Suuresti arvostamani Päivi Räsänen on tiemmä sanonut, että myöhäiset abortit ovat käytännössä eugeniikkaa. Mikäpä siinä, eugeniikkahan on jotakin hyvää, sananmukaisesti.
Miksi ajatus eugeniikasta sitten tuntuu niin kylmältä?
Luin Sarastus-lehdestä artikkelin aiheesta: https://sarastuslehti.com/2020/08/21/suursiivous/
Lopussa kirjoittaja kysyy, miksi eugeniikka herättää "kielteisiä tai vähintäänkin ristiriitaisia tunteita", ja vastaa: "Toinen, uskoakseni vielä tärkeämpi syy on se, että perimäaineksen jakaminen hyvään ja huonoon saa ihmiset epävarmoiksi itsestään: entä jos minä en riitäkään tällaisena kuin olen? Huoli on ymmärrettävä, mutta turha; eugeniikan ei tarvitse tarkoittaa pyrkimystä luoda jonkinlainen yli-ihmisrotu."
Jos eugeniikka herättää sinussa kielteisiä tunteita (unohdetaan ne "ristiriitaiset tunteet"), niin miksi? Senkö takia, että pelkäät olevasi itse geneettistä kuonaa, jonka on käytävä perikatoon?
Esimerkiksi minusta suurin piirtein kaikki argumentit eugeniikan puolesta ovat erinomaisia, mutta silti se herättää minussa kammoa. Mutta ei suinkaan sen takia, että pelkäisin, etten kelpaa niille, jotka päättävät, kuka saa lisääntyä ja kuka ei. Jokuhan sen päättää, ja se joku voi aivan hyvin päättää, että juuri minä ja minun kaltaiseni eivät saa lisääntyä. Tämä ei kuitenkaan huoleta minua, koska minä ja minun kaltaiseni voimme taistella vastaan keinoja kaihtamatta viimeiseen hengenvetoon, ja jos kohtalonamme onkin hävitä, hävittäjämme joutuu joka tapauksessa maksamaan voitostaan kalliisti.
Siispä minulla ja minun kaltaisillani ei ole mitään henkilökohtaista pelkäämistä. Sama koskee jokaista, joka lukee sellaisia artikkeleita kuin tuo, jonka linkkasin. Juuri sen takia nämä ihmiset eivät joudukaan eugeniikan kohteiksi, sen kohteiksi joutuvat käytännössä ne, jotka eivät voi puolustaa itseään, ne, jotka eivät mietiskele eugeniikan hyviä ja huonoja puolia (esimerkiksi syntymättömät lapset, vammaiset, vähälahjaiset).
Kenties siis tämä on se, mikä eugeniikassa herättää "kielteisiä tunteita"? Siis tämä asetelma, että me tässä keskenämme pohdiskelemme, pitäisikö meidän tappaa nuo toiset, jotka eivät mahda meille mitään. Ja mitä se kertoo meistä?
Uskomatonta, ettei joku eugeniikka-vouhottaja keksi mitään muita syitä näille kielteisille tunteille kuin henkilökohtaisen "entä jos en kelpaa" -epävarmuuden, jota hän sitten huojentaa kuin mikäkin self help -guru julistamalla lukijoilleen, että "sinä kelpaat, sinä riität juuri sellaisena kuin olet". Toisaalta ei kai hän mikään eugeniikka-vouhottaja olisikaan, jos hänellä olisi parempia syitä epäillä eugeniikan autuaaksi tekevää voimaa.
Mikä minua vielä enemmän kylmää eugeniikassa, on se, että siinä ihmistä kohdellaan bulkkitavarana. Se loukkaa ihmisen kunniaa, ikään kuin olisimme eläimiä, ikään kuin meitä voisi jalostaa kuin mitäkin lehmikarjaa. Tietysti eläintenkin kunniaa loukkaa se, että niitä kohdellaan bulkkitavarana, mutta se on eri tarina.
Mieleeni tulee se jumalankieltäjä, joka tahtoi luoda simpanssin ja ihmisen hybridin todistaakseen kovapäisimmällekin kreationistille, ettei ihmistä ole luotu Jumalan kuvaksi (hänen mielestään tällainen hybridi ilmeisesti siis todistaisi sen). Tällainen hybridi olisi jotakin, mikä loukkaisi ihmisen kunniaa, ja se juuri olikin tuon jumalankieltäjän tavoitteena: hän tahtoi häpäistä ihmisen.
Ehkä kysymys on siis siitä, että eugeniikassa ihminen ihmisenä ei olekaan päämäärä, kuten teologisin perustein on totuttu ajattelemaan. Toki olen sitä mieltä, että ellei ihminen ole Jumalan kuva, ihmisiä saa kohdella kuin karjaa, ja saa luoda ihmisen ja simpanssin hybridin (ei tarvitse, mutta saa). Tästä näkökulmasta eugeniikan argumentit voisivat mennä läpi. Mutta voisiko kristitty mitenkään kannattaa eugeniikkaa joutumatta ristiriitaan oman uskontunnustuksensa kanssa?
Jos eugeniikasta tulisi yhteiskunnassa yleinen käytäntö, ehkä luterilaisen kirkon papit ja piispat keksisivät sille raamatulliset ja teologiset perustelut. Millaisia nämä perustelut olisivat?
Eugeniikka
66
96
Vastaukset
- Anonyymi
Abortit kuuluvat eugeniikkaan siltä osin kuin abortteja käytetään rodunjalostusmielessä vähentämään jollakin tapaa heikompaa ainesta. Mahtaako Päivi todella ajatella, että tahtomattaan raskaiksi tulleet tytöt ja naiset olisivat perimältään muita huonompia?
Hän tarkoittanee vammaisten lasten abortointia. Eugeniikka tosin taitaa olla aika huono termi kuvaamaan näitä tapauksia. Niissä tapetaan ei-toivotunlaiset ihmiset, mutta ei kuitenkaan tähdätä tai pyritä mihinkään geneettiseen jalostukseen.
herrens_tiggare kirjoitti:
Hän tarkoittanee vammaisten lasten abortointia. Eugeniikka tosin taitaa olla aika huono termi kuvaamaan näitä tapauksia. Niissä tapetaan ei-toivotunlaiset ihmiset, mutta ei kuitenkaan tähdätä tai pyritä mihinkään geneettiseen jalostukseen.
"Hänen mukaansa eugeenisin perustein eli sikiön vammaisuutta tai sairautta epäiltäessä abortteja tehdään Suomessa noin 200-300 vuosittain."
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/07ff77aa-7be1-481a-9cfd-4277642da5ce- Anonyymi
herrens_tiggare kirjoitti:
Hän tarkoittanee vammaisten lasten abortointia. Eugeniikka tosin taitaa olla aika huono termi kuvaamaan näitä tapauksia. Niissä tapetaan ei-toivotunlaiset ihmiset, mutta ei kuitenkaan tähdätä tai pyritä mihinkään geneettiseen jalostukseen.
Vaikka vanhemmat eivät ajattelisi itsensä kannalta tilannetta, niin erityisesti joidenkin vaikeammin vammaisten lasten kohdalla tilanne on ongelmallinen yrittäessä määrittää paljonko lapsi joutuu kärsimään vammoistaan elämässään. Ymmärtää sen kysymyksen, onko suurempaa rakkautta olla päästämättä häntä jatkamaan vielä pitkään kärsimyksiään. Tämä koskee siis vain joitain vaikeammin vammaisia. Käsitykseni mukaan vammaiset ovat keskimäärin ihan onnellisia, kunhan saavat hyväksyntää, välittämistä ja tarvitsemansa palvelut.
Onhan sitä eugeniikkaa harjoitettu muuallakin kuin Natsi-Saksassa. Myös Suomessa. Sen tarkemmin en Suomen eugeniikka-ohjelmaa tunne enkä siis myöskään sitä, millä tavalla luterilainen kirkko tähän touhuun aikoinaan suhtautui. Arvaisin, että samalla tavalla kuin muu yhteiskunta. Lisäksi arvaisin, ettei asiasta tullut varsinaisesti teologista kysymystä. Voisi tietysti tutustua kirkon (tai yksittäisten pappien, piispojen) kannanottoihin, sikäli kuin sellaisia on olemassa.
- Anonyymi
Luonto harjoittaa ankaraa eugeniikkaa.
Esim. hedelmöittyneistä munasoluista luonto hylkää 2/3. Pääosa geenivirheellistä alkioista joko ei kiinnity kohtuun ensinkään tai irtoaa ja menee kesken. Samoin muuten virheellisistä. Sekin riittää, että naisen elimistö ei ole riittävän hyvässä kunnossa, niin luonto voi poistaa alkion.
- Anonyymi
Positiivinen eugeniikka on mahdollista, kunhan sillä ei tueta pappien jälkeläisiä, sillä hehän ovat tunnettuja mielisairaita ja muiden kusettajia.
Koska en saa vastauksia, aloitan kostoksi kohtuuttoman vyörytyksen.
Eksplisiittistä teologiaa ei vaadi mikään sellainen, mikä ei kosketa kirkkoa. Eugeniikka lienee tällainen asia. Koska eugeniikka liittyy luontevasti kansanmurhaan, kirjoitan seuraavaksi kansanmurhasta.
Kirkko voisi esimerkiksi aivan hyvin seurata välinpitämättömänä sivusta kansanmurhan toteutumista. Jos joku väittää muuta, hän väittää, että asia on jollakin tavalla relevantti kirkon kannalta. Jos joku tässä tilanteessa moittisi kirkkoa passiivisuudesta, hän tulisi samalla ilmaisseeksi, että kansanmurha on jotakin, mikä ensinnäkin koskettaa kirkkoa ja toisaalta ei sovi yhteen kirkon edustaman asian kanssa. Jos kirkko vielä tämän moitteen jälkeenkin tahtoisi seurata passiivisena sivusta kansanmurhan toteutumista, sen pitäisi, ainakin periaatteessa, laatia kansanmurhan teologia, joka oikeuttaa kansanmurhan, antaa sille teologiset perustelut.
En tiedä, laadittiinko esimerkiksi Natsi-Sakassa sellaista teologiaa. Ajatus kansanmurhan oikeuttavasta teologiasta voi tuntua oudolta, mutta epäilemättä sitä voitaisiin ainakin yrittää.
Joku saksalainen eksegeetti (en muista kuka) todisti, ettei Jeesus ollut juutalainen. Tietääkseni hän ei ollut mikään huru-ukko, vaan sovelsi argumentoinnissaan tavallisia historiallis-kriittisiä metodeja. Tämä tuntuu käsittämättömältä. Eikö sentään ole itsestään selvää, että Jeesus oli juutalainen? Miten mikään päättelyketju voisi kumota tämän tosiasian? Toisaalta on aina syytä olla avoin yllättäville johtopäätöksille. Eihän aurinkokaan kierrä maata, vaikka selvästi siltä näyttää. Mitään ei pitäisi ottaa annettuna.
Mutta huomattavaa tässä on ehkä se, että jostakusta natsista Jeesuksen ei-juutalaisuus olisi voinut tuntua oikealta ja Jeesuksen juutalaisuus sen sijaan oudolta. Juutalaisethan olivat ali-ihmisiä, Jeesus taas suorastaan yli-inhimillinen. Eikö siis ole ilmeistä, ettei Jeesus voinut olla juutalainen? Outoa on se, että evankeliumien mukaan Jeesus vaikuttaisi olleen juutalainen. Mutta ehkä Jeesuksen juutalaisuus on vain näennäistä, ja eksegeettisen metodin avulla näennäisyyden pilvi voidaan hälventää ja nähdään todellinen ei-juutalainen Jeesus. Tämä tuntuu oikealta ja hyvältä, koska se poistaa outouden. Asiat palaavat normaaleiksi.
Miksi joku vakuuttuu jostain asiasta, mutta joku toinen ei? Asia liittynee jollakin tavalla esiymmärrykseen, siihen, mitä pidetään "itsestään selvänä" ja mitä outona.
Loogisesti validin päättelyketjun hyväksyy jokainen, jonka järki toimii normaalisti. Otetaan esimerkiksi argumentti, joka todistaa Jumalan olemassaolon. Tämä on modaalis-episteeminen argumentti, jonka on kehittänyt Emanuel Rutten -niminen alankomaalainen matemaatikko ja filosofi:
1. Jos propositio voi olla tosi, se voidaan tietää todeksi (ensimmäinen premissi).
2. Jos propositiota ei voida tietää todeksi, se on välttämättömästi epätosi.
3. Propositiota "Jumalaa ei ole olemassa" ei voida tietää todeksi (toinen premissi).
4. Propositio "Jumalaa ei ole olemassa" on välttämättömästi epätosi.
5. On välttämättömästi totta, että Jumala on olemassa.
Argumentti on validi, mutta jompikumpi sen premisseistä ei ehkä ole tosi, tai ehkä kumpikaan niistä ei ole tosi, ja siinä tapauksessa argumentti ei olisi pätevä.
Varsinainen ongelma koskee siis sitä, kuinka premisseistä vakuututaan. Premissien puolesta ei ehkä voida esittää loogisesti valideja argumentteja. Siinä tapauksessa argumentin johtopäätös ei olisi "loppuun asti järkevä".
Miksi siis joku vakuuttuu jonkin argumentin premisseistä ja joku toinen ei? Järki yksin ei näyttäisi riittävän. Täysin järkevät ihmiset voivat päätyä täysin vastakkaisiin näkemyksiin, niin että jokin argumentti vaikuttaa jonkun mielestä hyvältä, jonkun toisen mielestä huonolta.
Edellä sanottu johdatuksena siihen teologiseen argumenttiin, jonka mukaan kansanmurhan toteuttaminen on teologisesti oikeutettua. En aio esittää sitä argumenttia, koska en ole miettinyt asiaa, mutta luulisin, että joku (esimerkiksi joku natsiteologi) voisi kehittää sellaisen argumentin.
Hänen argumentissaan olisi premissejä, jotka meistä näyttävät huonoilta, mutta jotka 30-luvulla eläneen natsin mielestä näyttivät ilmeisiltä tai eivät ainakaan aivan mahdottomilta. Tällöin argumentti voisi mennä läpi, sitä voitaisiin pitää hyvänä argumenttina, ja niin kirkon virallisen teologian mukaan olisi aivan perusteltua ja Jumalan tahdon mukaista, että kaikki juutalaiset, homot ja bolsevikit pitää tappaa.Bertrand Russell sanoi ontologisista argumenteista, että on vaikea sanoa, mikä niissä on vialla, mutta silti niiden johtopäätöksestä on vaikea vakuuttua. En usko, että Russell ajatteli näin sen takia, että olisi pitänyt Jumalan olemassaoloa sinänsä mahdottomana johtopäätöksenä (siis että hän olisi jo etukäteen sulkenut pois Jumalan olemassaolon mahdollisuuden), vaan pikemminkin sen takia, että olisi liian outoa, jos Jumalan olemassaolon voisi todistaa ontologisen argumentin kaltaisella loogisella silmänkääntötempulla. Siispä ontologisissa argumenteissa täytyy olla jotakin vikaa, vaikken osaa sanoa, mitä vikaa niissä oikeastaan on.
Mutta selvästikään Anselmin tai ontologisen argumentin myöhempien kehittelijöiden ja parantajien mielestä näissä argumenteissa ei ole mitään vikaa. He pitävät niitä ihan kelvollisina jumaltodistuksina. Miksi?
Ajatellaanpa sitten homoutta ja aborttia.
Tietääkseni kirkon kanta aborttiin on sama kuin muun yhteiskunnan. Tästä asiasta kirkossa ei oikeastaan tarvitse piitata, koska asia ei varsinaisesti kosketa kirkkoa. Mitään erityistä abortin teologiaa ei tietääkseni ole laadittu. Kirkko on vain mukautunut maailmaan asiaa sen kummemmin pohtimatta tai oikeuttamatta.
Homoseksuaaliuus sitä vastoin koskettaa kirkkoa sikäli, että kirkko vihkii ihmisiä avioliittoon. Avioliittoteologian kautta homoteologiastakin tulee relevanttia, ja aiheesta onkin kirjoitettu paljon, on perusteltu, miksi kirkko voi vihkiä homopareja jne. Toiset vakuuttuvat näistä argumenteista, toiset eivät. Mutta olipa argumenteista mitä mieltä tahansa, on pakko myöntää, että niissä on yritystä, ja taatusti ne ovat sofistikoituneempia kuin mikään, mihin yksikään esimerkiksi tämän foorumin homojankkaajista kykenee (mikä tosin ei paljon vaadi).
Yrittäköön kirkko samaa abortin tapauksessa. Kehotankin jotakuta feministiteologia hankkiutumaan raskaaksi ja sitten menemään kirkkoon pyytämään piispalta, mieluiten arkkipiispalta siunausta abortille. Hän voisi kirjoittaa aiheesta gradun tai peräti väitöskirjan. Jos tämä – raskaaksi hankkiutuminen ja abortin tekeminen gradun tai väitöskirjan vuoksi – kuulostaa mielestäsi pahalta, olet luultavasti abortin vastustaja. Yhteiskuntamme mukaan asiassa ei voi olla mitään eettistä ongelmaa, koska yhteiskuntamme ei pidä aborttia eettisesti ongelmallisena.
Pyydettäköön piispaa siunaamaan sikiö ennen sen lähdettämistä. Miksi ei? Siunaahan kirkko eläimiäkin, kaiketi myös rakennuksia, autoja (ainakin jos pyytäisi siunausta näille esineille). Tämä olisi teologinen koe. Suostuisiko piispa siunaamaan tapettavan sikiön ja abortin toimenpiteenä? Jos suostuisi, asia olisi ok, piispa ja siis kirkko olisi sinut abortin kanssa. Abortin siunaaminen ei olisi sen kummempi juttu kuin vaikkapa rakennuksen siunaaminen. Jos ei suostuisi, abortin teologinen ongelmallisuus olisi osoitettu käytännössä. Ehkä joku rupeaisi sitten kirjoittamaan abortin teologiaa.- Anonyymi
herrens_tiggare kirjoitti:
Bertrand Russell sanoi ontologisista argumenteista, että on vaikea sanoa, mikä niissä on vialla, mutta silti niiden johtopäätöksestä on vaikea vakuuttua. En usko, että Russell ajatteli näin sen takia, että olisi pitänyt Jumalan olemassaoloa sinänsä mahdottomana johtopäätöksenä (siis että hän olisi jo etukäteen sulkenut pois Jumalan olemassaolon mahdollisuuden), vaan pikemminkin sen takia, että olisi liian outoa, jos Jumalan olemassaolon voisi todistaa ontologisen argumentin kaltaisella loogisella silmänkääntötempulla. Siispä ontologisissa argumenteissa täytyy olla jotakin vikaa, vaikken osaa sanoa, mitä vikaa niissä oikeastaan on.
Mutta selvästikään Anselmin tai ontologisen argumentin myöhempien kehittelijöiden ja parantajien mielestä näissä argumenteissa ei ole mitään vikaa. He pitävät niitä ihan kelvollisina jumaltodistuksina. Miksi?
Ajatellaanpa sitten homoutta ja aborttia.
Tietääkseni kirkon kanta aborttiin on sama kuin muun yhteiskunnan. Tästä asiasta kirkossa ei oikeastaan tarvitse piitata, koska asia ei varsinaisesti kosketa kirkkoa. Mitään erityistä abortin teologiaa ei tietääkseni ole laadittu. Kirkko on vain mukautunut maailmaan asiaa sen kummemmin pohtimatta tai oikeuttamatta.
Homoseksuaaliuus sitä vastoin koskettaa kirkkoa sikäli, että kirkko vihkii ihmisiä avioliittoon. Avioliittoteologian kautta homoteologiastakin tulee relevanttia, ja aiheesta onkin kirjoitettu paljon, on perusteltu, miksi kirkko voi vihkiä homopareja jne. Toiset vakuuttuvat näistä argumenteista, toiset eivät. Mutta olipa argumenteista mitä mieltä tahansa, on pakko myöntää, että niissä on yritystä, ja taatusti ne ovat sofistikoituneempia kuin mikään, mihin yksikään esimerkiksi tämän foorumin homojankkaajista kykenee (mikä tosin ei paljon vaadi).
Yrittäköön kirkko samaa abortin tapauksessa. Kehotankin jotakuta feministiteologia hankkiutumaan raskaaksi ja sitten menemään kirkkoon pyytämään piispalta, mieluiten arkkipiispalta siunausta abortille. Hän voisi kirjoittaa aiheesta gradun tai peräti väitöskirjan. Jos tämä – raskaaksi hankkiutuminen ja abortin tekeminen gradun tai väitöskirjan vuoksi – kuulostaa mielestäsi pahalta, olet luultavasti abortin vastustaja. Yhteiskuntamme mukaan asiassa ei voi olla mitään eettistä ongelmaa, koska yhteiskuntamme ei pidä aborttia eettisesti ongelmallisena.
Pyydettäköön piispaa siunaamaan sikiö ennen sen lähdettämistä. Miksi ei? Siunaahan kirkko eläimiäkin, kaiketi myös rakennuksia, autoja (ainakin jos pyytäisi siunausta näille esineille). Tämä olisi teologinen koe. Suostuisiko piispa siunaamaan tapettavan sikiön ja abortin toimenpiteenä? Jos suostuisi, asia olisi ok, piispa ja siis kirkko olisi sinut abortin kanssa. Abortin siunaaminen ei olisi sen kummempi juttu kuin vaikkapa rakennuksen siunaaminen. Jos ei suostuisi, abortin teologinen ongelmallisuus olisi osoitettu käytännössä. Ehkä joku rupeaisi sitten kirjoittamaan abortin teologiaa.Saksassa Aktion T4 ohjelmaa kirkko vastusti, minä taas en voi hyväksyä että eliitti rintamalla kuoli sänkyyn paskovien puolesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saksassa Aktion T4 ohjelmaa kirkko vastusti, minä taas en voi hyväksyä että eliitti rintamalla kuoli sänkyyn paskovien puolesta.
T4 projektia voisi laajentaa koskemaan pappeja, mielisairauden levittäjät eliminoitava 😉
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
T4 projektia voisi laajentaa koskemaan pappeja, mielisairauden levittäjät eliminoitava 😉
Entäs edellisenkaltaisia kirjoittelevat, pitääkö harkita heidänkin kohdallaan!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Entäs edellisenkaltaisia kirjoittelevat, pitääkö harkita heidänkin kohdallaan!
Varmasti uskovaiset polttaisivat minut noitana, jos pystyisivät.
"Jos eugeniikka herättää sinussa kielteisiä tunteita (unohdetaan ne "ristiriitaiset tunteet"), niin miksi?"
Yksikertaisesti siksi, että eugeniikka ei perustu faktoihin, vaan 1800 luvun omalaatuiseen filosofiaan, jossa uskottiin – ei siis ollut mitään tietoa – ihmisten luonteenominaisuuksien olevan perityviä.
Opin luoja Galton luuli asioiden olevan noin.
Tämä rotuoppi perustuu siihen, että vain tiettyjen ihmisten tekemät luokitukset ”hyviin ja huonoihin” on perusta, millä saa ”poistaa” kaikki ne henkilöt (toisin sanoen tuhota), jotka eivät miellytä noita tiettyjä ihmisiä.
Tämä oppi on perustaltaan täysi olkiukko.- Anonyymi
Ai eikö mummo ole havainnut tiettyjä sukuja joilla tietyt ominiasuudet periytyy, minäpä olen havainnut eikä s eole vaikeaa ollenkaan.
Anonyymi kirjoitti:
Ai eikö mummo ole havainnut tiettyjä sukuja joilla tietyt ominiasuudet periytyy, minäpä olen havainnut eikä s eole vaikeaa ollenkaan.
En ole, eikä sitä ole muutenkaan havaittu. Näitä asioita on tutkittu vuosikymmeniä, joten siitä löytyy aika hyvin jo tietoa. Eli tiedetään mitkä kaikki periytyvät, mitkä altistavat ja mitkä eivät periydy.
Varmaan jokainen äiti tietää sen, miten erilaisia lapset ovat, ja miten heille jokaiselle muodostuu omat mielipiteensä, käsitykset eri asioista jne.
Galton luuli että terveys, tarmokkuus, kyvykkyys, miehekkyys, kohteliaisuus ja sopeutuvaisuus sekä älykkyys ja ”moraalinen luonne” periytyvät. Tuolloin luultiin että myös nämä periytyvät, siksi heidän ei sallittu lisääntyä eli epilepsia, tylsämielisyys, mielisairausjuoppous, siveettömyys, rikollisuus, tuberkuloosi ja kuppatauti sekä ”kuuromykkyys”.
Tuohon liittyy kretinismi eli kilparauhasen vajaatoiminta, joka aiheuttaa lyhytkasvuisuutta tai kehitysvammaisuutta. Nykyään korjataan jodilla.- Anonyymi
mummomuori kirjoitti:
En ole, eikä sitä ole muutenkaan havaittu. Näitä asioita on tutkittu vuosikymmeniä, joten siitä löytyy aika hyvin jo tietoa. Eli tiedetään mitkä kaikki periytyvät, mitkä altistavat ja mitkä eivät periydy.
Varmaan jokainen äiti tietää sen, miten erilaisia lapset ovat, ja miten heille jokaiselle muodostuu omat mielipiteensä, käsitykset eri asioista jne.
Galton luuli että terveys, tarmokkuus, kyvykkyys, miehekkyys, kohteliaisuus ja sopeutuvaisuus sekä älykkyys ja ”moraalinen luonne” periytyvät. Tuolloin luultiin että myös nämä periytyvät, siksi heidän ei sallittu lisääntyä eli epilepsia, tylsämielisyys, mielisairausjuoppous, siveettömyys, rikollisuus, tuberkuloosi ja kuppatauti sekä ”kuuromykkyys”.
Tuohon liittyy kretinismi eli kilparauhasen vajaatoiminta, joka aiheuttaa lyhytkasvuisuutta tai kehitysvammaisuutta. Nykyään korjataan jodilla.Mitä poistit minun perinnöllisyyteni eli arkuuden, nyt soitten postaan, joka vitun sivulle.
Että arat ihmiset ovat vain evoluution valinta ympäristössä jossa minun kaltaisiani on aina elänyt. Anonyymi kirjoitti:
Mitä poistit minun perinnöllisyyteni eli arkuuden, nyt soitten postaan, joka vitun sivulle.
Että arat ihmiset ovat vain evoluution valinta ympäristössä jossa minun kaltaisiani on aina elänyt.”Mitä poistit minun perinnöllisyyteni eli arkuuden, nyt soitten postaan, joka vitun sivulle.”
Siis mitä? Minkä arkuuden olen poistanut? Mihin sinä kommentoit eli postaat ja mille kaikille sivuille?
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sen näin:
1.pelokas, pelkurimainen, säikkyvä, arkaileva, varovainen; ujo.
Arka ja hiljainen lapsi.
Arka katse.
Ihmisarka.
2. kosketettaessa kipua tunteva, aristava, hellä, kipeä.
Arka iho.
Arat jalkapohjat.
Kuv. Pilkka sattui hänen arkaan kohtaansa.
3.helposti vahingoittuva t. vioittuva, haitallisille vaikutuksille altis.
Hallan-, tulen-, valonarka.
Kosketusarka.
Arka viljalaji.
4.helposti pahastuva t. loukkaantuva, ulkopuolista puuttumista sietämätön, haavoittuva.
Arka omatunto.
Loukata toisen arimpia tunteita.
Olla arka kunniastaan, asemastaan.
Arka arvostelulle.
5.varovaisuutta, hienotunteisuutta vaativa, arkaluonteinen.
Arka asia, tehtävä, kysymys.
Maan ulkopoliittisesti arka asema.
Joten millainen arkuus sinua vaivaa?https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006615437.html
Näyttää siltä, että geenien vaikutus yksilön elämään on noin 100 prosenttia, ympäristön vaikutus noin 0 prosenttia.
Eugeniikka toimii. Mutta jos jokaisella olisi voittajan geenit, miltä maailma näyttäisi? Eikö tarvita geneettistä alhaisoa tai vähintäänkin geneettistä keskinkertaistoa, jota geneettinen ylhäisö voi kukoistaa ja toteuttaa suuria tehtäviään maan päällä?herrens_tiggare kirjoitti:
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006615437.html
Näyttää siltä, että geenien vaikutus yksilön elämään on noin 100 prosenttia, ympäristön vaikutus noin 0 prosenttia.
Eugeniikka toimii. Mutta jos jokaisella olisi voittajan geenit, miltä maailma näyttäisi? Eikö tarvita geneettistä alhaisoa tai vähintäänkin geneettistä keskinkertaistoa, jota geneettinen ylhäisö voi kukoistaa ja toteuttaa suuria tehtäviään maan päällä?jota = jotta
herrens_tiggare kirjoitti:
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006615437.html
Näyttää siltä, että geenien vaikutus yksilön elämään on noin 100 prosenttia, ympäristön vaikutus noin 0 prosenttia.
Eugeniikka toimii. Mutta jos jokaisella olisi voittajan geenit, miltä maailma näyttäisi? Eikö tarvita geneettistä alhaisoa tai vähintäänkin geneettistä keskinkertaistoa, jota geneettinen ylhäisö voi kukoistaa ja toteuttaa suuria tehtäviään maan päällä?Lisäksi uskoisin, että kolumnissa mainittu ero eliitin lastenlasten ja rahvaan lastenlasten menestyksessä johtuu noin sataprosenttisesti älykkyyserosta.
herrens_tiggare kirjoitti:
Lisäksi uskoisin, että kolumnissa mainittu ero eliitin lastenlasten ja rahvaan lastenlasten menestyksessä johtuu noin sataprosenttisesti älykkyyserosta.
Tilannetta pahentaa se, että geenivoittaja voi kyllä sortua sattumaan ja jäädä vaille menestystä, mutta geenihäviäjä ei voi sattuman avulla tulla menestyjäksi. Geenihäviäjä voi korkeintaan voittaa lotossa, mutta lotossa voittaminen ei ole menestystä. Pohjalta ei siis pääse ylös edes onnella, mutta huipulta voi pudota alas huonolla onnella. Juuri niinhän Kiinan eliitille kolumnin mukaan kävi. Tässä tapauksessa huono onni esiintyi kommunismin hahmossa.
herrens_tiggare kirjoitti:
Tilannetta pahentaa se, että geenivoittaja voi kyllä sortua sattumaan ja jäädä vaille menestystä, mutta geenihäviäjä ei voi sattuman avulla tulla menestyjäksi. Geenihäviäjä voi korkeintaan voittaa lotossa, mutta lotossa voittaminen ei ole menestystä. Pohjalta ei siis pääse ylös edes onnella, mutta huipulta voi pudota alas huonolla onnella. Juuri niinhän Kiinan eliitille kolumnin mukaan kävi. Tässä tapauksessa huono onni esiintyi kommunismin hahmossa.
Arvelen, että tulevaisuudessa AI tulee kaventamaan ihmisten väliset älykkyyserot minimiin. Jos AI on paljon älykkäämpi kuin yksikään ihminen, niin ihmisen älykkyydestä tulee hyvin merkityksetön asia.
inti kirjoitti:
Arvelen, että tulevaisuudessa AI tulee kaventamaan ihmisten väliset älykkyyserot minimiin. Jos AI on paljon älykkäämpi kuin yksikään ihminen, niin ihmisen älykkyydestä tulee hyvin merkityksetön asia.
Teknologia on jo hävittänyt monet yksinkertaiset työt. TÄ (tekoäly) hävittänee vielä monet monimutkaisemmatkin työt. Tietenkään sitten, kun ihmisiä ei enää tarvita mihinkään, ihmisten välisillä eroillakaan ei ole mitään merkitystä.
Mutta ehkä ihmisten keskinäinen kilpailu siirtyy sitten sellaisille aloille, joilla nykyisin kilpaillaan vähemmän, ja ehkä näillä aloilla menestyminen edellyttää erilaisia ominaisuuksia kuin mitä vaaditaan niillä aloilla, joilla nykyisissä oloissa pääasiassa kilpaillaan.
Mutta sitä ennen on tehtävä jotakin. Ehdotan, että työkyvyttömyyden määritelmää laajennetaan ja työkyvyttömyyseläkettä korotetaan. Tietääkseni nykyään työkyvyttömyyseläkkeelle pääsy edellyttää fyysistä tai henkistä sairautta. Tämä pitäisi muuttaa siten, että työkyvyttömäksi katsottaisiin jokainen, jolla ei ole realistisia edellytyksiä työllistyä nykyisissä oloissa. Esimerkiksi tyhmät ja epäsosiaaliset ihmiset pääsisivät automaattisesti työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkkeen suuruus voisi olla Suomen nykyisellä hintatasolla noin 2500 euroa kuukaudessa nettona. Teknologian ja tekoälyn kehittyessä näiden "käytännössä työkyvyttömien" lukumäärä jatkuvasti kasvaa, ja lopulta kaikki ihmiset ovat työkyvyttömyyseläkkeellä tekoälyn hoitaessa kaikki työt täysin itsenäisesti.herrens_tiggare kirjoitti:
Teknologia on jo hävittänyt monet yksinkertaiset työt. TÄ (tekoäly) hävittänee vielä monet monimutkaisemmatkin työt. Tietenkään sitten, kun ihmisiä ei enää tarvita mihinkään, ihmisten välisillä eroillakaan ei ole mitään merkitystä.
Mutta ehkä ihmisten keskinäinen kilpailu siirtyy sitten sellaisille aloille, joilla nykyisin kilpaillaan vähemmän, ja ehkä näillä aloilla menestyminen edellyttää erilaisia ominaisuuksia kuin mitä vaaditaan niillä aloilla, joilla nykyisissä oloissa pääasiassa kilpaillaan.
Mutta sitä ennen on tehtävä jotakin. Ehdotan, että työkyvyttömyyden määritelmää laajennetaan ja työkyvyttömyyseläkettä korotetaan. Tietääkseni nykyään työkyvyttömyyseläkkeelle pääsy edellyttää fyysistä tai henkistä sairautta. Tämä pitäisi muuttaa siten, että työkyvyttömäksi katsottaisiin jokainen, jolla ei ole realistisia edellytyksiä työllistyä nykyisissä oloissa. Esimerkiksi tyhmät ja epäsosiaaliset ihmiset pääsisivät automaattisesti työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkkeen suuruus voisi olla Suomen nykyisellä hintatasolla noin 2500 euroa kuukaudessa nettona. Teknologian ja tekoälyn kehittyessä näiden "käytännössä työkyvyttömien" lukumäärä jatkuvasti kasvaa, ja lopulta kaikki ihmiset ovat työkyvyttömyyseläkkeellä tekoälyn hoitaessa kaikki työt täysin itsenäisesti.Vielä tuosta muilla aloilla kilpailusta. On oikeastaan aika vaikeata kuvitella mitään alaa, jolla ei tarvittaisi samoja ominaisuuksia, joita nykyisin tarvitaan taloudellis-sosiaaliseen menestykseen. Urheilu ehkä voisi olla sellainen. Epäsosiaalinen debiilikin voi pärjätä juoksussa. Tosin epäsosiaalisuus saattaa estää urheilu-uran aloittamisen.
Mielessäni oli tietysti taide ja kulttuuri, mutta luulen, että merkittävät taiteellis-kulttuuriset suoritukset edellyttävät samoja ominaisuuksia kuin vaikkapa talouselämässä menestyminen, älyä, luovuutta, pitkäjänteisyyttä jne. Lisäksi ne voivat edellyttää vielä joitakin erityisiä ominaisuuksia, joita ei välttämättä tarvita taloudellis-sosiaaliseen menestykseen, kuten musikaalisuus tai visuaalis-spatiaalinen kyvykkyys.
Taloudellis-sosiaalinen menestys nykyisissä oloissa ei uskoakseni vaadi karkeasti ottaen muuta kuin riittävän korkeata loogis-matemaattista älykkyyttä (siis sitä, mitä älykkyystesteillä tavallisesti mitataan) ja sosiaalisuutta. Molemmat ovat kai aika pitkälti perinnöllisiä ominaisuuksia.
Yksilön kannalta on tosin yhdentekevää, ovatko hänen ominaisuutensa perinnöllisiä vai hankittuja: kummassakaan tapauksessa hän ei voi itse vaikuttaa niihin. Joko hän on saanut ne verenperintönä tai sitten muut eli käytännössä vanhemmat ja kasvattajat ovat hankkineet ne hänelle järjestämällä hänelle sellaiset olosuhteet, joissa hänen ominaisuutensa voivat kehittyä.
Koska todellisuus on tällainen, voitaneen esimerkiksi nuorten kokoomuslaisten harrastamaa vähäosaisten moralisointia ja syyllistämistä pitää moraalisesti kestämättömänä menettelytapana. Ihminen voi olla vastuussa vain pienistä valinnoista (jotka kuitenkin voivat olla äärettömän merkityksellisiä asioita: esimerkiksi satunnaisen vastaantulijan pahoinpitely on pieni valinta, mutta äärettömän merkityksellinen asia).herrens_tiggare kirjoitti:
Teknologia on jo hävittänyt monet yksinkertaiset työt. TÄ (tekoäly) hävittänee vielä monet monimutkaisemmatkin työt. Tietenkään sitten, kun ihmisiä ei enää tarvita mihinkään, ihmisten välisillä eroillakaan ei ole mitään merkitystä.
Mutta ehkä ihmisten keskinäinen kilpailu siirtyy sitten sellaisille aloille, joilla nykyisin kilpaillaan vähemmän, ja ehkä näillä aloilla menestyminen edellyttää erilaisia ominaisuuksia kuin mitä vaaditaan niillä aloilla, joilla nykyisissä oloissa pääasiassa kilpaillaan.
Mutta sitä ennen on tehtävä jotakin. Ehdotan, että työkyvyttömyyden määritelmää laajennetaan ja työkyvyttömyyseläkettä korotetaan. Tietääkseni nykyään työkyvyttömyyseläkkeelle pääsy edellyttää fyysistä tai henkistä sairautta. Tämä pitäisi muuttaa siten, että työkyvyttömäksi katsottaisiin jokainen, jolla ei ole realistisia edellytyksiä työllistyä nykyisissä oloissa. Esimerkiksi tyhmät ja epäsosiaaliset ihmiset pääsisivät automaattisesti työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkkeen suuruus voisi olla Suomen nykyisellä hintatasolla noin 2500 euroa kuukaudessa nettona. Teknologian ja tekoälyn kehittyessä näiden "käytännössä työkyvyttömien" lukumäärä jatkuvasti kasvaa, ja lopulta kaikki ihmiset ovat työkyvyttömyyseläkkeellä tekoälyn hoitaessa kaikki työt täysin itsenäisesti.Millainen ihminen on "tyhmä"? Onko "tyhmä" auttamattomasti työkyvytön? Eikö "tyhmän" tarmokkuudella, optimistisuudella, empatia- ja järjestelykyvyllä jne. ole merkitystä? Tarkoitatko "tyhmyydellä" keskimääräistä hiukan vaatimattomampa älykkyysosamäärää? Onko sinulla tiedossa työympäristösi ja vapaa-ajan ympäristösi ihmisten älykkyysosamääriä? Luotatko enemmän ihmisiin jotka eivät ole "tyhmiä" - työelämässäkin?
- Anonyymi
herrens_tiggare kirjoitti:
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006615437.html
Näyttää siltä, että geenien vaikutus yksilön elämään on noin 100 prosenttia, ympäristön vaikutus noin 0 prosenttia.
Eugeniikka toimii. Mutta jos jokaisella olisi voittajan geenit, miltä maailma näyttäisi? Eikö tarvita geneettistä alhaisoa tai vähintäänkin geneettistä keskinkertaistoa, jota geneettinen ylhäisö voi kukoistaa ja toteuttaa suuria tehtäviään maan päällä?"Näyttää siltä, että geenien vaikutus yksilön elämään on noin 100 prosenttia, ympäristön vaikutus noin 0 prosenttia."
Kaksostutkimukset valitettavasti kumoavat tämän. Identtisten kaksosten pitäisi olla täysin identtisiä, jos geenien vaikutus olisi 100%. Mutta he eivät ole, he vain ovat hyvin samanlaisia. Geeneillä on siten merkittävä vaikutus, mutta ihmiseen vaikuttavat myös em. perhetausta, sosiaalinen sekä fyysinen ympäristö.
Jaetussa artikkelissa Hesarista toimittaja tekee mielestäni pari pientä ajatusvirhettä....
Yksittäinen geeni määrittelee vain poikkeustapauksissa yksin jonkin ihmisen psykologisen piirteen. Sen sijaan eri geenit vaikuttavat yhdessä.
Kyse on geenien kohdalla siksi aina todennäköisyydestä. Älykkäille ihmisille ei synny älykkäitä lapsia. Älykkäille ihmisille syntyy todennäköisesti älykkäitä lapsia. Geenit määrittävät vaihteluvälin psykologisille ominaisuuksille.
Lapsen mikä tahansa psykologinen ominaisuus on aina tietyn vaihteluvälin sisällä. Se voi olla sen alle tai ylitse, mutta todennäköisesti ei kauhean kaukana vanhempien vastaavasta, jos molemmilla vanhemmilla on se ominaisuus.
Psykologiset ominaisuudet eivät ole vakioita. Ne ovat taipumuksia toimia ja käyttäytyä, jotka muokkautuvat enemmän tai vähemmän koko elämän ajan. Geenit määrittävät sen mistä lähdetään ja miten kauas voi mennä. Matemaattisesti heikommasta ei voi tulla matemaattista neroa, mutta se ei tarkoita, ettei heikommastakin voisi kehittyä matematiikassa parempi.
Älykkyys korreloi taloudellisen menestyksen kanssa, ei selitä sitä. Muita tilastollisesti merkittäviä tekijöitä ovat tutkimusten valossa em. päättäväisyys, sosiaalisuus, itsekuri, ulkonäkö ja pituus. Kyllä, hyvännäköiset ja pidemmät ihmiset tienaavat keskimäärin enemmän...
Menestys riippuu myös alasta, jolla ihminen työskentelee.
Esimerkiksi pörssimeklarien kohdalla havaittiin tutkittaessa, että älykkäimmät eivät pärjänneetkään parhaiten. Heillä oli taipumus ylianalysoida asioita, joka sai heidät tekemään päätöksiä hitaammin. Lisäksi heillä oli vaikeuksia myöntää olevansa väärässä, mikä sai heidät pitämään salkussaan osakkeita, jotka kaikki jo tiesivät olevan väärä hankinta.
Geeneillä on siis vaikutusta taloudelliseen menestykseen, mutta se ei selitä varallisuuseroja. Se selittää vain sitä, että joillakuilla on muita suurempi todennäköisyys saavuttaa taloudellista menestystä ja siten hankkia varallisuutta, mutta vain jos kaikki lähtisivät samalta viivalta ja toimisivat samassa ympäristössä. Mutta me emme lähde samalta viivalta emmekä toimi samassa ympäristössä....
Ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty selitti varallisuuserot yhteiskunnassa yhdellä elegantilla kaavalla, r>g. Varallisuuserot syntyvät, koska pääoma tuottaa korkoa (r) nopeammin kuin kansantalous kasvaa (g). Suomeksi: Palkat nousevat hitaammin kuin em. asuntojen ja osakkeiden arvot. Oikeanlaisen perinnön saanut tienaa elämässään aina enemmän kuin palkasta elävä duunari, jos ei itse ryssi perintöään.
Esimerkiksi Suomessa palkat ovat 2000-luvulla nousseet vuosittain keskimäärin 2,2%. Osakkeiden tuotto on ollut samalla ajalla keskimäärin 6,5%. Ne, joilla on varallisuutta saavat näin koko ajan enemmän lisää varallisuutta (tai tuloja) kuin ne, joilla varallisuutta ei ole. Raha todella menee rahan luo.
Tilanteita, joissa varallisuuserot alkavat laskea, on historiassa tasan kaksi: sota tai talouskriisi. (Kolmas tapa tasata eroja olisi pääomaveron raju korotus tai varallisuusvero, kuten Piketty ehdottaa...)
Varallisuuserot kasvavat näin koko ajan. Tällä on hyvin vähän tekemistä yksilön geenien, eikä varsinkaan älykkyyden tai puhtaan tuurin kanssa.
Geenit eivät siis määrää ihmisten kohtaloita, ne vain lisäävät todennäköisyyksiä tehdä asioita tietyllä tavalla ja sopivassa ympäristössä myös todennäköisyyttä saavuttaa taloudellista menestystä - vaikka varallisuutta ei perinnön kautta olisikaan. jjeeves kirjoitti:
Millainen ihminen on "tyhmä"? Onko "tyhmä" auttamattomasti työkyvytön? Eikö "tyhmän" tarmokkuudella, optimistisuudella, empatia- ja järjestelykyvyllä jne. ole merkitystä? Tarkoitatko "tyhmyydellä" keskimääräistä hiukan vaatimattomampa älykkyysosamäärää? Onko sinulla tiedossa työympäristösi ja vapaa-ajan ympäristösi ihmisten älykkyysosamääriä? Luotatko enemmän ihmisiin jotka eivät ole "tyhmiä" - työelämässäkin?
Tyhmä on sellainen, jonka ÄO on matala. Alle 100, alle 90, alle 80. Ei se niin tarkkaa ole, eikä sitä niin tarkasti voi määritelläkään.
Mitä vähemmän yhteiskunnassa on tarjolla yksinkertaisia töitä, sitä enemmän tyhmät ihmiset syrjäytyvät. Kuka tahansa voi kiristää muttereita, mutta kuka tahansa ei voi suunnitella muttereita. Kun kone korvaa mutterinkiristäjät, nämä eivät voi ruveta mutterinsuunnittelijoiksi. Tässä tilanteessa he ovat auttamattomasti työkyvyttömiä, ellei yhteiskunnassa enää ole tarjolla työtä, jonka vaatimustaso vastaa mutterinkiristämistä.
Vai pitäisikö heitä häpäistä ja nöyryyttää panemalla heidät esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan? Kiristämään muttereita turhan päiten?
Uskon, että älykkyys ja sosiaalisuus ovat tärkeimmät ominaisuudet menestyksen kannalta. Ulkonäkö on myös tärkeä. Muu on luksusta. Jos ihminen on niin tyhmä tai sosiaalisesti niin taitamaton, ettei hänellä ole realistisia mahdollisuuksia pärjätä yhteiskunnassa, hänet pitäisi panna automaattisesti eläkkeelle. Ehkä myös rumat ihmiset voitaisiin päästää eläkkeelle.
Lisäksi ehdotan, että näille ihmisille maksetaan jonkinlaista lisäkorvausta siitä henkisestä kivusta ja särystä, jota he joutuvat kärsimään syrjäytymisensä takia. Mikään raha ei tietenkään voi korvata heidän menetystään, mutta ainakin yhteiskunta voisi sillä tavalla symbolisesti osoittaa jalomielisyytensä. Tahdommehan elää jalomielisessä yhteiskunnassa.
Totta kai voidaan kuvitella huippuälykäs, mutta patalaiska tyyppi. Eihän sellainen mitään saa aikaan, koska hän ei koskaan jaksa ryhtyä mihinkään. Mutta tuskin tällainen tyyppi on kovin realistinen. Tarmokas hönö sen sijaan lienee hyvinkin realistinen, mutta tyhmän tarmokkuus on hyödytöntä, ellei maailmassa ole muttereita kiristettäviksi.herrens_tiggare kirjoitti:
Tyhmä on sellainen, jonka ÄO on matala. Alle 100, alle 90, alle 80. Ei se niin tarkkaa ole, eikä sitä niin tarkasti voi määritelläkään.
Mitä vähemmän yhteiskunnassa on tarjolla yksinkertaisia töitä, sitä enemmän tyhmät ihmiset syrjäytyvät. Kuka tahansa voi kiristää muttereita, mutta kuka tahansa ei voi suunnitella muttereita. Kun kone korvaa mutterinkiristäjät, nämä eivät voi ruveta mutterinsuunnittelijoiksi. Tässä tilanteessa he ovat auttamattomasti työkyvyttömiä, ellei yhteiskunnassa enää ole tarjolla työtä, jonka vaatimustaso vastaa mutterinkiristämistä.
Vai pitäisikö heitä häpäistä ja nöyryyttää panemalla heidät esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan? Kiristämään muttereita turhan päiten?
Uskon, että älykkyys ja sosiaalisuus ovat tärkeimmät ominaisuudet menestyksen kannalta. Ulkonäkö on myös tärkeä. Muu on luksusta. Jos ihminen on niin tyhmä tai sosiaalisesti niin taitamaton, ettei hänellä ole realistisia mahdollisuuksia pärjätä yhteiskunnassa, hänet pitäisi panna automaattisesti eläkkeelle. Ehkä myös rumat ihmiset voitaisiin päästää eläkkeelle.
Lisäksi ehdotan, että näille ihmisille maksetaan jonkinlaista lisäkorvausta siitä henkisestä kivusta ja särystä, jota he joutuvat kärsimään syrjäytymisensä takia. Mikään raha ei tietenkään voi korvata heidän menetystään, mutta ainakin yhteiskunta voisi sillä tavalla symbolisesti osoittaa jalomielisyytensä. Tahdommehan elää jalomielisessä yhteiskunnassa.
Totta kai voidaan kuvitella huippuälykäs, mutta patalaiska tyyppi. Eihän sellainen mitään saa aikaan, koska hän ei koskaan jaksa ryhtyä mihinkään. Mutta tuskin tällainen tyyppi on kovin realistinen. Tarmokas hönö sen sijaan lienee hyvinkin realistinen, mutta tyhmän tarmokkuus on hyödytöntä, ellei maailmassa ole muttereita kiristettäviksi.Oletko varma, ettet itse ole "tyhmä"? Toki osaat kirjoittaa, mutta osaa moni muukin.
Tämä ei ole henkilökohtainen loukkaus. Meidän täytyy vain tottua siihen, että kaikilta kysytään samaa: oletko tyhmä vai et?- Anonyymi
herrens_tiggare kirjoitti:
Vielä tuosta muilla aloilla kilpailusta. On oikeastaan aika vaikeata kuvitella mitään alaa, jolla ei tarvittaisi samoja ominaisuuksia, joita nykyisin tarvitaan taloudellis-sosiaaliseen menestykseen. Urheilu ehkä voisi olla sellainen. Epäsosiaalinen debiilikin voi pärjätä juoksussa. Tosin epäsosiaalisuus saattaa estää urheilu-uran aloittamisen.
Mielessäni oli tietysti taide ja kulttuuri, mutta luulen, että merkittävät taiteellis-kulttuuriset suoritukset edellyttävät samoja ominaisuuksia kuin vaikkapa talouselämässä menestyminen, älyä, luovuutta, pitkäjänteisyyttä jne. Lisäksi ne voivat edellyttää vielä joitakin erityisiä ominaisuuksia, joita ei välttämättä tarvita taloudellis-sosiaaliseen menestykseen, kuten musikaalisuus tai visuaalis-spatiaalinen kyvykkyys.
Taloudellis-sosiaalinen menestys nykyisissä oloissa ei uskoakseni vaadi karkeasti ottaen muuta kuin riittävän korkeata loogis-matemaattista älykkyyttä (siis sitä, mitä älykkyystesteillä tavallisesti mitataan) ja sosiaalisuutta. Molemmat ovat kai aika pitkälti perinnöllisiä ominaisuuksia.
Yksilön kannalta on tosin yhdentekevää, ovatko hänen ominaisuutensa perinnöllisiä vai hankittuja: kummassakaan tapauksessa hän ei voi itse vaikuttaa niihin. Joko hän on saanut ne verenperintönä tai sitten muut eli käytännössä vanhemmat ja kasvattajat ovat hankkineet ne hänelle järjestämällä hänelle sellaiset olosuhteet, joissa hänen ominaisuutensa voivat kehittyä.
Koska todellisuus on tällainen, voitaneen esimerkiksi nuorten kokoomuslaisten harrastamaa vähäosaisten moralisointia ja syyllistämistä pitää moraalisesti kestämättömänä menettelytapana. Ihminen voi olla vastuussa vain pienistä valinnoista (jotka kuitenkin voivat olla äärettömän merkityksellisiä asioita: esimerkiksi satunnaisen vastaantulijan pahoinpitely on pieni valinta, mutta äärettömän merkityksellinen asia).Kansalaispalkkaa voisi yrittää.
Anonyymi kirjoitti:
"Näyttää siltä, että geenien vaikutus yksilön elämään on noin 100 prosenttia, ympäristön vaikutus noin 0 prosenttia."
Kaksostutkimukset valitettavasti kumoavat tämän. Identtisten kaksosten pitäisi olla täysin identtisiä, jos geenien vaikutus olisi 100%. Mutta he eivät ole, he vain ovat hyvin samanlaisia. Geeneillä on siten merkittävä vaikutus, mutta ihmiseen vaikuttavat myös em. perhetausta, sosiaalinen sekä fyysinen ympäristö.
Jaetussa artikkelissa Hesarista toimittaja tekee mielestäni pari pientä ajatusvirhettä....
Yksittäinen geeni määrittelee vain poikkeustapauksissa yksin jonkin ihmisen psykologisen piirteen. Sen sijaan eri geenit vaikuttavat yhdessä.
Kyse on geenien kohdalla siksi aina todennäköisyydestä. Älykkäille ihmisille ei synny älykkäitä lapsia. Älykkäille ihmisille syntyy todennäköisesti älykkäitä lapsia. Geenit määrittävät vaihteluvälin psykologisille ominaisuuksille.
Lapsen mikä tahansa psykologinen ominaisuus on aina tietyn vaihteluvälin sisällä. Se voi olla sen alle tai ylitse, mutta todennäköisesti ei kauhean kaukana vanhempien vastaavasta, jos molemmilla vanhemmilla on se ominaisuus.
Psykologiset ominaisuudet eivät ole vakioita. Ne ovat taipumuksia toimia ja käyttäytyä, jotka muokkautuvat enemmän tai vähemmän koko elämän ajan. Geenit määrittävät sen mistä lähdetään ja miten kauas voi mennä. Matemaattisesti heikommasta ei voi tulla matemaattista neroa, mutta se ei tarkoita, ettei heikommastakin voisi kehittyä matematiikassa parempi.
Älykkyys korreloi taloudellisen menestyksen kanssa, ei selitä sitä. Muita tilastollisesti merkittäviä tekijöitä ovat tutkimusten valossa em. päättäväisyys, sosiaalisuus, itsekuri, ulkonäkö ja pituus. Kyllä, hyvännäköiset ja pidemmät ihmiset tienaavat keskimäärin enemmän...
Menestys riippuu myös alasta, jolla ihminen työskentelee.
Esimerkiksi pörssimeklarien kohdalla havaittiin tutkittaessa, että älykkäimmät eivät pärjänneetkään parhaiten. Heillä oli taipumus ylianalysoida asioita, joka sai heidät tekemään päätöksiä hitaammin. Lisäksi heillä oli vaikeuksia myöntää olevansa väärässä, mikä sai heidät pitämään salkussaan osakkeita, jotka kaikki jo tiesivät olevan väärä hankinta.
Geeneillä on siis vaikutusta taloudelliseen menestykseen, mutta se ei selitä varallisuuseroja. Se selittää vain sitä, että joillakuilla on muita suurempi todennäköisyys saavuttaa taloudellista menestystä ja siten hankkia varallisuutta, mutta vain jos kaikki lähtisivät samalta viivalta ja toimisivat samassa ympäristössä. Mutta me emme lähde samalta viivalta emmekä toimi samassa ympäristössä....
Ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty selitti varallisuuserot yhteiskunnassa yhdellä elegantilla kaavalla, r>g. Varallisuuserot syntyvät, koska pääoma tuottaa korkoa (r) nopeammin kuin kansantalous kasvaa (g). Suomeksi: Palkat nousevat hitaammin kuin em. asuntojen ja osakkeiden arvot. Oikeanlaisen perinnön saanut tienaa elämässään aina enemmän kuin palkasta elävä duunari, jos ei itse ryssi perintöään.
Esimerkiksi Suomessa palkat ovat 2000-luvulla nousseet vuosittain keskimäärin 2,2%. Osakkeiden tuotto on ollut samalla ajalla keskimäärin 6,5%. Ne, joilla on varallisuutta saavat näin koko ajan enemmän lisää varallisuutta (tai tuloja) kuin ne, joilla varallisuutta ei ole. Raha todella menee rahan luo.
Tilanteita, joissa varallisuuserot alkavat laskea, on historiassa tasan kaksi: sota tai talouskriisi. (Kolmas tapa tasata eroja olisi pääomaveron raju korotus tai varallisuusvero, kuten Piketty ehdottaa...)
Varallisuuserot kasvavat näin koko ajan. Tällä on hyvin vähän tekemistä yksilön geenien, eikä varsinkaan älykkyyden tai puhtaan tuurin kanssa.
Geenit eivät siis määrää ihmisten kohtaloita, ne vain lisäävät todennäköisyyksiä tehdä asioita tietyllä tavalla ja sopivassa ympäristössä myös todennäköisyyttä saavuttaa taloudellista menestystä - vaikka varallisuutta ei perinnön kautta olisikaan.Kapitalismi ja koroilla loisiminen ovat tietysti syöpiä, joiden kitkemiseksi kaikkien keinojen pitäisi olla sallittuja.
Mutta jos kaikki aloittaisivat samoista lähtökohdista, ennen pitkää kuitenkin päädyttäisiin samaan epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen, jossa toiset aloittavat paremmista lähtökohdista kuin toiset. Jos varallisuus periytyy, paremmista lähtökohdista aloittavat ne, joiden isät voittivat sen kilpailun, jossa kaikki lähtivät samalta viivalta. Siitä erot varallisuudessa voivat sitten kasvaa sukupolvi sukupolvelta. Alussa, kun perinnöt ovat vielä verrattain pieniä, tuurilla rikastuneiden jälkeläiset putoavat helpommin kilpailusta, ja lopulta rikas eliitti on yhtä kuin kognitiivinen eliitti.
Perintörikkaat ovat siis joka tapauksessa geneettistä ylhäisöä, sikäli kuin kognitiivinen kyvykkyys on perinnöllistä, vaikkeivat he ole tehneet mitään rikkautensa eteen ja vaikka heidän on vastaisuudessa paljon helpompi kartuttaa varallisuuttaan kuin niiden, jotka ovat syntyneet köyhinä. Ehkä he lopulta saavuttavat sellaisen aseman, jossa he pystyvät parempien lähtökohtiensa ansiosta nujertamaan kaikki nousukkaat, siis sellaiset, jotka olisivat pärjänneet siinä alkuperäisessä kilpailussa, jossa kaikkien lähtökohdat olivat samat, mutta jotka eivät enää pärjää tässä vääristyneessä kilpailutilanteessa. Tällöin rikkaan ylhäisön ulkopuolelle voisi muodostua kognitiivisesti kyvykäs luokka, joka ei vallitsevissa olosuhteissa enää pysty rikastumaan tai jonka rikastuminen on epätodennäköistä. Tämä luokka, joka koostuu vihaisista ja katkerista älyköistä, voisi johtaa sitä vallankumousta, jossa kapitalismi murskataan lopullisesti.jjeeves kirjoitti:
Oletko varma, ettet itse ole "tyhmä"? Toki osaat kirjoittaa, mutta osaa moni muukin.
Tämä ei ole henkilökohtainen loukkaus. Meidän täytyy vain tottua siihen, että kaikilta kysytään samaa: oletko tyhmä vai et?Älykkyysosamääräni on 75. Minulla ei ole silti mitään mahdollisuutta saada työkyvyttömyyseläkettä, vaikken kykene tekemään niitä töitä, joita realistisesti on tarjolla. Se, että jossakin voi olla vielä jäljellä jokin mutterinkiristämö, joka työllistää kymmenen tyhmää, ei paljon auta: sellaisia työpaikkoja ei riitä kaikille tyhmille.
Onko mielestäsi hyvä asia, että tyhmät ja muulla tavalla kyvyttömät pannaan tekemään turhaa työtä, useimmiten ilman palkkaa? Minusta se on nöyryyttävää ja alentavaa. Eläke olisi paljon inhimillisempi ratkaisu. Mutta kun "se ei ole mahdollista" jne.
Mitä näille ihmisille mielestäsi pitäisi tehdä? Minun mielestäni olisi inhimillisempää ampua heidät kuin panna heidät kiristämään palkatta muttereita, jotka eivät tarvitse kiristämistä.- Anonyymi
herrens_tiggare kirjoitti:
Kapitalismi ja koroilla loisiminen ovat tietysti syöpiä, joiden kitkemiseksi kaikkien keinojen pitäisi olla sallittuja.
Mutta jos kaikki aloittaisivat samoista lähtökohdista, ennen pitkää kuitenkin päädyttäisiin samaan epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen, jossa toiset aloittavat paremmista lähtökohdista kuin toiset. Jos varallisuus periytyy, paremmista lähtökohdista aloittavat ne, joiden isät voittivat sen kilpailun, jossa kaikki lähtivät samalta viivalta. Siitä erot varallisuudessa voivat sitten kasvaa sukupolvi sukupolvelta. Alussa, kun perinnöt ovat vielä verrattain pieniä, tuurilla rikastuneiden jälkeläiset putoavat helpommin kilpailusta, ja lopulta rikas eliitti on yhtä kuin kognitiivinen eliitti.
Perintörikkaat ovat siis joka tapauksessa geneettistä ylhäisöä, sikäli kuin kognitiivinen kyvykkyys on perinnöllistä, vaikkeivat he ole tehneet mitään rikkautensa eteen ja vaikka heidän on vastaisuudessa paljon helpompi kartuttaa varallisuuttaan kuin niiden, jotka ovat syntyneet köyhinä. Ehkä he lopulta saavuttavat sellaisen aseman, jossa he pystyvät parempien lähtökohtiensa ansiosta nujertamaan kaikki nousukkaat, siis sellaiset, jotka olisivat pärjänneet siinä alkuperäisessä kilpailussa, jossa kaikkien lähtökohdat olivat samat, mutta jotka eivät enää pärjää tässä vääristyneessä kilpailutilanteessa. Tällöin rikkaan ylhäisön ulkopuolelle voisi muodostua kognitiivisesti kyvykäs luokka, joka ei vallitsevissa olosuhteissa enää pysty rikastumaan tai jonka rikastuminen on epätodennäköistä. Tämä luokka, joka koostuu vihaisista ja katkerista älyköistä, voisi johtaa sitä vallankumousta, jossa kapitalismi murskataan lopullisesti.Sori, mutta olet kehäpäätelmässä. Uskot, että varallisuus on seurausta geneettisestä perimästä, jonka todistat sillä, että mielestäsi varallisuus on merkki geneettisestä perimästä.
Asiaa on ihan tieteellisesti tutkittukin,
Esimerkiksi Yhdysvalloissa 45% eniten tienaavien vanhempien lapsista putoaa alempiin tuloluokkiin. Toisessa päässä 58% lapsista nousi elämänsä aikana ylempiin tuloluokkiin. Ilmiötä kuvataan ns. Kultahattu-käyrällä, joka kuvaa sosiaalista liikkuvuuden ja tulojen suhdetta. Pohjoismaissa sosiaalista liikkuvuutta on eniten, monissa Amerikan maissa vähiten.
Mainittu Piketty on tutkinut perintöjen osuutta varallisuudesta. 1900-luvun alussa sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa 80% varallisuuden muutoksista syntyi pelkästään
perintöjen takia. Luku putosi 1970-80 luvulla alle 40% ja 2000-luvulla se on 50-60% välillä. Euroopan maissa luku on jälleen pienempi kuin Amerikan maissa.
Molemmat asiat viittaavat siihen, että varallisuus ei kerry geneettisten ominaisuuksien vaan muiden seikkojen takia.
Esimerkiksi Suomessa keskeinen seikka varallisuuden kasvun eroissa on pääomavero.
Jos saat perinnöksi kiinteistöjä ja sijoituksia, joista saat tuottoa vaikkapa 300 000 euroa, niin siitä maksat veroja n. 100 000.
Jos taas olet menestyvä yrittäjä, joka nostaa palkkaa sen 300 000 euroa, niin siitä maksat veroja n. 150 000.
20 vuodessa yrittäjä on hävinnyt varallisuuden hankinnassa miljoonan suhteessa perijään.
Perijän ei tarvitse olla kogniitivisesti erityisen kyvykäs tai älykäs lainkaan. Hänen täytyy olla sen verran fiksu ettei törsää omaisuuttaan tai antaa sen hoidon ammattilaisten käsiin. - Anonyymi
herrens_tiggare kirjoitti:
Älykkyysosamääräni on 75. Minulla ei ole silti mitään mahdollisuutta saada työkyvyttömyyseläkettä, vaikken kykene tekemään niitä töitä, joita realistisesti on tarjolla. Se, että jossakin voi olla vielä jäljellä jokin mutterinkiristämö, joka työllistää kymmenen tyhmää, ei paljon auta: sellaisia työpaikkoja ei riitä kaikille tyhmille.
Onko mielestäsi hyvä asia, että tyhmät ja muulla tavalla kyvyttömät pannaan tekemään turhaa työtä, useimmiten ilman palkkaa? Minusta se on nöyryyttävää ja alentavaa. Eläke olisi paljon inhimillisempi ratkaisu. Mutta kun "se ei ole mahdollista" jne.
Mitä näille ihmisille mielestäsi pitäisi tehdä? Minun mielestäni olisi inhimillisempää ampua heidät kuin panna heidät kiristämään palkatta muttereita, jotka eivät tarvitse kiristämistä.Minun älykkyysosamäärä on 80 ja olen 100% työkyvytön.
Eli taidat olla uskovainen, joka syöttää pajunköyttä. herrens_tiggare kirjoitti:
Teknologia on jo hävittänyt monet yksinkertaiset työt. TÄ (tekoäly) hävittänee vielä monet monimutkaisemmatkin työt. Tietenkään sitten, kun ihmisiä ei enää tarvita mihinkään, ihmisten välisillä eroillakaan ei ole mitään merkitystä.
Mutta ehkä ihmisten keskinäinen kilpailu siirtyy sitten sellaisille aloille, joilla nykyisin kilpaillaan vähemmän, ja ehkä näillä aloilla menestyminen edellyttää erilaisia ominaisuuksia kuin mitä vaaditaan niillä aloilla, joilla nykyisissä oloissa pääasiassa kilpaillaan.
Mutta sitä ennen on tehtävä jotakin. Ehdotan, että työkyvyttömyyden määritelmää laajennetaan ja työkyvyttömyyseläkettä korotetaan. Tietääkseni nykyään työkyvyttömyyseläkkeelle pääsy edellyttää fyysistä tai henkistä sairautta. Tämä pitäisi muuttaa siten, että työkyvyttömäksi katsottaisiin jokainen, jolla ei ole realistisia edellytyksiä työllistyä nykyisissä oloissa. Esimerkiksi tyhmät ja epäsosiaaliset ihmiset pääsisivät automaattisesti työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkkeen suuruus voisi olla Suomen nykyisellä hintatasolla noin 2500 euroa kuukaudessa nettona. Teknologian ja tekoälyn kehittyessä näiden "käytännössä työkyvyttömien" lukumäärä jatkuvasti kasvaa, ja lopulta kaikki ihmiset ovat työkyvyttömyyseläkkeellä tekoälyn hoitaessa kaikki työt täysin itsenäisesti.Nyt kun AI pystyy hoitamaan monimutkaiset päättelyt voimme palata takaisin rautalangasta väännettävän karkeistetun informaation aikakaudelle, jota tyhmempikin ymmärtää. Esimerkiksi voimme sanoa makroskooppisen lentokoneen lentävän ilman, että meidän tarvitsee tietää esim. koneen painoa tai sen mikrotiloja. Lentokoneessa on karkeistettua informaatiota, jolla on kausaalinen vaikutus. Siirrymme uuden karkeistetun informaation aikakaudelle, sellaisen informaation, jota tyhmempikin ymmärtää.
herrens_tiggare kirjoitti:
Älykkyysosamääräni on 75. Minulla ei ole silti mitään mahdollisuutta saada työkyvyttömyyseläkettä, vaikken kykene tekemään niitä töitä, joita realistisesti on tarjolla. Se, että jossakin voi olla vielä jäljellä jokin mutterinkiristämö, joka työllistää kymmenen tyhmää, ei paljon auta: sellaisia työpaikkoja ei riitä kaikille tyhmille.
Onko mielestäsi hyvä asia, että tyhmät ja muulla tavalla kyvyttömät pannaan tekemään turhaa työtä, useimmiten ilman palkkaa? Minusta se on nöyryyttävää ja alentavaa. Eläke olisi paljon inhimillisempi ratkaisu. Mutta kun "se ei ole mahdollista" jne.
Mitä näille ihmisille mielestäsi pitäisi tehdä? Minun mielestäni olisi inhimillisempää ampua heidät kuin panna heidät kiristämään palkatta muttereita, jotka eivät tarvitse kiristämistä.Kautta aikojen ihmiset ovat hankkineet elantoaan kerjäämällä. Kerjääminen on maailman vanhimpia ammatteja, eikä kerjäämisen tarve näytä vähentyneen. Ihmisiä ei pidä ampua, jollei heitä tarvita työmarkkinoilla. He ovat muistutus toimimattomasta yhteiskunnasta, jota ei älyllä ole pystytty parantamaan.
Anonyymi kirjoitti:
Sori, mutta olet kehäpäätelmässä. Uskot, että varallisuus on seurausta geneettisestä perimästä, jonka todistat sillä, että mielestäsi varallisuus on merkki geneettisestä perimästä.
Asiaa on ihan tieteellisesti tutkittukin,
Esimerkiksi Yhdysvalloissa 45% eniten tienaavien vanhempien lapsista putoaa alempiin tuloluokkiin. Toisessa päässä 58% lapsista nousi elämänsä aikana ylempiin tuloluokkiin. Ilmiötä kuvataan ns. Kultahattu-käyrällä, joka kuvaa sosiaalista liikkuvuuden ja tulojen suhdetta. Pohjoismaissa sosiaalista liikkuvuutta on eniten, monissa Amerikan maissa vähiten.
Mainittu Piketty on tutkinut perintöjen osuutta varallisuudesta. 1900-luvun alussa sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa 80% varallisuuden muutoksista syntyi pelkästään
perintöjen takia. Luku putosi 1970-80 luvulla alle 40% ja 2000-luvulla se on 50-60% välillä. Euroopan maissa luku on jälleen pienempi kuin Amerikan maissa.
Molemmat asiat viittaavat siihen, että varallisuus ei kerry geneettisten ominaisuuksien vaan muiden seikkojen takia.
Esimerkiksi Suomessa keskeinen seikka varallisuuden kasvun eroissa on pääomavero.
Jos saat perinnöksi kiinteistöjä ja sijoituksia, joista saat tuottoa vaikkapa 300 000 euroa, niin siitä maksat veroja n. 100 000.
Jos taas olet menestyvä yrittäjä, joka nostaa palkkaa sen 300 000 euroa, niin siitä maksat veroja n. 150 000.
20 vuodessa yrittäjä on hävinnyt varallisuuden hankinnassa miljoonan suhteessa perijään.
Perijän ei tarvitse olla kogniitivisesti erityisen kyvykäs tai älykäs lainkaan. Hänen täytyy olla sen verran fiksu ettei törsää omaisuuttaan tai antaa sen hoidon ammattilaisten käsiin."Uskot, että varallisuus on seurausta geneettisestä perimästä, jonka todistat sillä, että mielestäsi varallisuus on merkki geneettisestä perimästä."
En ymmärrä, miten kirjoittamaani voi tulkita noin. Oletin, että jos kaikki lähtevät samalta viivalta, fiksummat rikastuvat, ja jos sekä rikkaus että fiksuus periytyvät, niin seuraavassa sukupolvessa jotkut ovat lähtökohtaisesti paitsi fiksumpia myös rikkaampia kuin muut. Fiksuus ja vaurastuminen kulkevat käsi kädessä. Kertyneen vaurauden tarjoama lähtökohtaetu voi kasvaa lopulta niin suureksi, että fiksuudesta tulee suhteellisen merkityksetöntä.
Fiksuus puolestaan mitataan älykkyystestillä. Annetaan ihmisten vapaasti kilpailla ja sukujen rikastua esimerkiksi kymmenen sukupolven ajan. Pannaan sitten vaikkapa rikkaimman kymmenyksen lapset ÄO-testiin. Sillä tavalla saadaan selville heidän kognitiivinen kyvykkyytensä suhteessa muuhun väestöön. Oletan siis, että näiden rikkaiden lasten keskimääräinen ÄO on korkeampi kuin väestön keskimääräinen ÄO.
Kun kommunisti sitten tulee ja tekee kaikista taas yhtä köyhiä eli tavallaan palauttaa alkutilan, niin entiset rikkaat alkavat jälleen vaurastua ja kerryttää perintöä lapsilleen heti, kun siihen tarjoutuu taas tilaisuus.jjeeves kirjoitti:
Kautta aikojen ihmiset ovat hankkineet elantoaan kerjäämällä. Kerjääminen on maailman vanhimpia ammatteja, eikä kerjäämisen tarve näytä vähentyneen. Ihmisiä ei pidä ampua, jollei heitä tarvita työmarkkinoilla. He ovat muistutus toimimattomasta yhteiskunnasta, jota ei älyllä ole pystytty parantamaan.
Ymmärsinkö oikein, että mielestäsi eläkettä parempi ratkaisu tyhmille ja muulla tavalla työkyvyttömille olisi kerjääminen? Ja kerjäläisten tarkoitus olemisen suuressa järjestyksessä olisi olemassaolollaan muistuttaa parempiosaisia siitä, että yhteiskunta ei toimi?
Mikäpä siinä, on sekin parempi kuin alentava orjatyö, vaikka itse ehkä pitäisin vielä parempana sitä ampumista. Kaikkein parasta olisi tietysti rohkaista heitä rikollisuuteen. Tietääkseni tyhmyyden (matalan ÄO:n) ja rikoksiin syyllistymisen välillä vallitseekin jonkinlainen korrelaatio.herrens_tiggare kirjoitti:
"Uskot, että varallisuus on seurausta geneettisestä perimästä, jonka todistat sillä, että mielestäsi varallisuus on merkki geneettisestä perimästä."
En ymmärrä, miten kirjoittamaani voi tulkita noin. Oletin, että jos kaikki lähtevät samalta viivalta, fiksummat rikastuvat, ja jos sekä rikkaus että fiksuus periytyvät, niin seuraavassa sukupolvessa jotkut ovat lähtökohtaisesti paitsi fiksumpia myös rikkaampia kuin muut. Fiksuus ja vaurastuminen kulkevat käsi kädessä. Kertyneen vaurauden tarjoama lähtökohtaetu voi kasvaa lopulta niin suureksi, että fiksuudesta tulee suhteellisen merkityksetöntä.
Fiksuus puolestaan mitataan älykkyystestillä. Annetaan ihmisten vapaasti kilpailla ja sukujen rikastua esimerkiksi kymmenen sukupolven ajan. Pannaan sitten vaikkapa rikkaimman kymmenyksen lapset ÄO-testiin. Sillä tavalla saadaan selville heidän kognitiivinen kyvykkyytensä suhteessa muuhun väestöön. Oletan siis, että näiden rikkaiden lasten keskimääräinen ÄO on korkeampi kuin väestön keskimääräinen ÄO.
Kun kommunisti sitten tulee ja tekee kaikista taas yhtä köyhiä eli tavallaan palauttaa alkutilan, niin entiset rikkaat alkavat jälleen vaurastua ja kerryttää perintöä lapsilleen heti, kun siihen tarjoutuu taas tilaisuus.Luin uudestaan tekstini. Ymmärrän nyt, kuinka sen voi tulkita väärin. Eihän toisessa kappaleessa sanota, että tässä otaksutaan, että tasaviivalta lähdettäessä fiksummat vaurastuvat tehokkaammin kuin vähemmän fiksut.
- Anonyymi
herrens_tiggare kirjoitti:
"Uskot, että varallisuus on seurausta geneettisestä perimästä, jonka todistat sillä, että mielestäsi varallisuus on merkki geneettisestä perimästä."
En ymmärrä, miten kirjoittamaani voi tulkita noin. Oletin, että jos kaikki lähtevät samalta viivalta, fiksummat rikastuvat, ja jos sekä rikkaus että fiksuus periytyvät, niin seuraavassa sukupolvessa jotkut ovat lähtökohtaisesti paitsi fiksumpia myös rikkaampia kuin muut. Fiksuus ja vaurastuminen kulkevat käsi kädessä. Kertyneen vaurauden tarjoama lähtökohtaetu voi kasvaa lopulta niin suureksi, että fiksuudesta tulee suhteellisen merkityksetöntä.
Fiksuus puolestaan mitataan älykkyystestillä. Annetaan ihmisten vapaasti kilpailla ja sukujen rikastua esimerkiksi kymmenen sukupolven ajan. Pannaan sitten vaikkapa rikkaimman kymmenyksen lapset ÄO-testiin. Sillä tavalla saadaan selville heidän kognitiivinen kyvykkyytensä suhteessa muuhun väestöön. Oletan siis, että näiden rikkaiden lasten keskimääräinen ÄO on korkeampi kuin väestön keskimääräinen ÄO.
Kun kommunisti sitten tulee ja tekee kaikista taas yhtä köyhiä eli tavallaan palauttaa alkutilan, niin entiset rikkaat alkavat jälleen vaurastua ja kerryttää perintöä lapsilleen heti, kun siihen tarjoutuu taas tilaisuus."Fiksuus ja vaurastuminen kulkevat käsi kädessä."
Tämä on juuri se virhe, minkä teet. Jos oletat valmiiksi, että fiksuus tuottaa vaurautta, niin silloin vauraus on todiste fiksuudesta. Kehäpäätelmä.
Pari vuotta sitten Nicholas Wolfinger, yhdysvaltalainen sosiologian professori, tutki tulojen ja älykkyyden korrelaatiota. Hänen laskelmissaan pelkkä korkea älykkyys selitti vain 21% tuloeroista. Muita selittäviä tekijöitä olivat vanhempien koulutus, elintaso lapsuudessa, vanhempien koulutustaso, parisuhde, oma koulutus, lasten määrä, valittu ala, työhistorian yhtenäisyys, tehdyt tunnit ja ikä.
Aiemmin samasta datasta oli tehnyt tutkimuksen Jay Zagorsky, myös yhdysvaltalainen. Hänellä oli hivenen erilaiset muuttujat, jossa mukaan oli otettu muita psykologisia tekijöitä. Hänen mukaansa tuloeroista selittyi 9-17% älykkyydellä.
Mutta älykkyys ei Zagorskylla korreloinutkaan yllättäen vaurauden kasvun kanssa vaan vaikutus putosi puoleen. Perinnöt selittivät vaurauden kasvun parhaiten eikä niillä ollut mitään tilastollista yhteyttä saajan älykkyyteen.
Älykkyyden kanssa samalla viivalla olivatkin sellaiset psykologiset ominaisuudet kuten usko omiin kykyihin ja itsekunnioitus. Menestyjille oli myös samalla tavoin tyypillistä, että he eivät uskoneet ennaltamäärättyyn kohtaloon.
Zagorsky itse uskoi, että vaurastuminen on seurausta muista kyvyistä kuten kyvystä sietää nautintojen houkutuksia, valmiudesta ottaa riskejä ja kyky sosiaaliseen vaikuttamiseen selittäisivät vaurastumista paremmin kuin muut tekijät. Mutta tästä en muista nähneeni tutkimusta, joten se voi olla vain valistunut arvaus. - Anonyymi
jjeeves kirjoitti:
Kautta aikojen ihmiset ovat hankkineet elantoaan kerjäämällä. Kerjääminen on maailman vanhimpia ammatteja, eikä kerjäämisen tarve näytä vähentyneen. Ihmisiä ei pidä ampua, jollei heitä tarvita työmarkkinoilla. He ovat muistutus toimimattomasta yhteiskunnasta, jota ei älyllä ole pystytty parantamaan.
Kyllä täällä Romaniasta tulleet kerjää, koska se on mahdollista.
Elätä puolimaapalloa pohjoisen lumihangessa, koska pysyt vai pystytkö. Anonyymi kirjoitti:
"Fiksuus ja vaurastuminen kulkevat käsi kädessä."
Tämä on juuri se virhe, minkä teet. Jos oletat valmiiksi, että fiksuus tuottaa vaurautta, niin silloin vauraus on todiste fiksuudesta. Kehäpäätelmä.
Pari vuotta sitten Nicholas Wolfinger, yhdysvaltalainen sosiologian professori, tutki tulojen ja älykkyyden korrelaatiota. Hänen laskelmissaan pelkkä korkea älykkyys selitti vain 21% tuloeroista. Muita selittäviä tekijöitä olivat vanhempien koulutus, elintaso lapsuudessa, vanhempien koulutustaso, parisuhde, oma koulutus, lasten määrä, valittu ala, työhistorian yhtenäisyys, tehdyt tunnit ja ikä.
Aiemmin samasta datasta oli tehnyt tutkimuksen Jay Zagorsky, myös yhdysvaltalainen. Hänellä oli hivenen erilaiset muuttujat, jossa mukaan oli otettu muita psykologisia tekijöitä. Hänen mukaansa tuloeroista selittyi 9-17% älykkyydellä.
Mutta älykkyys ei Zagorskylla korreloinutkaan yllättäen vaurauden kasvun kanssa vaan vaikutus putosi puoleen. Perinnöt selittivät vaurauden kasvun parhaiten eikä niillä ollut mitään tilastollista yhteyttä saajan älykkyyteen.
Älykkyyden kanssa samalla viivalla olivatkin sellaiset psykologiset ominaisuudet kuten usko omiin kykyihin ja itsekunnioitus. Menestyjille oli myös samalla tavoin tyypillistä, että he eivät uskoneet ennaltamäärättyyn kohtaloon.
Zagorsky itse uskoi, että vaurastuminen on seurausta muista kyvyistä kuten kyvystä sietää nautintojen houkutuksia, valmiudesta ottaa riskejä ja kyky sosiaaliseen vaikuttamiseen selittäisivät vaurastumista paremmin kuin muut tekijät. Mutta tästä en muista nähneeni tutkimusta, joten se voi olla vain valistunut arvaus.Jos henkilöä ei kiinnosta vaurastuminen, niin sekin voi olla yksi syy siihen, ettei omaisuutta kerry. Aikanaan länsimaisessa kulttuurissa äärimmäisen köyhyyden valitseminen esimerkiksi luostariyhteisöön liityttäessä oli arvostettua. Sydänkeskiajalla perustettiin myös kerjäläismunkkijärjestöjä, joiden toimenkuvaan kuului aktiivinen näkyminen yhteiskunnassa. Dominikaanit ja fransiskaanit tulivat kuuluisiksi myös filosofian ja teologian kehittäjinä yliopistomaailmassa.
Nykyäänkin monet fiksut valitsevat "kapean leivän" taiteen, tutkimuksen, kotiäitiyden, ympäristöaktivismin jne. piirissä.Anonyymi kirjoitti:
"Näyttää siltä, että geenien vaikutus yksilön elämään on noin 100 prosenttia, ympäristön vaikutus noin 0 prosenttia."
Kaksostutkimukset valitettavasti kumoavat tämän. Identtisten kaksosten pitäisi olla täysin identtisiä, jos geenien vaikutus olisi 100%. Mutta he eivät ole, he vain ovat hyvin samanlaisia. Geeneillä on siten merkittävä vaikutus, mutta ihmiseen vaikuttavat myös em. perhetausta, sosiaalinen sekä fyysinen ympäristö.
Jaetussa artikkelissa Hesarista toimittaja tekee mielestäni pari pientä ajatusvirhettä....
Yksittäinen geeni määrittelee vain poikkeustapauksissa yksin jonkin ihmisen psykologisen piirteen. Sen sijaan eri geenit vaikuttavat yhdessä.
Kyse on geenien kohdalla siksi aina todennäköisyydestä. Älykkäille ihmisille ei synny älykkäitä lapsia. Älykkäille ihmisille syntyy todennäköisesti älykkäitä lapsia. Geenit määrittävät vaihteluvälin psykologisille ominaisuuksille.
Lapsen mikä tahansa psykologinen ominaisuus on aina tietyn vaihteluvälin sisällä. Se voi olla sen alle tai ylitse, mutta todennäköisesti ei kauhean kaukana vanhempien vastaavasta, jos molemmilla vanhemmilla on se ominaisuus.
Psykologiset ominaisuudet eivät ole vakioita. Ne ovat taipumuksia toimia ja käyttäytyä, jotka muokkautuvat enemmän tai vähemmän koko elämän ajan. Geenit määrittävät sen mistä lähdetään ja miten kauas voi mennä. Matemaattisesti heikommasta ei voi tulla matemaattista neroa, mutta se ei tarkoita, ettei heikommastakin voisi kehittyä matematiikassa parempi.
Älykkyys korreloi taloudellisen menestyksen kanssa, ei selitä sitä. Muita tilastollisesti merkittäviä tekijöitä ovat tutkimusten valossa em. päättäväisyys, sosiaalisuus, itsekuri, ulkonäkö ja pituus. Kyllä, hyvännäköiset ja pidemmät ihmiset tienaavat keskimäärin enemmän...
Menestys riippuu myös alasta, jolla ihminen työskentelee.
Esimerkiksi pörssimeklarien kohdalla havaittiin tutkittaessa, että älykkäimmät eivät pärjänneetkään parhaiten. Heillä oli taipumus ylianalysoida asioita, joka sai heidät tekemään päätöksiä hitaammin. Lisäksi heillä oli vaikeuksia myöntää olevansa väärässä, mikä sai heidät pitämään salkussaan osakkeita, jotka kaikki jo tiesivät olevan väärä hankinta.
Geeneillä on siis vaikutusta taloudelliseen menestykseen, mutta se ei selitä varallisuuseroja. Se selittää vain sitä, että joillakuilla on muita suurempi todennäköisyys saavuttaa taloudellista menestystä ja siten hankkia varallisuutta, mutta vain jos kaikki lähtisivät samalta viivalta ja toimisivat samassa ympäristössä. Mutta me emme lähde samalta viivalta emmekä toimi samassa ympäristössä....
Ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty selitti varallisuuserot yhteiskunnassa yhdellä elegantilla kaavalla, r>g. Varallisuuserot syntyvät, koska pääoma tuottaa korkoa (r) nopeammin kuin kansantalous kasvaa (g). Suomeksi: Palkat nousevat hitaammin kuin em. asuntojen ja osakkeiden arvot. Oikeanlaisen perinnön saanut tienaa elämässään aina enemmän kuin palkasta elävä duunari, jos ei itse ryssi perintöään.
Esimerkiksi Suomessa palkat ovat 2000-luvulla nousseet vuosittain keskimäärin 2,2%. Osakkeiden tuotto on ollut samalla ajalla keskimäärin 6,5%. Ne, joilla on varallisuutta saavat näin koko ajan enemmän lisää varallisuutta (tai tuloja) kuin ne, joilla varallisuutta ei ole. Raha todella menee rahan luo.
Tilanteita, joissa varallisuuserot alkavat laskea, on historiassa tasan kaksi: sota tai talouskriisi. (Kolmas tapa tasata eroja olisi pääomaveron raju korotus tai varallisuusvero, kuten Piketty ehdottaa...)
Varallisuuserot kasvavat näin koko ajan. Tällä on hyvin vähän tekemistä yksilön geenien, eikä varsinkaan älykkyyden tai puhtaan tuurin kanssa.
Geenit eivät siis määrää ihmisten kohtaloita, ne vain lisäävät todennäköisyyksiä tehdä asioita tietyllä tavalla ja sopivassa ympäristössä myös todennäköisyyttä saavuttaa taloudellista menestystä - vaikka varallisuutta ei perinnön kautta olisikaan.Olipa kiinnostava kirjoitus. Kiitos. 👍🏻
herrens_tiggare kirjoitti:
Älykkyysosamääräni on 75. Minulla ei ole silti mitään mahdollisuutta saada työkyvyttömyyseläkettä, vaikken kykene tekemään niitä töitä, joita realistisesti on tarjolla. Se, että jossakin voi olla vielä jäljellä jokin mutterinkiristämö, joka työllistää kymmenen tyhmää, ei paljon auta: sellaisia työpaikkoja ei riitä kaikille tyhmille.
Onko mielestäsi hyvä asia, että tyhmät ja muulla tavalla kyvyttömät pannaan tekemään turhaa työtä, useimmiten ilman palkkaa? Minusta se on nöyryyttävää ja alentavaa. Eläke olisi paljon inhimillisempi ratkaisu. Mutta kun "se ei ole mahdollista" jne.
Mitä näille ihmisille mielestäsi pitäisi tehdä? Minun mielestäni olisi inhimillisempää ampua heidät kuin panna heidät kiristämään palkatta muttereita, jotka eivät tarvitse kiristämistä.>Mitä näille ihmisille mielestäsi pitäisi tehdä? Minun mielestäni olisi inhimillisempää ampua heidät kuin panna heidät kiristämään palkatta muttereita, jotka eivät tarvitse kiristämistä.
Asian vierestä: Jos kaikki pystyvideoiden kuvaajat ammuttaisiin, maailman väestönkasvuongelma olisi sillä ratkaistu.RepeRuutikallo kirjoitti:
>Mitä näille ihmisille mielestäsi pitäisi tehdä? Minun mielestäni olisi inhimillisempää ampua heidät kuin panna heidät kiristämään palkatta muttereita, jotka eivät tarvitse kiristämistä.
Asian vierestä: Jos kaikki pystyvideoiden kuvaajat ammuttaisiin, maailman väestönkasvuongelma olisi sillä ratkaistu.On se ihmeellistä, että periaatteessa kaikki muut ihmiset ovat maailmassa taakkoja ja turhakkeita, paitsi Ego Sanctus.
jjeeves kirjoitti:
On se ihmeellistä, että periaatteessa kaikki muut ihmiset ovat maailmassa taakkoja ja turhakkeita, paitsi Ego Sanctus.
Muutama palvelija ja seksiorja toki tarvitaan Hänelle.
RepeRuutikallo kirjoitti:
Muutama palvelija ja seksiorja toki tarvitaan Hänelle.
Toki, mutta aina vaihdettavissa. Näinhän kapitalismi toimii.
jjeeves kirjoitti:
Toki, mutta aina vaihdettavissa. Näinhän kapitalismi toimii.
Palvelijat ja seksiorjat kilpailutetaan joka vuosi.
Anonyymi kirjoitti:
Minun älykkyysosamäärä on 80 ja olen 100% työkyvytön.
Eli taidat olla uskovainen, joka syöttää pajunköyttä.Saitko siis työkyvyttömyyseläkkeen? Jos puhut totta, niin millä perusteella sait eläkkeen? Ei kai ketään panna eläkkeelle "tyhmyyden perusteella"? Jonkinlaisen kehitysvammaisuuden perusteella ehkä?
Tyhmyys sinänsä ei ole vamma, vaan ominaisuus.
Selvästikin kaikenlaiset ihmiset ovat eläneet maailmassa tähän saakka ihan hyvin, niin tyhmät kuin fiksut. Siitä voisi kai päätellä, että vähemmänkin fiksut ovat löytäneet paikkansa yhteiskunnassa ja olleet myös arvostettuja jäseniä yhteisössä. Heillä oli jokin tärkeä tehtävä, jonka he hoitivat ja jonka takia heitä arvostettiin. Heidän elämänsä saattoi olla ihan hyvää.
Sen sijaan elämä halveksittuna ja säälittynä, kuntouttavassa työtoiminnassa häväistynä, nöyryytettynä ja maahan poljettuna orjana ja sontakokkareena, hyödyttömään ja mitään palvelemattomaan näennäispuuhasteluun pakotettuna ylijäämäihmisenä on huonoa elämää. Ylijäämäihminen ei saa mitään arvostusta mistään, koska häntä ei tarvita mihinkään, hänellä ei ole antaa muille mitään, hän on pelkkä taakka ja rasite.
Varmaankin tällaisia ihmisiä on aina ollut, ja varmaankin heistä on jotenkin huolehdittu, kuten nykyäänkin. Mutta jos kävisi niin, että näitä tarpeettomia ihmisiä olisikin yhtäkkiä vaikkapa kymmenesosa väestöstä, niin ei se kovin hyvältä näyttäisi.
Joku sanoo, että automaatio vie työpaikkoja, mutta myös tuo uusia ja että automaation myötä työnsä menettävät siirtyvät uusiin töihin. Mutta eihän se onnistu. Ei mutterinkiristäjä voi siirtyä niihin vaativampiin töihin, joita automaatio tuo mukanaan.
Tyhmyyseläke ei tietenkään ratkaise tätä ongelmaa. Ei rahalla voi korvata sitä yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta ja osattomuutta, joka on ylijäämäihmisen kohtalo.
Vähän saman tyyppinen tilanne on Kiinassa, jossa on nyt paljon nuoria ylijäämämiehiä. Heidän älyssään ei ole mitään vikaa, mutta heidät on tuomittu ikuiseen yksinäisyyteen ja perheettömyyteen ja lapsettomuuteen, koska maan sukupuolijakauma on vääristynyt eikä ihania seksikkäitä kiinattaria riitä kaikille naimaikäisille miehille. Yksin jääminen lienee hirveä kohtalo Kiinan kaltaisessa traditionaalisessa maassa.
Tähän ongelmaan ei ole mitään ratkaisua. Nämä kiinalaismiehet eivät voi saada vaimoa ulkomailtakaan, sillä ei kukaan ulkomaalainen halua pienimunaista kiinalaismiestä. Itse asiassa edes kiinattaret eivät halua heitä. Kiinattaret haluavat länsimaalaisen miehen. Aasialaisilla miehillähän on tunnetusti pieni elin, afrikkalaisilla taas suuri (liian suuri kiinattarille), eurooppalaisilla keskikokoinen (juuri sopiva kiinattarille). Näin on Jumala hyväksi nähnyt.Anonyymi kirjoitti:
"Fiksuus ja vaurastuminen kulkevat käsi kädessä."
Tämä on juuri se virhe, minkä teet. Jos oletat valmiiksi, että fiksuus tuottaa vaurautta, niin silloin vauraus on todiste fiksuudesta. Kehäpäätelmä.
Pari vuotta sitten Nicholas Wolfinger, yhdysvaltalainen sosiologian professori, tutki tulojen ja älykkyyden korrelaatiota. Hänen laskelmissaan pelkkä korkea älykkyys selitti vain 21% tuloeroista. Muita selittäviä tekijöitä olivat vanhempien koulutus, elintaso lapsuudessa, vanhempien koulutustaso, parisuhde, oma koulutus, lasten määrä, valittu ala, työhistorian yhtenäisyys, tehdyt tunnit ja ikä.
Aiemmin samasta datasta oli tehnyt tutkimuksen Jay Zagorsky, myös yhdysvaltalainen. Hänellä oli hivenen erilaiset muuttujat, jossa mukaan oli otettu muita psykologisia tekijöitä. Hänen mukaansa tuloeroista selittyi 9-17% älykkyydellä.
Mutta älykkyys ei Zagorskylla korreloinutkaan yllättäen vaurauden kasvun kanssa vaan vaikutus putosi puoleen. Perinnöt selittivät vaurauden kasvun parhaiten eikä niillä ollut mitään tilastollista yhteyttä saajan älykkyyteen.
Älykkyyden kanssa samalla viivalla olivatkin sellaiset psykologiset ominaisuudet kuten usko omiin kykyihin ja itsekunnioitus. Menestyjille oli myös samalla tavoin tyypillistä, että he eivät uskoneet ennaltamäärättyyn kohtaloon.
Zagorsky itse uskoi, että vaurastuminen on seurausta muista kyvyistä kuten kyvystä sietää nautintojen houkutuksia, valmiudesta ottaa riskejä ja kyky sosiaaliseen vaikuttamiseen selittäisivät vaurastumista paremmin kuin muut tekijät. Mutta tästä en muista nähneeni tutkimusta, joten se voi olla vain valistunut arvaus.Aivan, toki oletan, että fiksut ovat alttiimpia vaurastumaan kuin tyhmät, mutta en kylläkään katso, että vauraus todistaa fiksuuden. Vaikka olisi niin, että kaikki fiksut vaurastuvat automaattisesti, siltikään vauraus ei todistaisi fiksuutta, ellei lisäksi oleteta, etteivät tyhmät koskaan voi vaurastua.
Mutta varsinainen väite oli oikeastaan se, että ns. pappa betalar -porukka on älykkäämpää kuin väestö keskimäärin. Se todistetaan tietysti älykkyystesteillä. Jos toisten ansaitsemilla rahoilla loisiminen ei sinänsä ja ilmeisesti edellytä normaalia korkeampaa älykkyyttä, niin sittenhän tämä ei ole triviaali väite.
Oletan, että toisten rahoilla loisijat ovat älykkäämpiä kuin väestö keskimäärin, mutta tyhmempiä kuin ne, jotka vaurastuvat omalla työllään ja omilla oivalluksillaan. Perijäloisijat ovat siis tyhmempiä kuin esivanhempansa, jotka alun perin ovat ansainneet suvulle sen omaisuuden, jonka varassa jälkeläiset voivat loisia tekemättä mitään hyödyllistä.
Tutkimukseen kelpaavat vain sellaiset, jotka eivät ole koskaan tehneet mitään muuta kuin loisineet toisten rahoilla. Jos siis joku on rikastunut rehellisesti ja sitten ruvennut elelemään koroilla, hän ei kelpaa.
Loisiminen pitäisi tietysti määritellä vähän tarkemmin. Esimerkiksi Donald Trump saattaisi määritelmäni mukaan olla toisten rahoilla loisija, ainakin sen perusteella, mitä hänestä tiedän tai luulen tietäväni.
Googlasin tuon Zagorskyn ja löysin vanhan blogikirjoituksen: http://www.iqscorner.com/2007/05/temp.html
Tässä sanotaan:
"The Jagorsky article is not claiming that there is no relationship between wealth and IQ. It does, however, claim that this relationship disappears after controlling for a number of sensibly selected variables such as age, marital status, education, race, inherited wealth, and so forth. If these variables were uncorrelated with IQ, the interpretation of this finding would be straightforward. Unfortunately, many of these variables are robustly correlated with IQ and this makes the interpretation of the findings rather difficult."
(En tiedä, miksi kirjoittaja kirjoittaa "Jagorsky" eikä Zagorsky, bloggauksen alussa nimi on kyllä kirjoitettu oikein.)
Kun katsoin kyseistä tutkimusta (en jaksanut lukea, liian pitkä ja tylsä), niin näytti siltä, että perinnön saaminen korreloi positiivisesti älykkyyden kanssa. Katsoin siis tätä: https://www.gwern.net/docs/iq/2007-zagorsky.pdf
- Anonyymi
Matteuksen evankeliumi:
6:24 Ei kukaan voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.
Leukaperiä voit teroittaa puolesta tai vastaan.- Anonyymi
Uskovaiset sanovat aina juupas eipäs ja voittavat aina.
- Anonyymi
Eugeniikan kehitti Eugen Malmstén ja työtä jatkoi hänen oppilaansa Eugen Terttula.
jjeeves kirjoitti:
Kyllä se oli kehitetty jo Eugen Schaumanin aikana.
Tarvitaan tietysti kaikki kolme Eugenia, ja Schauman oli heistä ensimmäinen.
- Anonyymi
Jyrkin ero löytynee talouseurosta ja talouseugeniikasta. Eugen olisikin ollut osuvin nimike plootulle.
- Anonyymi
Nykyaika elokuvassa kiristettiin muttereita liukuhihnalla.
- Anonyymi
Eikös se kaveri ollut jumalan luvattua kansaa.
Onhan se Päivi töräyttänyt aina välillä jonkin aivopierun abortistakin. eikä aina pelkästään homoista. Vaihtelu virkistää.
Päivi suhtautuu aborttiin ehdottoman kielteisesti ja Päivin ajatuksia myötäilevässä yhteiskunnassa abortit (ja homot) olisi kaapissa eli ne tehtäisiin salaa, lakia rikkoen.
Naisia kuolisi ja ihmisillä olisi hätä, mutta Päivi ja kumppanit vain selittäisi, että pitää pidättäytyä seksistä ja jos vahinko käy, niin pitää kantaa seuraukset ja synnyttää se lapsi, halusi tai ei.
Lapsia jätetäisiin pahvilaatikoissa kirkon portaille ja vastaaviin paikkoihin ja Päivi kiittäisi Jumalaa taas uusista ihmistaimista, joiden loppuelämä menisi usein päin persettä. Kehitysvammaisia olisi reilusti enemmän valtion laitoksissa, ja mielenkiinto heidän elonsa laatuun olisi todennäköisesti heikko.
Syystä että Päivin ja muiden abortinvastustajien rakkaus noihin äpärälapsiin loppuu kuin seinää juuri sillä sekunnilla, kun se vauva syntyy. Näin se on Puolassakin, yh-äidit ovat kusessa.
Päivin yhteiskunnassa meno olisi kuin Puolassa, jossa naureskellaan yleisesti, että Puolassa abortti on kielletty klo 17 asti.
Tuon jälkeen lääkärit tekee abortteja ihan urakalla, laittomasti niille joilla on vara maksaa. Jos ei ole niin tilaa aborttipillerit tai tee henkariabortti.
Päivi ja Timo T. A. Soini paskat välittää jos joku kuolee laittomaan aborttiin. Se sekä Päivin luterilaisen Jumalan, että Timon katolisen Jumalan Jumalansa tahto.
Päivin lailla ajattelevien mielestä tuo Puolan malli on parempi, koska yhteiskunta on antanut vahvan signaalin, että aborttia ei hyväksytä. Onhan tuo toki surullista ja kaksinaismoralistista, mutta niinhän se tuppaa konservatiivisissa yhteiskunnissa menemään. Päin persettä.- Anonyymi
Se on Jabba Hutt, se Soini.
”…Päivin ja muiden abortinvastustajien rakkaus noihin äpärälapsiin loppuu kuin seinää juuri sillä sekunnilla, kun se vauva syntyy.”
Tämä on se, miksi olen alusta saakka vastustanut näitä näkemyksiä. Silkkaa kaksinaismoraalia, sekä oman edun tavoittelua!
- Anonyymi
Naiselle tärkein perintö on kauneus. Menestyy älystä huolimatta ja voi valita varakkaan miehen. Mies uskoo luonnostaan että seksi kauniin kanssa on mukavampaa ja niinpä usein onkin. Tämä on luonnonlaki ja toteutuu joka päivä. Rumat ja kokemattomat naiset sen mielellään poistaisivat kokemuspiiristään. Ja tästä palstasta. Jos vielä kaunis nainen on ilo luonteinen ja hymyilevä menestys on taattu. Olen tarpeeksi vanha tämän huomaamaan. On myös rumia naisia mutta ne kelpaavat meille kyllä työtehtäviin. Miehissäkin sattumalta on vastenmielisiä. Siinä että on lahjakas ei ole mitään kiittämistä. Olennaistahan on se että alkaa käyttämään lahjojaan ja kehittää niitä. Hyvä ulkonäkö lisäksi vain nopeuttaa menestystä.
- Anonyymi
Tarkoitatko kennokonnaa.
- Anonyymi
Ruotsin hautausmaalla tapahtuu eugeniikan vastaisia asioita, kuka retardi nämä päästi maahan.
- Anonyymi
Suurin osa väestöstä on totaalista paskaa, sitten kun tämä paska kohtaa ongelman niin kädet nousee pystyyn.
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
57-vuotiads muka liian vanha töihin?
On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei2963178Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?
Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette2341723By the way, olet
mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei861254J-miehelle toivon
Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.851243Onko kaivattunne suosittu?
Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(781149- 591148
Täytyi haukkuu sut lyttyyn
En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti431020Onkohan sulla enää tunteita
kun nähdään seuraavan kerran? Niin hyvä fiilis on ollut viime aikoina, että se on nyt pahin pelkoni. Oletkohan unohtanut36954Kylpyläsaaren Lomakylän kahvilaravintola
Kävimme syömässä Kylpyläsaaressa. "Naudanliha burgeri" maksoi 18,90 euroa ja lisäksi limsa 4,50 euroa. Annoksen hinnaks46896Liikennesäännöt
Uuden ohitustien myötä torkkolantieltä tulevia kuuluu väistää tai ainakin kuuluisi väistää, jos he tulevat ollintielle.11814