskotaan, että purjeveneilijät laajasti muuttaisivat tapojaan ja alkaisivat tyytyä sähkömoottoreiden nykyisiin toiminta-aikoihin, toisin sanoen vähentäisivät radikaalisti koneajoa. Mutta se ei ole uskottavaa. Itse asiassa päinvastainen on todennäköisempää: akkuteknologian kehittyessä koneajo lisääntyy niidenkin joukossa, jotka nyt kokevat moottorin äänen häiritseväksi.
"Vakaumukselliset purjein kulkijat" ovat kuitenkin kapea siivu purjeveneilijöiden joukossa.
Niin mikä muka ei pidä paikkaansa? Vanhoihin veneisiin asennetaan entistä enemmän sähkömoottoreita ja kun hinnat on mitä on eikä akkuja saa painon kannalta optimaaliseen paikkaan niin ajoajassa tingitään.
Akkuteknologian kehittyminen sille tasolle vaan antaa odottaa itseään. Siksi moni laittaa vielä lyijyakkuja. Painaa, vie tilaa, eikä kapasiteetilla ajeta yhtä soittoa Visbyhyn. Ollaan hyvin hyvin hyvin kaukana siitä, että akkukapasiteettia ostetaan reilusti ylimääräistä koska niin halvalla saa. Kun se päivä koittaa voi sähkömoottorin käyttöaste ylittää dieselkoneen käyttöasteen todellisen purjehduksen kustannuksella. Siinä vaiheessa pieniä sähkömoottoreita saattaa ilmestyä myös niihin purkkareihin joissa ei nykyään ole konetta ollenkaan, mutta silti sitä käytetään lähinnä apumoottorina koska purjehduksessa on koko veneen juju... ellei sitä tajua on fiksumpi vaihtaa moottoriveneeseen ja niin on moni tehnytkin. Purjehdusta harrastavat jatkavat joka tapauksessa etenemistä ensisijaisesti purjein. Koittaa vielä aika kun dinosaurussyöpöt moottoriveneet jätetään kuivalle maalle ja käyttämättöminä seisseitä purkkareita aletaan kunnostamaan.
Tämä+"Moni+on+jo+sähköön+siirtynyt..."+ei+mielestäni+pidä+paikkaansa.
Sen+perusteella,+mitä+olen+seurannut+n.+15+vuoden+ajan+aihetta+enemmän+tai+vähemmän+aktiivisesti+(tämä+ajanlasku+alkaa+siitä,+kun+ensimmäisen+kerran+tapasin+henkilön,+joka+todella+oli+vaihtanut+dieselmoottorin+sähköön+Suomessa),+uskalla+arvioida,+että+tuo+sinun+"alle+1%"+on+luultavasti+hyvinkin+tarkka.++Kantalukuna+tietysti+Trafin+rekisteröimien+purjeveneiden+kokonaismäärä,+joka+on+n.+12+000.
Purjeveneen asuttavuus saadaan pienemmässä moottoriveneessä joka on hankintakustannukseltaan edullisempi. Matkakustannus on tuolloin korkeampi ja merikelpoisuus on heikompi. Mastovarustuksesta ja purjeista on vain riesaa koneajossa ja sateessa ja tuiskussa on ikävä seistä ulkona köröttelemässä. Sama riesa telakoinneissa. Kyllä moottorivene on kaikin puolin ylivoimainen jos mieluummin ajaa moottorilla kuin purjeilla.
"Purjeveneen asuttavuus saadaan pienemmässä moottoriveneessä joka on hankintakustannukseltaan edullisempi. "
Kokemusperusteisesti voin sanoa, että ei pidä paikkaansa.
Olen minäkin eri mieltä. Minulla oli aiemmin 7,7 metriä pitkä purjevene, jonka arvo nykyisin olisi 3000 euroa. Minulla on nyt yhteysveneenä 7,9 metriä pitkä liukuva matkamoottorivene, jonka arvo on 15 000 euroa. Jos ajatellaan pidempää reissua vaikkapa Ruotsiin, niin kyllä se purjevene on parempi. Vessa on moottoriveneessä parempi, mutta esim. keittomahdollisuus ja nukkumapaikat oli purjeveneessä parempia. Siinä oli myös merikelpoisuus huomattavasti parempi. Miettisin pariin kertaan, lähdenkö sillä moottoriveneellä esim. 8 m/s sivutuulessa Ahvenanmeren yli, sillä purjeveneellä lähtisin varmasti. Moottoriveneen kanssa se olisi kärsimystä, purjeveneellä hienoa purjehdusta.
Itsekin olen vaihtanut purjeveneestä moottoriveneeseen. 24 jalkaisessa purkkarissa nukkui enimmillään neljä ihmistä ja koira. Samat nukkumajärjestelyt, kokkausahdollisuudet, vessat sun muut järjestyvät 21 jalkaisessa moottoriveneessä. Siinä purkkarissa pääsi kyllä mukavammin kovempaan keliin, mutta toisaalta moottoriveneellä pääsee viikon purjehdusmatkan päivässä jos on joutunut kelejä odottelemaan.
Hintoja jos vertaillaan, niin ainoa järkevä vertailupohja on uusien veneiden hinnat koska käytettyjen markkinoilla yksilön kunto, varustelutaso, muoti ja trendit jne aiheuttavat paljon hajontaa. Jos sitä asuttavuutta haetaan, löytyy sitä moottorivenepuolelta merikelpoisuuden kustannuksella. Purjeveneestä tulee väkisinkin pidempi ja isompi jolloin hinta nousee. Purjehduslautan jos haluaa joutuu sen rakentamaan itse, eikä se nykymittapuun mukaan hyvin purjehdi vaikka sillä Atlantinkin yli pääsee.
Mulla on siis pääveneenä purjevene, mutta moottorivene yhteysveneenä mökille. Olen eri mieltä asuttavuudesta, etenkin hinnan suhteen. Moottorivene, jossa on hyvä moottori maksaa varsin paljon. Jos yli 7-metrisessä liukuvassa matkamoottoriveneessä on 2000-luvun moottori, niin veneen hinta on yli 20 000 euroa. Sillä hinnalla saa tänä päivänä jo yli 30-jalkaisen purjeveneen, jossa asuu vaikka loppuikänsä. Jos katsoo veneen pituutta, niin ero on pienempi, mutta miksi katsoa veneen pituutta?
Verrataan vaikka näitä kahta samanhintaista (Avance 36 ja Bella Falcon):
https://www.nettivene.com/moottorivene/bella/816375
https://www.nettivene.com/purjevene/avance/716534
Minun mielestäni Avance on selvästi parempi paikka asua.
Niin, eihän noilla ole kuin 11 vuotta ikäeroa.
Minkä purkkarin, jossa neljä henkilöä varusteineen nukkuu, kokkaa, syö ja hätätapauksessa paskoo sateelta suojassa lämpimässä, on saanut käyttökunnossa alta 40keur vaikkapa viimeisten viiden vuoden aikana kun käytettyjen markkinoita ei huomioida? Saa olla kampanjahinta, messutarjous, hyvin tingitty tai miten vaan, mutta käyttämätön vene.
Jos nyt uusista puhutaan, niin Suomessa myytävistä vaikkapa Jeanneau 319 voisi kelvata tuohon. Hinta vajaat 100 tonnia. Vastaavat tilat saa käytettynä Bavaria 30:ssa 40 tonnilla (vuosimalli 2005) hyväkuntoisena.
https://www.aquastore.fi/sun-odyssey
Missä uudessa 100 tonnin moottoriveneessä on kaksi tuplapunkkaa oven takana, seisomakorkeuksisella pukeutumiseteisellä, erillinen salonki 4-6 hengen ruokailutiloilla, erillinen vesivessa, kunnon pentteri liesiuunilla, tiskialtaalla, säilytystiloilla astioille ja reilunkokoisen jääkaappi?
Tarvittaessa tuossa nukkuu 6 aikuista, mutta ei tilat oikeasti riitä kuin neljälle,
Olihan noita muutama vuosi sitten paljon halvempiakin uusia purjeveneitä, mutta uusien myynti on heikkoa ja moni on tippunut markkinoilta tai keskittynyt isompiin veneisiin. Vaikkapa Viko S 30:n voisi saada selvästi halvemmalla:
https://www.vikoyachts.com/index1/price-list
Jeanneau meni sen 60000eur yli budjetin. Mutta jos tuohon 100000eur hintaluokkaan mennään niin vaikkapa La Mare L ja asumismukavuus piiskaa tuon Jeanneaun mennen tullen... merikelpoisuus ei tosin häävi ole.
Onpa tosi tyypillinen moottoriven tuo asuntovene!
https://www.nettivene.com/moottorivene/la-mare/670340
Löytyykö yhtään oikeaa moottorivenettä? Nettiveneen 2020 90-120 tonnin moottoriveneissä ei taida olla. On Yamarin 88, Finnmaster T8, Flipper 900, Beneteau Antares 9, Aquador 25 jne. Parissa sentään on kaksi tuplapunkkaa, mutta muuten on tilat selvästi heikompaa. Ja nuo kaksi ovat sitten sielä 120 tonnin paikkeilla.
Sellainen sadantonnin moottorivene joka aika tarkkaan täyttää nuo kriteerit on esim Beneteau Antares 9 OB ellei välttämättä halua suurimmilla sallituilla (ylimitoitetuilla) koneilla.
Näyttää maksavan 120 tonnia 300 hv koneella. Maksimi on 400 hv ja 2x200 hv:lla kulki 36 solmua. Tuskin tuohon juuri pienempää konetta voi laittaa ja silti siis maksaa yli 20 tonnia enemmän.
Lisäksi tuo on 1,5 m lyhyempi ja 0,5 m kapeampi, joten tilavuutta on reilusti vähemmän. Tuo näkyy säilytystiloissa, pentterissä ja salongissa.
Listahinta... halvemmalla lähtee.
Perämoottoriveneessä pienempi pituus ja leveys saadaan tehokkaammin hyödynnettyä. Purjeet eivät vie säilytystiloja, kansi ja hyttirakennelmat voivat olla korkeampia ja runkokin voi olla kantikkaampi puoli merta konevoimalla perässään vetävää mallia. Koko vene voi olla helpommin katettu ja hyödynnettävissä asuintiloina kun ei olla kulussa. Harva purjehtii pappakuomu ylhäällä.
Listahinta koskee tietysti myös purjevenettä. Nykyään purjeveneissä purjeet ovat puomilla ja rullalla. Spinnu voi olla lisäksi, mutta ei se kovin suuri säkki ole.
Moottoriveneessä on oltava varsin suuri polttoainesäiliö.
Moottoriveneessä voi tietysti olla korkeampi hytti ja sisätiloja saa osin kahteen tasoon, mutta kyllä pituus ja leveys tuo rajoitteensa. Antareksessa ulkotilat ja säilytystilat ovat vaatimattomat. Ja tosiaan on kalliimpi.
Antareksella ei rantauduta ilman moottoria. Siitähän tässä on kyse. Moottoriveneestä saa asuttavamman samalla tai pienemmällä rahamäärällä ja äärimitoilla. Se on fakta joka kärjistyy tuohon asuntoveneeseen. Se on sivuseikka. Sillä ei välttämättä kovin mielellään laiturista edes lähde saati saavu. Moottorilla tai ilman.
Asterina päihittää Avancen asuttavuudessa ja hinnassa. https://www.nettivene.com/moottorivene/asterina/810146
Avance nyt on aika huono esimerkki asuttavasta purjeveneestä. Eiköhän vaikkapa Lohi 34 ole parempi:
https://m.nettivene.com/purjevene/lohi/817600
Aika heikolta vaikutti Asterinan pentteri ja ulkotilat.
Kuka ulkona haluaa asua...
"Faktasi" ei pidä paikkaansa, puhutaanpa sitten uusista tai käytetyistä. N. 100 000 eurolla saa asuttavan matkapurjeveneen mutta jos haluat asuttavan matkamoottoriveneen, pitää ainakin tuplata summa. Kaikki sitä halvemmat moottoriveneet kelpaavat ehkä juuri ja juuri yhteen alkeelliseen yöpymiseen.
Muutama kriteeri asuttavuudelle:
-vessa on erillisessä suljettavassa tilassa, ei punkan alla tms.
-ruokailu- ja keittotilat ovat käytettävissä ilman mitään erillisjärjestelyjä kuten istuinten tai makuupunkkien siirtelyä niin satamassa kuin kulussaollessa
-normaalille miehistömäärälle on jokaiselle henkilölle oma pysyvä punkka, jota ei tarvitse muutella päiväkäyttöön sohviksi, pöydiksi tms.
Ylipäätään asuttava vene on sellainen, jossa viihtyy ongelmitta koko kesäloman.
Itse voit määritellä sellaiset kriteerit kuin haluat, mutta kaikilla ei ole ovea vessaan edes kotona tai pitävät sitä auki. Vessanovea lukuun ottamatta nuo kriteerit täyttyvät moottoriveneellä joka irtoaa uutena alle puoleen hintaan mainitsemastasi purkkarihinnasta.
"kaikilla ei ole ovea vessaan edes kotona tai pitävät sitä auki"
Nyt puhutaan normaaleista ihmisistä, ei tuollaisista moukista.
Tyypillisesti muutkaan kriteerit eivät täyty sellaisessa moottoriveneessä, joka uutena lähtee 50 000 eurolla. Jos niissä yleensäkään on makuusijoja, ne ovat ahtaita ja hyvin tilapäisiksi tarkoitettuja. Ei niissä veneissä viihdy 4 viikon kesälomaa kuin tosi askeetti.
6-7 metrinen HT tai Cabin vene on yhdelle tai kahdelle vallan hyvin asuttava. Paljon loistokkaampi kuin ne japsityöntekijöiden yksiöt joissa istuvat pöntöllä keittolevyn ääressä ja nukkuvat polvet koukussa. Kaikki on suhteellista.
Ei moderni ihminen sellaisessa yövy kuin enintään muutaman yön, pe-su on melkein maksimi.
Nukuttiinhan ennen teltoissakin. Ei sitä nykyään moni sellainen tee, jolla on veneeseen ylipäätään varaa.
Jos tuollainen asuttavuus kelpaa, paremman saa n. 6 m purjeveneestä, joita saa uutena 20-40 tonnilla. Esim. Seascape/First 18 ja 24, Skippi 650, Fabola Campus (useita eri malleja), Viko S 21/22/26 jne. Noissa on yleensä nukkumatilat neljälle aikuiselle sisällä, keittomahdollisuus sisällä ja paikka kemiallisella vessalle sisällä.
6 m HT/DC/Cabin-veneet taitavat maksaa alkaen n. 50 tonnia ja niissä on nukkumatilat sisällä vain kahdelle. HT-veneessä ei ehkä voi oikein puhua sisätiloista.
Nukun usein teltassa vaikka omistan omakotitalon, kerrostalo-osakkeen, asuttavan purjeveneen ja asuttavan moottoriveneen. Telttoja, laadukkaita, löytyy neljä eri tarpeisiin.
Ostin 21 jalkaisen moottoriveneen jossa on nukkumatilat 2 2 (eli kahdelle jatkuvasti pedattuna), yhtään sen enempää asumistilaa ei ole 24 jalkaisessa purjeveneessä, mukavuus on makuasia. Moottoriveneessä on seisomakorkeus, purjeveneessä ei. Molemmissa on joka soppi täynnä ja sekaisin jos neljä tekee useamman päivän reissun, kolmannen yön jälkeen alkaa tavarat ja rutiinit löytymään.
Esimerkki tuollaisesta moottoriveneestä?
Onhan niitä maailman sivu, vaikkapa:
Finnmaster 6400 Royal OC
Texas Boats 605 Pilothouse
Yamarin 63HT
MV-Marin 6600
Raissport 2000
Sea Ray Mid Cabin 21
Monta Bellaa, Flipperiä jne.
Katsoin vain yhden noista, Yamarin 63HT, siitä kun oli koeajo Vene-lehdessä. Ei ole seisomakorkeutta sisällä, vessa ulkotilassa eli käyttökelvoton, jos ollaan muiden läheisyydessä tai seurueessa mukana muuta kuin ydinperhettä jne. Ei oikein vastaa luvattua!
Paljon asuttavampia ovat 6 m purjeveneet!
Jos teltassa on sisätila on taatusti HT:ssäkin.
63HT:ssä on seisomakorkeus kuomu alhaalla ja kuomu ylhäällä, kovakaton alla seisomakorkeus on keskenkasvuisille. Lyhyempi voi kokata seisten, pidempi istuen. Yhteistä oleskelutilaa sateelta suojassa on enemmän kuin missään 6m purkkarissa. Kuomu ylhäällä vessa on sisätilassa, hätätilassa käytettävissä siinä kuskin pulpetin ja penkin takana piilossa kun toinen kuorsaa keulassa, ujo voi laittaa verhot, mutta paras paikka sille on rannalla... asuttiinhan sitä ennenkin taloissa joissa vessa oli pihalla. Jos mennään vanhempiin HT-veneisiin on tilaa samassa kokoluokassa 63HT:tä enemmän mutta kulkureitti ei välttämättä ole yhtä mukava ja nykyajan mukavuuksia saa rakentaa itse vanhaan runkoon. Pieniin purkkareihin jos vertaan niin väljempi kuin guy 22 ja avance 24, mutta ahtaampi kuin finn 26. Avancen vessaa ei edes voi käyttää jos joku nukkuu keulassa ja finnissä saa päristellä aivan nukkuvan korvan juurella. Uudemmissa on fiksumpia ratkaisuja, mutta missään ei istumalaatikon vievää tilaa saa tehokkaasti hyödynnettyä sisätiloina ja koko rajoittaa tavalla tai toisella. Lehtiartikkeleista saa jonkinlaisen käsityksen, käyttämällä saa toisen. On noista monesta muustakin venelehden artikkeleita jotka ovat monessa mielessä mielipiteitä. Jos ei HT:n yhtenäinen monikäyttötila miellytä niin DC:stä saa kuomun kanssa kaksion.
Finnmaster 61 HT on Yamarin 63HT:ta pienempi ja siihenkin mahtuu neljä nukkumaan. Mikä on se asuttava alle 21 jalkainen purkkari joka on paljon asuttavampi kuin edellä mainitut alle 21 jalkaiset HT:t?
En nyt vaan mitenkään osaa nähdä noita hyvin asuttavina. Perheessä ollut 5,7 m ja 7 m HT-veneet sekä 21, 22, 28 ja 35 jalan purjeveneet. Noilla 21 ja 22 jalkasilla purkkareilla teki hyvin viikon, jopa usemman matkan. 5,7 m HT veneellä ei olisi tullut mieleenkään, vaikka siinä oli makuupaikat 4:lle. 7 m HT-vene alkoi jo olla samaa luokkaa tiloiltaan kuin nuo 21 ja 22-jalkaiset eli sisälle mahtui 4 nukkumaan. Sillä oltiin viikon reissuissa joskus.
Saahan noihin 20-22 jalkaisiin puomipressun tai pappateltan, jos kelpuuttaa sellaisessa nukkumisen. Itse en oikein kelpuuta. Eihän niitä tiloja saa lämppärillä lämpimäksi, penkit ovat epämukavia nukkua jne.
Jos pressut kelpaa, joku 5 m avovene kokopressulla on sitten varmaan halvin neljän hengen matkavene. Tai miksei sitten Still 525 tai joku muu avopurjevene.
Juuri näin. Ei noita 6-7 m moottoriveneitä voi yksikään täyspäinen kutsua asuttaviksi. Juuri ja juuri yövyttävissä olevia.
Parempia asuttavia löytyy tietysti aina. Puomipressua ei saa hyttystiiviiksi. Pappateltan lisäksi tarvittaisiin patjat jotka vievät arvokasta tilaa kun ne eivät ole käytössä. Kumpaakaan ei voi pitää ylhäällä kulussa jolloin kaikki on märkää ja sotkuista kun sadekelissä ollaan liikenteessä. HT ei lämpöhäviöiden takia ole talviasuttava ilman todella nälkäistä lämppäriä mutta lämpiää se keväästä syksyyn pienellä wallaksellakin. HT:n kate on paljon pappatelttaa käytännöllisempi. Pienet purkkarit on epäkäytännöllisiä ryömintätiloja. Avoveneisiin jos mennään, niin on sitä tullut nukuttua kuomullisessa Terhi 4100:ssa, muonat lämmitetty retkikeittimellä ja tarpeet hoidettu pusikossa, mutta alkaa olla veneasuttavuuden rajoilla.
Pistä niitä venemalleja tulemaan.
Samoilla kriteereillä tuo pätee purkkareihin. Minusta 6-7m veneistä, oli ne purkkareita tai moottoriveneitä, löytyy monta asuttavaa mallia, mutta ei ne mukavia nelihenkiselle perheelle ole pohjoismaisen mittapuun mukaan. Kysy Hong Kongin työväenluokalta niin ne 6-7m veneet on perheelle luksusta.
Guy 22 on kokoisekseen oikeasti tilava ja hyttijaoltaan mietitty kun haluaa eristäytyä muusta seurueesta. On ollut suunnittelijalla selkeä tavoite. Eri juttu sitten miten se purjehtii kun se on ammuttu täyteen muonaa, juomaa ja tarvikkeita neljälle hengelle vaikkapa viiden päivän tarpeisiin, ja ulkotilassa tulee ahdasta. Avaria ikkunoita jää asumisviihtyvyyden kannalta kaipaamaan lähes kaikkien purkkareiden kohdalla.
Eipä purkkarissa tarvitse ulkona nukkua, kun sisällä on neljä kunnollista punkkaa. HT-veneen ulkosohvat ja -penkit eivät nyt mielestäni oikein punkiksi ole kelvollisia. Verhoilu pitää tehdä vettä ja muuta ulkokäyttöä kestäväksi sekä lähinnä istumiseen, jolloin siinä ei kyllä hyvin nuku.
Varmasti tuossa on myös erilaisia mieltymyksiä. Itse nukun, syön ja käyn vessassa mieluiten sisällä katseilta ja liialta valolta suojassa. Hyvällä ilmalla voi sitten syödä ulkona ilman pressujen kanssa puljailua. Vuodevaatteet voi jättää paikoilleen, kun lähdetään vesille.
Jos kaipaa lisää sisätilaa, voi hankkia sen pappateltan. Miksei sitä saisi yhtä tiiviiksi kuin HT-veneen pressua?
20-22 jalan purkkareissa on sisällä 130-140 cm "seisomakorkeus". Fiksusti mietityissä seisoma-alueelta voi avata kulkuluukun, jonka päällä sprayhood. Ei tuolla kontata tarvi ja istumaan mahtuu selkä suorana. Pisin useamman yön tuollaisessa mun mukana ollut oli 193 cm. Oltiin useamman päivän hänen ja kolmen lapsen kanssa reissussa.
Kun ei noissa 21 jalkaisissa ja pienemmissä neljää kunnollista punkkaa yleensä ole. Esim. tuon 63HT:n peräpenkki on oikein mukava nukkumisalusta, ohut petari helpottaa petaamista ja poistaa pintamateriaalin hiostavuusongelman. Vuodevaatteet voi jättää paikoilleen jos vesille lähdetään kuomu ylhäällä. Kyllä pappakuomunkin riittävän tiiviiksi saa, mutta kuomulle ja kaarille ei purkkareissa ole järkevää säilytyspaikkaa ja sen virittäminen menee puljaukseksi. Patjat sitten jossain sisällä. Nykyaikaisessa HT:ssa kuomu kaarineen kääntyy selkänojan taakse piiloon. 130-140cm "seisomakorkeus" on juurikin sitä konttaustilaa. Tuossa yamarinissa on kovakaton alla 165-170cm ja kuomun alla 190cm seisomakorkeutta.
On tääkin todella antoisa vänkäys. Väitelkää seuraavaksi siitä, onko kupoliteltta asuttava, mutta harjateltta ei. Veneen pressun alla olevassa tilassa on kokemuksen mukaan selvästi ankeampaa asua kuin teltassa, oli veneessä masto tai ei. Yhden satunnaisen yön siellä nukkuu, kaksi on jo kiusa.
Huonon kuomun alla on yhtä ankeaa kuin huonossa teltassa. Hyvän kuomun alla on yhtä mukavaa kuin kovakaton alla. Puomin yli viritettävä laavukangas on veneilijäkansalle aika askeettinen kokemus. Harjateltassa on teltan pohjapinta-ala huonommin hyödynnetty kuin kupolissa, mutta tunneliteltta päihittää kupolin ellei haeta parasta säänkestävyyttä. Geodeettinen teltta on tietysti säänkestävyydeltään paras, mutta kesäkäytössä huono (painava ja huono ilmanvaihto).
Nyt kun tuo teltta-asiakin tuli käsiteltyä, niin miten olisi otsikon aihe?
Paperinkeräyslaatikko on mainio asumus. Löytyy lasikuitukattoa, eristettä ja pehmikettä eikä tuuli puhalla nurkista.
22-jalkaisessa purkkarissa, joka meillä oli oli 2 m sivupunkat ja 2 m keulapiikki, joka on myös n. 2 m leveä. Ihan tyypillinen noissa ja eiköhän 21-jalkaisiakin löydy vastaavilla.
Tuolla tehtiin 15 vuotta sitten kolmen viikon kesälomapurjehduksia 4-henkisellä perheellä. Joskus oli joku lapsen kaverikin mukana viidentenä.
Meillä oli punkat samalla tavalla 20-jalkaisessa. Asumismukavuus ei merellä vietettävää aikaa mitenkään rajoittanut, patjatkin olivat kunnon paksuiset. Kahden aikuisen lisäksi oli yksi lainalapsi useinkin mukana.
Pistä niitä venemalleja tulemaan.
No jos lapset lasketaan ollaan viiden punkan 26 jalkaisessa veneessä nukuttu seitsemän henkilöä mutta ei sitä olisi viikonloppua pidempään jaksanut.
TEMA 6
Johan niirä täällä on ollut. Mm. Swing 221, Sunwind 221, Etap 22, Sun 2000, Dehler 22, MF 630, Skippi 650, Ohlsson 22 jne.
Niin, no joo... Tema 6 kun on tee-se-itse vene niin voi löytyä vaikka seisomakorkeudella, saunalla ja suihkulla varustettuna.
Ylimittaisia ja silti poteroita. 21 jalkaa oli alaraja.
MF 630 onmainio esimerkki. 63HT:ta pidempi mutta silti yksi punkka vähemmän.
Tämä TEMA oli rakennettu piirustusten mukaan ilman mitään kommervenkkejä. Sisällä oli riittävä korkeus istua, olla polvillaan ja seistä luukun kohdalla. Kaikki tarpeelliset mukavuudet siinä oli. Miksi pitäisi hakea joitain kummallisuuksia?
No jos polvillaan seisominen on normaalia niin sitten... itse en sitä harrasta, olen mieluummin jaloillani. Ei minusta mitenkään kummallista asumista että pukeutuminen onnistuu seisten ja ikkunoista näkee ulos ilman kyttäämistä. Ihan riittävä on tema moneen menoon, mutta kyse oli rungon kokoon nähden paremmasta asuttavuudesta. Parhaiten se onnistuu kun tilat ovat monikäyttöisiä ja purjeveneessä sittlooda harvemmin saadaan asumiskäyttöön, ja rungon pitää olla iso että sittloodan alapuolisista tiloista tulee mukavia. Toiset tykkää ahtaasta pistopunkasta mutta minusta on ikävää herätä pimeässä ja lyödä päänsä kattoon kun yrittää nousta istumaan unohtaen missä on. Purjehdusominaisuudet sanelevat paljon, kun asumisen ehdoilla rakennetun veneen voi runnoa väkisin eteenpäin konevoimalla. Paljon mieluummin minä vietän aikaa vesillä purjeveneessä kuin moottoriveneessä, mutta jos viihtyy satamissa on moottoriveneessä siihen paremmat puitteet.
Minä asun kymmenen kertaa mieluummin kannen alla kuin pressun alla. Siinä on suunilleen matkaveneen ja retkiveneen ero. Ja noita moottoriveneitä ei ole edes yritetty tehdä matkaveneiksi, Niissä on yhtä mukavaa yöpyä kuin jossain J80:ssä tai Joe 17:ssa. Satamassa istuskelu on moottoriveneessä mukavampaa, kunhan pääsee illalla kotiin.
En minäkään pressun alla... mutta hyvin tehdyn kuomun alla on mukavaa. Mitä sillä on väliä mitä materiaalia se katto ja seinät on kunhan ilmanvaihto ja sadetiiviys on kunnossa? Lämppäri pukkaa tarvittaessa lämpöä, useimmat ratkaisut ovat kuitenkin tässä kokoluokassa eristämättömiä.
Katso aikka Aquador 22 Cabinia jos rättikattoa pelkäät. Matkavene. Vessakin oman oven takana.
Etap 22i on 6,27 pitkä eli alle 21 jalkaa. Sun Way 21 on myös saman mittainen neljällä punkalla. Etap 21i on saman mittainen myös ja siinäkin on neljä 2 m putkaa (yksi 238 cm). Sun 2000 on 6,20 pitkä. Siinäkin on neljä punkkaa, tosin keulapiikin punkat vain 186 cm.
Sitten jos palataan siihen hinta-aiheeseen. Tuo Yamarin 63 näyttää maksavan alkaen 45 tonnia. Tässä vähän noiden purjeveneiden hintaluokkia, tosin jo hiukan vanhoja.
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwic5Ni_1cjrAhUw0aYKHQByCBAQFjACegQIBBAB&url=https://www.hms-sailing.ch/download/pictures/38/15sev4izqw2fty8xbzdp0bhad71t9h/test-fox.pdf&usg=AOvVaw0jwGRJItyU3lApDdPYmPVH
Yamarin+moottorilla+hinnat+alkaen+40+tonnia+listahinta+Suomessa+2016.+Myyntihinnat+reippaasti+alle,+noin+20%+hinnasta+pois+ja+varusteita+kaupanpäälle.
Jos palataan aiheeseen, niin noilla joutuu rantautumaan moottoritta kun ei niissä ole moottoria. Nykyaikaisissa matkaveneissä on moottorit.
Hinta on sitten jo aivan muuta (Vene-lehden koeajovene 76 tonnia 2012). Takapunkka on tuossa todella ahdas korkeussuuntaan.
Etap 22i on 6,78 eli reilut 22 jalkaa.
Lisää+hintoihin+16%+ALV+erotusta+ja+vielä+sen+päälle+5,6%+niin+pääset+vertailukelpoiseen+2016+hintatasoon.+Sitten+vielä+tonni+peräprutkuun,+ilman+ei+sovi+rantautua.
Näin on, siksi rättikatto onkin niin mainio.
Joo, jos lasketaan ulkona roikkuva peräsin mukaan. Tuo 6,27 on Vene-lehden mittaama pituus.
Laskitko HT-veneissä myös moottorin mukaan pituuteen? Ylösnostettuna vai alhaalla?
Kokemusperusteisesti kuomullisesta veneestä (tosin sellaisesta, jossa oli ihan kunnon sisätilatkin) voin sanoa, että sen kuomun kanssa pelaamiseen kyllästyy aika pian ja alkaa kaivata sellaista venettä, jossa on selvästi sisä- ja ulkotilat erikseen. Se, että purjeveneen istumalaatikkoa ei saa "sisätilaksi", ei siis ole puute vaan pikemminkin vahvuus.
Sellaista ei edelleenkään saa tuossa kokoluokassa muuten kuin moottoriveneenä ja silloin hintakin nousee. Itse haluan mahdollisuuden ajaa venettä ulkona tai sisällä kelin mukaan ja siihen, edelleen kokoluokka huomioiden, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kuomullinen vene. Kauheasti ei ole kuomun kanssa pelaamista kun kaaret on paikoillaan ja kuomu kaarissa kiinni. Kokemusta on purkkarin pappakuomun kanssa säätämisestäkin, ihan siedettävää näpertelyä sekin, mutta vähemmän hauska purkaa sitä pois kun sadekelillä piti päästä liikenteeseen.
Se moottori on peräpeilin syvennyksessä ja rungon ylittävän osan mitta riippuu moottorivalinnasta eikä siksi ole virallisessa mitassa mukana joka ilman moottoria on 20,5 jalkaa... tulisikohan 130 heppaisen moottorikopasta 20cm lisää. Ei ole moottori mukana Etapissakaan.
Kyllä, se kuomu on vihoviimeinen. Ennen nykyistä, kovakatollista yhteysvenettä minulla oli 6,7-metrinen HT-vene, jossa oli pressu. Kyllästyin sen virittelyyn totaalisesti ja vannoin, ettei minulle enää ikinä tule moottorivenettä, jossa täytyy jotain pressuja viritellä. Ainoa poikkeus on joku avobuster, jossa saa tarpeen tullen syksyllä ja keväällä kuomusta suojaa, mutta sellaisessa ei nukuta.
Sinänsä sen HT-veneen etukajuutta oli tilava nukkua parille hengelle. Avotilan penkille pressun alle olisi myös voinut pedin tehdä, mutta en laskisi sellaista nukkumapaikaksi, jos puhutaan matkaveneistä. Vene maksoi vain 4000 euroa, mutta siinä ei ollut vessaa eikä keitintä.
Hitaita moottoriveneitä on asuttavia, mutta nehän vastaakin rungoltaan purjevenettä. Minä puhuin liukuvista moottoriveneistä. Niissä moottorin kalleus tekee niistä käytettynä kalliimpia, jos on yhtä asuttava. HItaalla moottoriveneellä ei ole oikein mitään etuja verrattuna purjeveneeseen.
Kuomun alla on vain avotilaa ja siellä nukkuu samalla tavalla kuin vaeltaja laavun alla rakovalkean lämmittäessä. Se on retkeilyä ja ihan hauskaa, mutta se on aivan toinen harrastus. Metsänpeikoillakin on jokin kiinteä asumus, ei laavu. Samalla tavalla matkaveneilijällä on kiinteät seinät ja katot.
Niin, mitenkähän noilla teltoilla tullaan laituriin ilman moottoria. Siinäpä hyvä neutraali aihe pohdittavaksi, kun ei monellakaan ole asiasta kokemusta, mutta varmasti vahvoja mielipiteitä. Onko suuri ero siinä, onko teltta 19 tai 20-jalkainen.
Geodeetti+pysynee+riittävästi+kasassa+että+sen+voi+kipata+veteen+ylösalaisin+ja+meloa+laituriin,+tai+virittää+siisäteltan+lattiasta+purjeen+jolla+seilaa+rantaan.+Ero,+onko+19+tai+20-jalkainen+on+noin+5,25%+joka+tietysti+vaikuttaa+kantavuuteen,+tilavuuteen+ja+asuttavuuteen,+ja+nopeuteen+ellei+saa+nostettua+plaaniin.
Meillä siellä on veneessä vaahtomuovipatjat pedeissä eikä kukaan nuku lattialla tai avotilassa. Wallas puhaltaa lämpöä kaikille, ottaa paloilman ulkoa ja puhaltaa pakokaasut ulos. Vesikiertolämmitystä ei ole vaikka se parantaisi asumismukavuutta. Kattoventtiili tuulettimella huolehtii ilmanvaidosta päivin ja öin ja led valaisimet valaistuksesta. Siis kuomun alla, ei laavulla lattialla hyttysten ruokana tai savussa tai tuulessa. Laavukin voi muuten olla kiinteä kovakattoinen. Et ole ikinä tainnut käydä laavuilla yöpymässä, hieman on eri touhusta kyse voin kokemuksesta kertoa, eikä siinäkään mitään vikaa ole mutta mieluummin menen talvella kun ei ole itikoita. Matkaveneilijän kiinteät seinät ja katot on kotona. Se on matkavene eikä asuntovene.
On tullut nukuttua RS busterissa kuomun alla makuupussissa... siis kokonaan rättikattoisessa, ei ht-katteella varustetussa. Se on retkeilyä.
Aika kaukana on purkkarin rungosta esim. Nordic Season 42. Osta saman hintainen purkkari ja vertaile asuttavuutta. Edelleen saa pienissä kokoluokissa samassa hintaluokassa enemmän asuttavuutta moottoriveneessä kuin purjeveneessä varsinkin jos hyväksyy rättikaton. Toisin kuin purkkarin pappakuomun, ei moottoriveneen kuomua tarvitse vähän väliä räplätä päälle ja pois ellei halua. Jos liukuva runko on kriteeri pitää se olla purkkarissakin. Hitaalla moottoriveneellä pääsee paikkoihin ja reiteille joihin ei purkkarilla ole asiaa... no tietty jos jättää maston ja kölin telakalle, mutta onko se enää purjevene ellei sillä voi purjehtia?
Toiset vannoo että talo ei ole talo ellei se ole kivestä. Toisille kelpaa hirret ja kolmannelle puuverhoiltu puurunkoinen. Jotkut asuu vuoden ympäri teltassa. Vastaavat vaihtoehdot löytyy veneissä siitä busterin rättikatteesta asuntoveneeseen. Kaikki jotenkin asuttavia joko tilapäisesti tai vakituisena asuntona.
Kun sitä alkaa kaivata pitääkin katsella 2-3 metriä pidempiä veneitä. Paremmin se sietää keliäkin, mutta jo metri lisää pituutta maksaa aikalailla.
Koskaan miettinyt miksi asunnot on kantikkaita, purjeveneet sulavalinjaisia ja moottoriveneet kantikkaampia? Pystysuorat seinät on asunnoissa paljon yleisempiä kuin joka suuntaan kaartuvat ja siihenkin lienee syynsä.
Telttailu on ihan ok ja olen nukkunut myös kuutosessa puomiteltan alla purjepussit makuulustana, sekin ok. Mutta retkeily on silti aivan eri asia kuin matkapurjehdus ja rättikaton alla eläminen on retkeilyä, ei matkapurjehdusta. Yöpymismahdollisuus ei ole sama kuin asuttavuus. Matkapurjehdukseen kuuluu mm. ruuanvalmistus matkan aikana, itse asiassa myös nukkuminen.
Siten että otetaan se teltta kainaloon ja hypätään veneestä laiturille.
Miten se asuttavuus kärsii kun katemateriaali vaihtuu? Hyvin voi HT:ssakin kokkailla, syödä ja nukkua matkan aikana, mutta harvemmin on tarve kun se matka taittuu niin paljon nopeammin ja nuo asumiseen liittyvät toimenpiteet on mukavampi suorittaa satamassa. 5-7 päivän purjehdusmatka hoituu liukuvalla matkaveneellä päivässä.
Niissä kuuden metrin purkkareissa on nimenomaan tuo yöpymismahdollisuus ja ilman lämppäriä kosteammat ja kylmemmät oltavat kuin teltassa.
Toi Nordic Season on käyttökelvoton merellä. Luokittelisin sen kelluvaksi asunnoksi eikä veneeksi.
Se johtuu siitä, että kantteja on helpompi eli halvempi tehdä. Talooni tuli yksi seinä 45 asteen kulmaan, ja sen tekeminen kesti 4 kertaa kauemmin kuin suoran seinän. Asumista se ei auta.
5 päivän purjehdusmatka tarkoittaa useaa tankkausta liukuvalla veneellä. Seitsemässä päivässä kiertää purjehtien Gotlannin Helsingistä lähtien. Tosissasi tuskin kokkausta tai nukkumista HT:ssa matkalla ehdotat. Jos katemateriaalilla ei olisi väliä, ajettaisiin kai avoautoilla talvisinkin rättikatot päällä. Yksi oleellisen suuri ero on lämmöneristyksessä. Kankaan alta lämpö karkaa minuuteissa lämmöntuoton loputtua ja katteen avaamisen yhteydessä sekunneissa, kun joku tulee sisään tai menee ulos. Sateella tai veden roiskuessa kankaan alla on ulkoilman kosteus. Sopii kauniina kesäpäivänä, ei muulloin.
45 asteen kulmaan sisäänpäin kallistettu seinä haaskaa lattianeliöitä kun seisomakorkeus jää vajaaksi . Vastaavasti seinän toisella puolella jää tilaa hyödyntämättä. Asuttavuus kärsii, koko ja kustannukset nousevat.
Kuuden metrin purkkarissa yksi myrskylyhty tekee olon kuivaksi ja lämpimäksi. Siitä on aivan omakohtainen ja runsas kokemus. Teltassa se lyhty ainoastaan valaisee.
Suomenkin merialueilla liikkuu asuntoveneitä, ja kuka rajasi järvet ja joet matkaveneilyn ulkopuolelle?
Ensin sotketaan HT-veneet matkaveneisiin ja nyt vielä talot. Ja keskustelun aihe oli purjein laituriin. Tämänkin palstan mittapuun mukaan harvinaisen paljon täydellistä nollakeskustelua.
120 merimailia tankkausvälillä jos uskaltaa melkein tyhjäksi ajaa, kerran pitää käydä tankkaamassa. Perhesopu kärsii jos paljon yli 30 merimailia päivässä purjehtii, pitää varata satama-aikaakin. Vaikka tankkaisi useammin ei se menoa paljoa hidasta, lompakko tietysti kärsii.
Väsyneemmät ovat HT:ssa nukkuneet ajon aikana, näin on käynyt pulpettiveneessäkin - miksi ei jos keli sallii? Kokkauksen aikana voi körötellä purkkarinopeuksia ellei viitsi rantautua. Ei tarvitse, mutta voi.
Harva matkaveneilijä kulkee talvella, ylivoimainen enemmistö ajoittaa veneilynsä toukokuusta syyskuuhun. Talvisissa olosuhteissa veneily edellyttää enemmän eristystä koko veneeseen kuin mitä peruspaateissa on tehdasvalmiina. Lämpö tietenkin karkaa kun avaa katteen, oven, ikkunan tai luukun, se on selvä. Selvää myös että ohut kangas on huono eriste, mutta täysin riittävä suurimman osan vuotta.
Sateella kuomun alla on kuivaa jos se on kunnossa. Kansiläpiviennit vuotavat, ikkunat vuotavat, luukut vuotavat ellei veneestä pidä huolta.
Teltassa on parempi ilmanvaihto ja vähemmän kylmiä pintoja, vesi kauempana, ja siksi vähemmän kondenssiongelmia ja kuivempaa
Näin on. Paremman puutteessa kun ei otsikon aiheesta synny edes nollaa. Ei kaikilla HT-veneillä matkaa taiteta päiväkaupalla ilman urheiluhenkeä, mutta toisilla vallan mainiosti. Ei matkavene oikein vakituiseksi asumukseksi kelpaa ainakaan meidän ilmastossa. Purkkari on merikelpoisempi, mutta tässä keskusteltiin asuttavuudesta.
Avoautojako ei voi käyttää kuin kovakattoisia? Väärin. Kyllä avoautoja rättikatolla talvisin välillä näkeekin. Saabissa ainakin riitti lämppärin tehot. Se rättikatto on siinäkin siksi että se suojaa huonommalla kelillä ja on poistettavissa kauniilla kelillä. Ei sen kulutuskestävyys tietenkään ole pellin luokkaa. Taittuu se matka avoautolla siinä missä kovakattoisellakin.
Siitä on kyllä monta vuotta, kun olen nähnyt rättikattoisen auton liikkeellä talvella. Voi kai siis sanoa, että välillä näkeekin. Tähän aikaan vuodesta vielä päivittäin, luultavasti kauden viimeiset päivät meneillään.
Siksi että Sinä et ole niitä nähnyt niitä ei ole? Joka talvi niitä on liikenteessä, ei välttämättä niin paljon niitä urheilullisimpia malleja kun ei ne kovakattoisinakaan mitään talviautoja ole.
Jos tietämys on enemmän HT-veneistä, ei tietenkään osaa sanoa otsikon aiheesta edes nollaa. Pitääkö sen takia väkisin vääntää älyttömyyksiä?
Ja puhutaan edes asuttavuudesta normaalin purjehduskauden ajan, ei ympärivuotisesta asumisesta.
Otsikon aheesta on aivan riittävästi tietämystä ja oleellisin on jo sanottu. Purjein rantautumisen taito ei ole ns rakettitiedettä ja tunari epäonnistuu moottorillakin tuhoisin seurauksin.
Sitähän minäkin, normaalin veneilykauden ajan asuu rättikaton alla ilman ihmeempiä ongelmia. Kondenssi tiivistyy ikkunoihin herkemmin kuin kankaaseen.
Matkaveneilijät saattavat asua veneessään jopa koko purjehduskauden, toukokuulta syyskuulle, ehkä vähän ylikin molemmista päistä. Ei KUKAAN tee sitä missään HT-tai rättikattoveneessä, ihan poikkeuksetta ne ovat kabiiniveneitä.
Eli silkkaa satuilua on tulla kutsumaan mitään 6-7 metrin moottorivenettä asuttavaksi.
Jotkut asuvat koko vuoden teltassa, kodassa tai jurtassa, että kyllä sopivasti varusteltua 6-7 metrin moottorivenettäkin voi asuttavaksi kutsua. Yhdentekevää onko se suljettu kabiini, OC, HT tai jopa DC. Ei se mikään paras mahdollinen asuttavuudeltaan ole, mutta asuttava kuitenkin. Kesäasuttava vähintään. Ei se 40 jalkainen purkkarikaan paras vaihtoehto ole. Eikä miniyksiö Helsingin ytimessä.
No Arto ja Seppo asustivat 1,5kk nelimetrisessä tuulilasiveneessä ja Seppo melkein 1,5 vuotta alle kuuden metrin daycruiserissa.
Ja Hugo asui 4 kk 1,68 m purjeveneessä. https://nmmc.co.uk/2019/06/fathers-day-the-smallest-boat-to-cross-the-atlantic/
Onhan niitä kaheita. 6-7 m purjeveneet ovat kuitenkin aivan tavanomainen näky vierasvenesatamissa. 90-luvulla olivat vielä ehkä jopa enemmistö. Tuon kokoiset moottoriveneet ovat harvinaisuus muuten kuin päivä tai enintään viikonloppureissulla.
Jos olisin sinkku ja kyllin vauras jättämään työnteon sikseen, miniyksiö Helsingin ytimessä ja 40-jalkainen purkkari olisi aika ideaali yhdistelmä.
Todistaa sen, ettei asuttavuus ole veneen koosta kiinni, mutta jo kun 90-luvun loppupuolella vielä purjehdittiin 26 jalkaisella kisailtiin vierasvenesatamissa leikkimielisesti siitä, kuka on tullut pienimmällä veneellä, ja useimmiten voitettiin. Oma vene oli helppo paikallistaa kun suunnisti sinne missä näkyi lyhin masto.
Ne pienet moottoriveneet on päivä- tai viikonloppureissulla koska ehtivät nopeasti kotiin nukkumaan. Ei se asuttavuudesta ole kiinni vaan paremmasta vaihtoehdosta. Pienellä purkkarilla liikenteessä olevat tekisivät monesti samoin jos se purkkari kulkisi sen 30 solmua.
Nykyään ei asuttavuus enää riitä vaan pitää olla niitä oman kodin mukavuuksia. Siksipä purjevenemyynti sakkaa ja moottoriveneet porskuttaa. En minä viikkoja missään veneessä viihdy, mutta viikonloppu tai viikko menee moottoriveneessä mukavammin kun on kohteita joissa haluaa käydä, ja purkkarilla nautitaan matkanteosta ja missä rantaudutaan ja yövytään on toissijaista.
Ja purjeilla tietenkin laituriin asti kun olosuhteet ovat sille otolliset.
No me oltiin 2002-2006 joka kesä kolmisen viikkoa 22-jalkaisella purkkarilla pitkin Saaristomerta pääkaupunkiseudulta lähtemällä. Olihan se usein pienin, mutta näkyi niitä muitakin samaa kokoluokkaa. Parhaiten on mieleen jäänyt kaksi 22-jalkaista ja yksi 30-jalkainen. Kaikki Saksasta ja jokaisessa yksi mies. Kaksi heistä oli veljeksiä, mutta eivät mahtuneet samaan veneeseen. Olivat 3 kk Itämeren kiertueella elokuun alussa Rosalassa ja matkalla rantoja pitkin kotiin. Vain siinä isoimmassa oli Suomen kartat...
Tuli paljon purjehdittua 27-jalkaisella 93-95. Silloin se oli ihan keskikokoinen satamissa, vaikka olihan tuolloin jo tietysti paljon isompiakin. Mutta oli myös paljon pieniä.
2013 käytiin Ruotsin länsirannikolla. Siellä yllätti valtavat määrät pieniä 70-luvun kippoja, joita oli meri ja satamat täynnä, vaikka tuulta oli yli 10 m/s. Enemmän niitä oli kuin 2000-luvun purjeveneitä!
Uudet purjeveneet eivät myy, mutta ei myöskään oikeasti asuttavat moottoriveneet. Yhteysveneitä ja enintään viikonloppureissuun sopivia myydään. Mutta vierasvenesatamat ovat edelleen täynnä, vaikka paikkoja ja satamia tulee lisää, joten ei se veneissä asuminen ole loppunut. Sellaiset veneet vain on hankittu käytettynä tai tyydytty vanhaan.
Ai kamala! Mitä sillä itsemurhayksiöllä tekisi? Mieluummin talviasuttava huvila jossain ulkosaariston saaressa. Kesäkäyttöön joku pieni ketterä helppohoitoinen 22-26 jalkainen purkkari jolla käy päiväpurjehduksia kauniilla kelillä purjehtimisen ilosta ja jossa tarvittaessa tilapäisesti yöpyy muutaman yön, ja yhteysveneeksi joku Targa-tyyppinen jolla pääsee kulkemaan lähes kelissä kuin kelissä. Tietysti vielä joku pieni nopeakulkuinen kauppakassi jonka saa omatoimisesti vesille heti jäiden lähdettyä ja ylös jäiden muodostumisen aikaan.
Siinäpä se, moottoriveneitä harvemmin ostetaan asuttavuuden ehdoilla kun nopealla pääsee parempaan petiin. Pitkää matkaa tekevät valitsevat purjeveneen kustannussyistä ja joutuvat sen hitauden takia yöpymään matkan varrella. Sitten on tietysti aina se vähemmistö joka elää ja hengittää purjehduksen vuoksi. Kaikki ne on kuitenkin asuttavia tavalla tai toisella, mukavuudenhalusta 22 jalkaiseen purkkariin mahtuu vain yksi henkilö. Kaksi miestä pienessä purkkarissa = homopari. Jos asumisen ehdoilla rakennetaan vene, on se moottorivene, eikä niitä paljoa valmisteta kun kysyntä on pientä. Jos kierrellään vierasvenesatamia edellytetään palveluja ja oman veneen asuttavuusvaatimukset laskevat - ei välttämättä tarvita kokkausmahdollisuutta, jääkaappia tai vessaa kun ne palvelut löytyvät satamasta. Kelluvien kesämökkien määrä on kuitenkin kasvanut tällä vuosituhannella merkittävästi, eikä matkanteko tai purjehdus silloin ole etusijalla, vaan maisemien vaihto ja arjesta irti pääseminen lomalla.
Noin moni näinä päivinä ajattelee. Ilmankos vanhempi polvi sanoo pullamössösukupolveksi. Se vanhempi polvi edelleen täyttää vierassatamat veneissä asuessaan.
Mihin muka tarvitsisi enemmän tilaa kuin sen pienen yksiön, kun
-telkkarin saa littuna seinälle
-kirjat voi lukea e-kirjoina
-venevarusteet voi säilyttää telakalla?
Ja sitäpaitsi tässä skenaariossa viettäisin talvet pääosin Kauko-Idässä sukeltelemassa. Se huvila vaatisi liikaa työtä. Tuollaiset pikkupurkkarit eivät minua kiinnosta, koska purjehdus sinänsä on minulle toissijainen juttu veneilyssä (se on kivaa silloin, kun sopiva sivutuuli vie venettä niin, ettei tarvi pahemmin köysiin koskea).
Se vanhempi polvi mieluummin tuupertuu männyn juurelle kuin muuttaisi kitumaan johonkin pieneen betonikuutioon. Pikku möksä ja perunamaa. Jos eläkerahasto on kunnossa niin sitten se purkkari ja moottorivene ja huvila, mutta ei edelleenkään sitä vaatekomeron kokoista kämppää Helsingin keskustasta.
Ellei purjehdus kiinnosta on purjevene väärä valinta. Isosta veneestä on paljon työtä. Voihan sen työn teettää tietysti muilla, mutta niin voi huvilankin ylläpidon teettää. Me hoidetaan veneet ja talot omin voimin niin pitkälle kuin pystytään, mutta tässä naapurissa on yksi kesähuvila jossa asustavat eivät ikinä kokkaa, pyykkää, siivoa tai leikkaa nurtsia - kaikki tulee sinne ostopalveluina. Massi kunnossa sanoisin. Eivät ilmeisesti kuitenkaan niin vauraita että voisivat jättää työnteon sikseen, harvoin ehtivät huvilallaan oleilemaan.
Mikset viettäisi kesiäkin siellä? Saa sen littutelkkarin sinnekin. Mikä Helsingin ylihinnoitellussa putkassa kiinnostaa?
Me perheen kanssa (5 hlöä ja iso koira) tehtiin 25-jalkaisella purjeveneellä viikkojen reissuja saaristossa ja Ahvenenmaalla 80-luvulla. Ei ole ahtaus jäänyt niiltä reissuilta mieleen. Koiran pitäisi päästä nukkumaan jalat sivulla, joten sillä ehkä oli ahtainta. Kaikki mahtui sisälle nukkumaan. En ole vielä nähnyt 7,5-metristä liukuvaa moottorivenettä, jolla tehtäisiin samoin. Ajatus oli nimenomaan viettää aikaa saaristossa, joten se nopeus oli irrelevantti. Vaikka purkkari olisi kulkenut 30 solmua, ei se olisi matkantekoon vaikuttanut.
"Joutuvat yöpymään"????
No mulle ainakin se nautinto on yöpyä eri saarissa ja vierassatamissa sekä olla merellä. En ole erityisesti menossa minnekkään, vaikka on tultu käytyä Riikassa, Ruotsin länsirannikolla, monesti Gotlannissa ja Tukholman saaristossa lähes vuosittain.
Vierasvenesatamissa en käy siksi, että veneen asumismukavuus tai ruoanlaittomahdollisuudet sitä edellyttäisi. No saunassa on toki mukava käydä. Yleensä noissa on jotain muuta nähtävää tai sitten ei vaan ole sopivia luonnonsatamia matkan varrella.
Maalainen voi kysellä tuollaista. Urbaani ihminen tietää selittämättäkin.
Niin mekin, mutta nykyään ollaan niin mukavuudenhaluisia. Hyviä muistoja on 8 metrisestä moottoriveneestä jolla retkeiltiin viiden hengen voimin. On niitä 7,5 metrisiäkin.
Joillekin masokismikin on nautinto. Vietetty aika kohteessa tuppaa purjehtijoilla jäämään vähemmälle kun iltapäivällä saavutaan ja aamulla kiireessä lähdetään ettei seuraava satama ehdi täyttymään. Tai pitää rajatussa ajassa ehtiä vaikka Maarianhaminaan tai Visbyhyn ja perhepurren miehistö kapinoi jos purjehditaan 24 tuntisia päiviä, tai edes 10 tuntia päivässä. Moottoriveneellä kohteesta voi nauttia pidempään, ja nukkuakin pidempään jos siltä tuntuu. Itse kun olen tottunut kesäisin liikkumaan purjeveneellä ja moottoriveneellä tilanteen mukaan, niin kyllä se kohteisiin tutustuminen ja veneessä tilapäisesti asuminen on moottoriveneessä mukavampaa, mutta merellä ajan viettäminen on sitten vastavuoroisesti purkkarilla mukavampaa. Samoihin kohteisiin jos aikoo tutustua niin purkkarilla tarvitsee paljon pidemmän aikataulun, sehän on sanomattakin selvä.
Täysin urbanisoitunut ei tiedä mitä menettää eikä osaa kaivata sitä mistä maalainen nauttii. Helsinki on niin nähty, kiva joskus käydä, osaa arvostaa kotinurkkia taas vähän enemmän. Faktahan on se, että moni muuttaisi pois pääkaupunkiseudulta jos pystyisi. Sinulla ei taida sellaista ytimen putkaa olla kun et osannut vastata.
Tuossa sinulle mallia liukuvasta matkaveneestä jollaisella vastaavia reissuja on tehty 80-luvulla paljonkin. 7,5m:n vaatimus tosin ei täyty, ja - hui kauhistus - tuossa on rättikuomu, eikä moottoritta ole laituriin tultu.
http://www.finmar-pemar.fi/pdfs/commodore_myyntiesite1.pdf
Naapurilla on tuollainen Commodore. Minusta se tuntui ahtaammalta, kun olen siinä ollut, mutta ehkä siellä sitten mahtuu 5 olemaan.
Onhan se aika tiivistunnelmainen viidelle 7m vene, mutta kuorsausta pääsee pakoon koirankoppiin (rättikaton alle) jos on lämmin kesäyö.
Urbaania elämää on kehä kolmosen ulkopuolellakin. Älyttömiä nuo Helsingin miniasuntojen hinnat.
Minä vietän toisenkin päivän paikassa, joka tuntuu sellaisen arvoiselta. Miksi olisi kiire johonkin toiseen paikkaan? Ja 30 mpk etäisyydellä yhdestä paikasta oleva on aivan yhtä hyvä kuin 60 tai 100 mpk:n etäisyydellä oleva. Ei ne nopeasti kuljetut mailit yhtään onnellisemmaksi tee, mutta se hyvä aika niitä purjehtien tehdessä tekee.
No niin tekee moottoriveneilijäkin, viettää toisen päivän jos siltä tuntuu ja ajaa vaikka 15 mpk päivässä jos siltä tuntuu. Jos paikka 60 mpk:n legin jälkeen pettymys ei sinne tarvitse väsyneenä illan hämärtyessä jäädä vaan voi ajaa toisen mokoman lisää ja vielä riittää päivää. Monella purkkarikipparilla tuntuu sitä kiirettä riittävän kun eivät edes malta purjehtia vaan ajavat koneella että olisivat edes vähän aiemmin perillä. Purjehduksesta nauttiakseen ei tarvitse lähteä kotivesiä pidemmälle, saman purjehdusnautinnon siitä saa.
Nyt on pakko myöntää sen verran että asuttava pieni purkkari on löytynyt... hinta on tosin hurja, mutta se asuttavuus kokoon nähden näyttäisi olevan moottoriveneluokkaa:
https://www.idbmarine.com/en/mojito/650/virginmojito650.php
Tottahan se tietysti on, että täällä asuu aika paljon junantuomia landepaukkuja, jotka kaipaa takaisin sukurutsaisille maaseudulleen turvekammeihin, seudulle, missä miehet ovat miehiä ja lampaat hermostuneita.
Ei maaseudulla ole mitään, mitä kaipaisin tai mistä pitäisin. Käyty on, kesällä ja talvella. Ei ole merta, lunta on liikaa, hyttysiä on liikaa, ihmisiä liian vähän ja nekin vähät laitaansa juntteja. Paska haisee vaikkei balalaikka soi. Pelkkää metsää ja peltoa.
Vene on kesäkoti. Mihin maissa tarvitsisi enemmän tilaa kuin veneessä?
Olet mieluummin siellä missä miehet on lampaita. Paska haisee universaalisesti kaikkialla ja enemmän siellä missä sitä eniten tuotetaan. Maaseudulla on väljempää. Maaseudulla on enemmän rantaviivaa eli enemmän merta. Lumi on ongelma siellä kaupungissa mutta maalla sillekin on tilaa. Kaupungeissa liikenne on solmussa kun vähänkään sataa lunta ja parin päivän päästä se on harmaata loskamoskaa. Onneksi juntit palaavat kaupunkiin kun syksy tulee.
On paljon purjeveneilijöitä, joilla purjeet ovat vain vaihtoehtoinen "moottori", ei mikään syvällinen innokkaan harrastuksen kohde. Enemmistökin saattavat olla. Heille purjeet ovat hyvä vaihtoehto silloin, kun tuuli on sopiva. Miksi purjevene olisi heille sen väärempi valinta kuin sille, jolle purjehdus on pääjuttu?
Ellei purjehdus kiinnosta ei sitä vaihtoehtoista "moottoria" osata käyttää. Ellei purjehdus kiinnosta on purjevene väärä valinta. Ellei purjehdus kiinnosta yltää moottoriveneellä helpommin ja edullisemmin samaan tavoitteeseen.
Ei vaadi paljoa osaamista ajaa purjeilla 5-7 m/s sivutuulessa, suunnilleen 50-130 asteen vaihteluvälillä halutusta kulkusuunnasta.
Ei+niitä+5%:a+kuljetusta+matkasta+varten+kannata+omistaa+mastoa,+purjeita+ja+turhaa+syväystä.+Ellei+sitten+niissä+katso+olevan+jotain+itseisarvoa,+vaikkapa+jonkinlaista+arvostettavuutta.
5%?++Riippuu+niin+paljon,+missä+veneilee.++Suomenlahden+riesana+on+tietysti+se,+että+tuuli+on+useimmiten+rannikonsuuntaisesti,+mutta+esim.+Saaristomerellä+voi+niin+paljon+valinta+suuntansa+tuulen+mukaan.++40-60%+on+ihan+realistinen+arvio.++Ja+kyllä+Suomenlahdellakin+pääsee+vähintään++30%:iin.
Ellei purjehdus kiinnosta, ei silloinkaan tule purjehdittua. Fallien ja skuuttien kiinnitys, purjeiden nosto ja aikanaan lasku - paljon vaivalloisempaa kuin kaasuvivun kääntäminen.
Siinäpä se. Pitää päästä after sail baariin koikkelehtimaan punaisissa farkuissa villapusero harteilla, ja uskottavuus menee täysin jos joku huomasi että rantautui sillä 70-luvun Flipperillä.
Niin,+5%+kun+lasketaan+pois+milloin+tuulee+liian+kovaa,+liian+vähän,+liian+vastaista,+liian+ahtaalla+väylällä,+liian+sitä,+tätä+ja+tota.
Keulapurje+rullalla+=>+mitään+ei+tarvitse+erikseen+kiinnitellä.++Isopurje+ehkä+rullalla,+jos+ei+ole+pitää+laittaa+nostin+paikalleen.++Ei+siinä+kovin+kummoista+vaivannäköä+ole.++Isoin+vaiva+on+pakata+isopurje+siististi+puomille+laskun+jälkeen,+jos+ei+ole+lazybagia.++
Ellei purjehdus kiinnosta, hankkii rullapurjeet eikä viitsi niitäkään käyttää. (Rullagenoa on nimenomaan genoa, se ei toimi kuin välttävästi fokkana osittain rullalla.)
Havainnot tukevat vahvasti tuota näkemystä. Mitä helpommaksi purjeiden pakettiin pano tehdään, sen helpommin ne paketissa pysyvät, ei toisin päin.
Kyse on osaamisesta. Jos et osaa, käytät moottoria ja rikot naapurin veneen moottorilla.
Helppoahan se on tulla laituriin ilman konetta. Lähteminen on usein paljon haastavampi operaatio.
Kannattaa olla poiju kaukana ja pitkä poijuköysi niin purjein lähtö onnistuu jokaisella tuulensuunnalla.
Kaukana olevasta poijusta on helpompi lähteä, mutta poijun sijaintiin ei voi vaikuttaa kuin omassa rannassa. Ja omasta rannasta on helppo lähteä, kun ei muita veneitä ole esteenä.
Veneessäni ei ole moottoria, joten rantaudun aina purjeilla. 20 jalkainen vene kyseessä.
Polta se paska.
Näin rantadutaan moottorilla: https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5046947/Moottoriveneen kuljettaja loukkaantui ajettuaan rantakalliolle Nauvossa
Näitähän riittää:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006541375.html
https://yle.fi/uutiset/3-6669535
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000794169.html
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0b737597-c843-4705-8b25-f60dfe7216d0
Tämän verran löytyi sekunnissa.
Tuo Nauvon case nyt vaan sattui olemaan tuore tapaus ja harvinaisen tyylikäs. Vain ranturi puuttuu veneen alta, pressu päälle ja talvitelakointi valmis.
Noiden tuominen tähän keskusteluun on naurettavaa. Jokainen tietää, ettei niissä ole ollut kyse rantautumistilanteista.
Eipähän ainakaan laske keskustelun tasoa. Pääasia että on hauskaa.
On niissä kuitenkin linkki varsinaiseen aiheeseen - moottorilla osaamaton saa aikaan suuremmat vahingot.
;-)
Tämäkin varmaan ajo moottorilla.
https://www.raja.fi/ajankohtaista/tietoa/tiedotteet/1/0/purjevene_tormasi_voimalinjaan_rymattylasssa_22924
Tässäkin on vähän harjoiteltava vielä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/745eb4ca-c37d-4d86-bd5c-33853cabeb5d
Tässä taas olisi kannattanut lähteä purjein laiturista
https://www.fine.fi/ratkaisutietokannat/ratkaisu/fine-015923.html
Mites sitä ennen osattiin, kun ei ollut moottoreita keksitty?
Kolhuja tulikin. Mutta eipä silloin myöskään kovin paljoa ollut harrasteveneilyä. Huviveneily alkoi lisääntyä vasta, kun moottorit tulivat. Ja purjeveneidenkin lukumäärä vasta moottoreiden myötä.
Ja veneet oli paljon pienempiä ja hitaampia. Ei niillä saanut jyrättyä laituria pirstaksi ja käsivoimin sai pysähtymään.
Jo mun ensimmäisessä soutuveneessä opin, jopa ennen kuin vahinkoa sattui, että kädet ja jalat pidetään pois tieltä. Eipä juuri puuruuhia isompia pysäytetä käsin.
Kuka puhui mitään käsien väliin laittamisesta?
Höpsö!
No olipa asiantunteva ja hyvin faktoilla perusteltu kommentti. Kumarramme ällistyineinä argumentaatiotaitosi edessä!
Käden voisi laittaa väliinkin, jos käsin saisi pysäytettyä. Mutta käsin hallinta rajoittuu muutamien satojen kilojen veneisiin, jotka olivat hyvin pieniä ennen polttomottorin keksimistäkin.
Kyllähän käsin pysäyttää vaikka 10 tn veneen. Tarvitaan vain pidempi matka tai suurempi voima samasta vauhdista. Aika suuren voiman saa laiturilta keulaa vastaan nojaamalla. Veneestä käsiä ulos työntämällä ei saa suurta voimaa eikä myöskään kovin pitkää hidastusmatkaa.
Kun kyse on veneen tuomisesta laituriin, on lähtötilanteena ohjailunopeus. Kyllä käsivoimin työntää jopa isoa laivaa, jos siihen ei kohdistu lainkaan tuulta tai virtaa, mutta sellaisella ei ole tässä merkitystä.
Kyllä. Raskaampi vene ei suurta vauhtia tarvitse. Käsin pysäyttää hyvin 6 tn veneen 0,5 solmun vauhdista.
Raskaampi vene kylläkin tarvitsee suuremman nopeuden, joskaan uppouma on asian kannalta vähäinen tekijä. Lattapohjainen eväköli syvällä peräsimellä tarvitsee pienemmän ohjailunopeuden uppoumasta riippumatta. Purjehdin sekä yli 4 t pitkäkölistä että 6 t eväkölistä, niistä eväkölinen on paljon helpompi tuoda purjein laituriin. Mutta jos laiturin lähestyessä nopeutta on vielä 0,5 kts, niin laiturilla olevan vastaanottajan toimista riippumatta vasta laituri pysäyttää.
Näyttää siltä että täällä on jonkinlaista valvontaa, sillä aamulla ilmestynyt Bossua haukkuva postaus ja siihen liityvät paheksuvat kommentit on poistettu.
Tuo on hyvä asia että tuollaiset selvästi herjaavat kirjoitukset poisteaan ja niitä kirjoittavat huomaavat, että heitä tarkkaillaan.
Kuka haukkui Bossua? Oliko Bossulla lähtenyt joku juttu lapasesta? Miksi paheksuvat kommentit poistettiin?
Aika randomia tuo moderointi. Kaikenlaista kuraa saa kirjoittaa, mutta pienikin vihjaus että Suomi24 on kuraa niin jo häipyy kommentit. Välillä katoaa kohtuu asiallisetkin viestit. Siitä taitaa olla kiinni kuka niitä ilmiantaa.
Olen päättänyt minäkin luopua nimimerkin käytöstä, lähinnä sen takia, että Suomi24:n käyttöliittymä toimii niin huonosti. Melkein joka kerta saa kirjautua uudestaan, kun kirjoittaa jotain. Jostain syystä se aina unohtaa kirjautumisen, selaimesta riippumatta. Kätevää on ollut se, että jos viitsii kirjautua, näkee, onko omia juttuja kommentoitu. Tänä aamuna en ole itsestäni mitään juttuja nähnyt. Olen ollut sosiaalisessa mediassa vuodesta -89, ja olen oppinut, että henkilöön meneviin juttuihin ei kannata reagoida. Niissä on ennen kaikkea kyse kirjoittajan omasta ääliömäisyydestä, ja sitä ei pysty muuttamaan.
Aika yllättävää on kyllä ollut tällaisen foorumikirjoittelun rapautuminen. Ennen kirjoitettiin omalla nimellä, sitten nimimerkillä ja nyt täysin anonyyminä. Keskustelun yleinen taso ei ole kuitenkaan enää jostain vuodesta -97 pahasti romahtanut lisää, kuten olisi voinut luulla. Ennen suunnilleen vuotta -97 ylilyöntejä oli vain vähän.
En tiedä kuka haukkui, eikä mikään ollut lähtenyt Bossulla lapasesta.
Bossua haukuttiin ilman minkäänlaista liittymää ketjussa olevaan hänen kirjoittamaansa tekstiin. Siis puhdasverinen vihakirjoitus, jossa ei ollut muuta kuin loukkaavaa sisältöä. Tietenkin kantelin ylläpidolle.
Ehkä se suututti jonkun, kun kuvailin Nordic Seasonia enemmän laituriksi kuin veneeksi ;)
Ei, vaan kyse oli puhtaasta henkilöön kohdistuvasta herjaamisesta.
Itsekin aloin sosiaalisen median ja netin käytön joskus 80/90-luvun taitteessa. Tarkkaa vuotta en muista, mutta sähköpostin sain syksyllä -89 ja ainakin -93 olin eri ryhmissä.
Rapautuminen ehkä jo alkoi 90-luvulla, mutta kyllä se heikkeni pahemmin vasta 00-luvulla. Silloin tuli ryhmien kautta spammiä niin paljon, että oli pakko luopua oikeasta sähköpostista somessa. Samalla jäi myös oikeat nimet, osoitteet ja puhelinnumerot. Tai eihän sitä someksi kutsuttu!
Oiskohan pääsyy kuitenkin siinä, että 90-luvulla nettiin pääsi vain yliopisto-opiskelijat, -työntekijät ja muutamien yritysten työntekijät? 00-luvulla netti aukesi kaikille ja keskustelut muuttui sen mukaiseksi.
Kyllä nettiin pääsi 90-luvulla kuka halusi, kunhan oli hiukan osaamista ja rahaa vehkeisiin. Siinä 80-luvun loppupuolella itsekin aloin liikkumaan tietoverkoissa, ja alamäkeä on tultu koko 2000-luku. Helpompi nykyään päästä mukaan vaikka kiinnostusta ei olekaan. Nyyssit oli oikeastaan pulinapalstojen kulta-aikaa. Käyttöliittymäkin oli paljon tätä parempi kun sai valita mieleisensä nyyssilukijan ja sitäkin säätää mieleisekseen. Vieläkin olisi offline-readerille käyttöä.
Niin, ja onhan se Nordic Season enemmän asunto kuin laituri. ;-D
Pääsi tietysti periaatteessa, mutta ei käytännössä moni päässyt, ainakaan 90-luvun alkupuoliskolla. Koskas tuli koteihin myytävät liittymät, joista pääsi nettiin?
Itsellä oli -93 modeemiyhteys duuniin ja siitä pääsi nettiin. Silloin oli sitten puhelinlinja käytössä eli ei soiteltu. Toisilla tietysti oli tuota tai muuta varten toinenkin puhelinlinja. Nopeus hurjat 14 400 bps. Pari vuotta aiemmin 2400 bps oli vielä tyypillinen.
Saihan tuollakin nyyssit luettua ja nettipankkia käytettyä, mutta aika heikkoa oli WWW-sivujen lukeminen kun aika pian noihin tuli turhia kuvia koristeeksi. Tuli tuolla kyllä ladattua Linux, kun ei jaksanut kymmeniä korppuja kirjoitella.
Eihän siinä mitään puhelinta kummempaa kotiliittymää tarvittu. 2400bps:llä itse aloittelin, mutta sillä pärjäsi pitkälle. Laitehinnat sitä luokkaa että vuokralaitteella ensialkuun.
Löytyi niitä harrastelijoita jotka panostivat yritysliittymiin tai työnantajaltaan salaa pistivät piraattiboksin pystyyn. Villiä menoa 80/90-lukujen taitteessa kun teinitkin tienasivat piraattipurkeillaan niin että oli varaa panostaa rinnakkaisiin puhelinlinjoihin, pinoon USR Couriereita ja palvelimen virkaa toimittavaan PC-runkoon. WWW tuli sitten kovaa 90-luvulla ja kaistavaatimukset sen mukana, 9600bps:stä ylöspäin tiuhaan tahtiin. Pian tulikin sitten mm. puhelinlaitosten soittosarjoja ja ISDN. Ja häiriköt. Tuon ISDN-vaiheen skippasin itse kokonaan, oli dedikoitu kupari DSL:llä suoraan työnantajan konesaliin kun sopivan lähellä asustelin. Lähes 2Mb oli tuolloin kova sana kun harvoilla oli edes 128Kb ISDN:ää. Nykyään mennään kymmenissä tai sadoissa Mb:ssä mutta eipä nämä pulinaboksit sen paremmin toimi, päinvastoin.
Ennen oli kunnon modet, ei tullut OT:ta.
Ei nyysseissä mitään moderointia ollut. Keskustelu polveili mielenkiintoisesti.
Vaati kuitenkin aika paljon harrastuneisuutta ja osaamistakin tuolloin. Windows 3.1 oli kamalan vaikea saada nettiin. Linux onnistui helposti, mutta vielä enemmän vaati harrastuneisuutta asentaa se, varsinkin dualboottina.
Ne, joilla oli vaadittava osaaminen ja resurssit, oli myös sivistystä ja muiden kunnioitusta. Ainakin enemmän kuin nykyisillä netinkäyttäjillä.
Sen ajan harrastajilla on myös enemmän osaamista kuin perusnykynuorilla. Android ja iOS toimii niin hyvin, ettei tarvitse opetella alkeellisten ongelmien ratkaisua. Ei metsästää mitään ajureita, asennella tehokkaampia prosessoreita, jne. Poikkeuksia tietysti on.
Se oli alkuiltapäivää kun tulin tänne ja näin tuon herjauspostauksen. Se oli tosiaan aivan täyttä roskaa.
Siinä oli joku muukin joka sitä päivitteli ja ihmetteli.
Minä kirjoitin sille törkimykselle aivan kunnon vastineen, jonka täydelliseen ymmärtämiseen hänen henkiset kykynsä eivät ehkä täysin riitä.
Provon tarkastaja
Kato huomenta Provon tarkastaja!
Minä olen yksi törkimys. Ja ole kiitollinen. Näin sinäkin voit tuntea itsesi tärkeäksi!
Tsemppiä vaativiin valvontatehtäviin!
W3.x oli jo 90-lukua. Merkkipohjaisella siellä netissä liikuttiin.
Oliko sitten DOS helpompi saada nettiin? DOSin päällehän se W3 oli rakennettu.
No joissain oli. Ja melkein kaikilla www-foorumeilla (phpBB:t, vBulletin jne) vaikka ovatkin tämän vuosituhannen tuotteita.
Aina vain kauemmas aiheesta mennään. Olen minäkin omani taistellut Winsockien ja modeemien kanssa, mutta mitä siitä. Paljon mielenkiintoisempaa todeta, että tänäänkin olen tuonut veneen kolme kertaa lähtenyt purjein ja tullut purjein laituriin. Viime viikonloppuna tein samat neljä kertaa ja huomenna taas jatkuu.
No kivat sulle. Joten se siitä aiheesta.
Kuinka olet tänään nähnyt sateelta?
Aamulla veneelle mennessä satoi hiukan, joskus klo yhdeksän aikoihin lyhyt sakea kuuro ja kotimatkalla jo autossa istuessa kunnon sade. Siis oikein hyvin näki, enemmän haittasi jonkun aikaa purjeista heijastuva aurinko.
Sulla olis sitten jotain tosi jännää kerrottavaa netistä ja modeemeista, kunhan siihen ei liity mitään purjehdukseen viittaavaa.