Tämä esikoisäiti saa joka paikasta kyllä tietoa siitä että vierottaa pitäisi - yösyönneistä siis - muttei mitään yhteneväistä menetelmää siitä MITEN se oikeasti hoituu. Se, ettei ole selkeää kuvaa siitä miten se homma tehdään, saa yrityshalut hiipumaan, vaikkei se 1-2 tunnin välein heräily ole mitään herkkua. Ja tähdentäisin vielä, etten ole sen "uusavuttomampi" kuin muutkaan nuoret äidit, minulla ei vaan ole sukulaisia tms. jotka neuvoisivat, joten pakko kysellä täältä. Neuvolasta saan niin ympäripyöreitä vastauksia siitä miten "jokainen perhe tekee tavallaan" ettei siitä ole paljoakaan apua tiedonjanooni.
Meillä on 4kk-ikäinen poika, joka paitsi iltasella nukahtaa rinnalle, haluaa myös syödä 1-2 tunnin välein läpi yön. Nyt on oppinut nukahtamaan myös tutilla, mutta silti yöllä kelpaa useimmiten vain rinta. Puolenyön jälkeen syöttökerrat tuntuvat vielä aamua kohti tihenevän. Tämän ruljanssin takia en ole nukuttanut poikaa pinnasänkyyn, koska en saisi nukuttua sitten sitäkään vähää minkä nyt saan, vaan yöni menisivät sängystä ylös ja takaisin sänkyyn pomppiessa ja siinä välissä imettäessä...
Eli miten ja minkä ikäisinä te olette saaneet lapsenne luopumaan yöllä syömisestä? Kauanko vieroittaessa on luvassa hillitöntä itkua ja valvottuja öitä? Pelkkä ajatus jo hirvittää kun on muutenkin aivan yliyliväsynyt ja kulkee päivät kuin zombie. Hoituuko homma niin että laitetaan kertalaakista "maitohanat kiinni" vai jotenkin muuten? Vähentämällä syöttöjä - jolloin lapsi huutaa pää punaisena sen aikaa että saa haluamansa..? Olen myös kuullut että isä käy hyvin vieroittajaksi koska ei tuoksu maidolta (?). Miten työssäkäyvän isän voi pistää yövahdiksi ja nukuttajaksi vieroituksen ajaksi ilman että se ajaa työmatkalla väsyksissään seinää päin? Vai riittääkö viikonloppu vieroitukseen, jolloin isä saisi sitten päivällä nukuttua yöt valvottuaan..?
Jos haluaisi ja suositusten mukaan kannattaisikin täysimettää 6kk asti, ei voi ottaa puuroja ja vellejä avuksi iltasella (vaikka sekin on mielessä käynyt). Maitoa kyllä tulee, poika kasvaa kuten kuuluu ja voi hyvin. Eli ei se aina edes nälkäänsä rintaa halua, vaan lohduksi ja huviksi, epäilisin.
Apuaah..? :o.
Meillä on 4kk-ikäinen poika, joka paitsi iltasella nukahtaa rinnalle, haluaa myös syödä 1-2 tunnin välein läpi yön. Nyt on oppinut nukahtamaan myös tutilla, mutta silti yöllä kelpaa useimmiten vain rinta. Puolenyön jälkeen syöttökerrat tuntuvat vielä aamua kohti tihenevän. Tämän ruljanssin takia en ole nukuttanut poikaa pinnasänkyyn, koska en saisi nukuttua sitten sitäkään vähää minkä nyt saan, vaan yöni menisivät sängystä ylös ja takaisin sänkyyn pomppiessa ja siinä välissä imettäessä...
Eli miten ja minkä ikäisinä te olette saaneet lapsenne luopumaan yöllä syömisestä? Kauanko vieroittaessa on luvassa hillitöntä itkua ja valvottuja öitä? Pelkkä ajatus jo hirvittää kun on muutenkin aivan yliyliväsynyt ja kulkee päivät kuin zombie. Hoituuko homma niin että laitetaan kertalaakista "maitohanat kiinni" vai jotenkin muuten? Vähentämällä syöttöjä - jolloin lapsi huutaa pää punaisena sen aikaa että saa haluamansa..? Olen myös kuullut että isä käy hyvin vieroittajaksi koska ei tuoksu maidolta (?). Miten työssäkäyvän isän voi pistää yövahdiksi ja nukuttajaksi vieroituksen ajaksi ilman että se ajaa työmatkalla väsyksissään seinää päin? Vai riittääkö viikonloppu vieroitukseen, jolloin isä saisi sitten päivällä nukuttua yöt valvottuaan..?
Jos haluaisi ja suositusten mukaan kannattaisikin täysimettää 6kk asti, ei voi ottaa puuroja ja vellejä avuksi iltasella (vaikka sekin on mielessä käynyt). Maitoa kyllä tulee, poika kasvaa kuten kuuluu ja voi hyvin. Eli ei se aina edes nälkäänsä rintaa halua, vaan lohduksi ja huviksi, epäilisin.
Apuaah..? :o.
Vastaukset 22
Vanhimmat
noin pienen vieroittamisesta,mutta 1v vieroitin yöpullosta viimeksi.
Eli perjantaiksi ajoitin että isompien lasten kouluun lähtöä ei ole ja olin varautunut jopa viikon verran huudattamaan.
Mutta kävikin niin että homma meni kahdessa illassa/yössä.Eikä silloinkaan ollut tuntikausien huutoa.Ensimmäisenä iltana ei tajunnutkaan ja toisena iltana huusi vajaan tunnin suoraa huutoa ja se oli siinä.
Ei kai siihen mitään lempeää keinoa ole,valitettavasti se huudattaminen taitaa olla ainoita keinoja,mutta se saattaa tosiaan mennä yllättävän hyvinkin.
Kuten jo mainitsinkin en tiedä miten noin pieni reagoi,meillä kun on kaikki olleet vuoden pintaan tai vähän alle kun olen lopetellut yösyötöt.
Tutista nuorimmainen vieroitettiin vasta viime viikolla ja hän on jo 2v6kk.Sekin meni loistavasti,ei yhtään itkua ja aamulla vaan toteamus että illalla varmaan löytyy....
Olemme vieroittaneet vajaan vuoden ikäiset pojat yösyönnistä (1-2 krt) siten, että äiti on lähtenyt muiden lasten kanssa yökylään.
Iltamaidon jälkeen vauva on jäänyt isin kanssa kahdestaan kotiin... Ensimmäisenä yönä lohdutonta huutoa kesti 3 tuntia. Toisena yönä vain vain 40 min...
Seuraavina öinä sitten selvittiinkin vain pienellä kitinällä.
Mulle neuvottiin näin-lapsi oli tosin vähän isompi, söi jo iltavellin. No, kuitenkin
Heräsi säntillisesti tiettyyn kellonaikaan.(klo 1.00)
Kello soimaan 0.30, vauva rinnoille, ei valoa, ei saa puhua mitään, tuokio (5-10min) siinä rinnalla, takaisin sänkyyn (siis ei tissiä suuhun, ihan kuivaharjoittelua)
seuraavana yönä kello soimaan 0.45 ja sama juttu, rinnoille, ei valoa, ei puhetta, takas sänkyyn
kolmas yö, kello 1.00 ja samat jutut
sit voi vaihtaa jo isän rinnoille ja ei pitäs olla enää ongelmaa.
kokeile, saattaa tämäkin auttaa, jos jäis edes yks syöttö välistä.
Alle 6kk:n ikäistä lasta ei saa vielä todellakaan vieroittaa yötissistä!!! Noin pieni lapsi tarvitsee rintaa vielä ravitsemuksellisista syistä aina puoleen vuoteen asti, myös kiintymyssuhdehäiriöllä olen kuullut joidenkin peloittelevan, mikäli noin pientä yrittää vieroittaa.
Valitettavaa, mutta totta. Asian voit tarkistaa vaikka kysymällä neuvolasi terveydenhoitajalta. Tsemppiä, yritä levätä päivisin ja jaksaa vielä jonkin aikaa. Useat lapset valvovat öisin vielä pitkälle toista ikävuotta, vaikka imetys loppuisikin! Kyllä se kuitenkin vielä joskus helpottaa. Nuo yötissistä vieroitukset on sitten lähemmäs yhden ikävuoden juttuja...
myös yöllä 2ensimmäisenä kuukautenaan kasvaakseen MUTTA jo 3kk ikäinen ei tarvitse ruokaa enää öisin jotta kasvaisi.tutkittua tietoa.ja eihän vieroittaminen nyt tarkoita et lapsesta tulisi tunne puoleltaa vajava höpöhöpö..=)
Tutkitun tiedon mukaan kiintymyssuhde häiriö syntyy siitä että äiti ei ole riittävästi kontaktissa lapsensa kanssa. Siis joko ei huolehdi hänestä tai suorittaa kaavan kautta kaikki tilanteet ja lapsi ei tällöin koe olevansa hyväksytty ja rakas. En usko et yö-syöttö asiaan vaikuttaa lainkaan (tai jos on tutkimus niin hiukan ihmetyttää).Minua kuitenkin ihmetyttää et kaikessa yritetään päästä helpolla ja nopeasti pitäis asiat hoitua. Esim. alle 6kk lapselle ei suositella unikoulua joten miksi ei antaisi lapsen syödä yöllä. Ei se kuitenkaan ikuisuuksia jatku ja jos lapsi huutaa yöllä nälkäänsä tuossa vaiheessa niin kyllä ainakin minä annan. Enkä ajattele et kun haluaisin nukkua... kyllä sekin aika tulee. Pienen lapsen hoitaminen on raskasta ja vastuullista, eikä kaikkien lapset nuku kokonaisia öitä kun vasta 1-vuotiaina. Tähän täytyy tottua ja ottaa uni päivällä takaisin siis nukkua aina silloin kuin vauvakin nukkuu. Iskääkin voi passauttaa hoitamaan jos on oikein väsy tai pyytää neuvolasta apua.Koitahan jaksella!
Kysymykseni koski vain ja ainoastaan sitä, kuinka vieroitus käytännössä tapahtuu, ja minkä ikäisenä se teillä on tehty - ei sitä minkä ikäisenä se on eettisesti ja moraalisesti oikein lapselle tehdä ilman että lapsesta tulee ikuisesti tunnevammainen.
Pyttymäistä, että jonkun täytyy aina pyytämättä alkaa neuvoa yli kysytyn aiheen, ja vieläpä kyseenalaistaa kysyjän toiminta jotain niin vakavaa asiaa kuin lapsen tunne-elämää ja läheisyydentarvetta koskien. Eiköhän jokainen terve äiti anna lapselleen kaiken mahdollisen lämmön ja rakkauden toivoen lapselleen kehittyvän vakaimman mahdollisen pohjan tunne-elämälleen.
Lämmin kiitos teille, jotka vastasitte siihen mitä alunperin kysyinkin.
...mikäli kirjoitukseni loukkasi sinua! Minusta tuntuu, että nyt hieman ylireagoit. Olen kuitenkin pahoillani, jos jotenkin loukkasin tahtomattani sinua.
Tarkoitukseni ei todellakaan ollut arvostella sinua äitinä, saati sitten moraalisia/eettisiä arvojasi/perusteita toiminnallesi äitinä.
Olen kovin rauhaa rakastava ja sovinnollinen ihminen itsekin, eikä tarkoitukseni ole haluta riidellä kenenkään kanssa tällaisilla palstoilla,eikä noin muutenkaan elämässäni, saati arvostella kenenkään äitiyttä tai joten mitätöivässä sävyssä "ylineuvoa". Suonet minulle anteeksi, että ehkä hieman huolimattomalla lukemisella sain kirjoituksestasi vaikutelman, että toivoisit voivasi luopua jo yösyötöstä.
Mietin itsekin kirjoitustani kirjoittaessa, että kuulostankohan jotenkin loukkaavalta, mutta minulla ei ollut valitettavasti aikaa korjailla sanamuotojani kauniimman kuuloiseksi.
Eli...
"Alle 6kk:n ikäistä lasta ei saa vielä todellakaan vieroittaa yötissistä!!! Noin pieni lapsi tarvitsee rintaa vielä ravitsemuksellisista syistä aina puoleen vuoteen asti, myös kiintymyssuhdehäiriöllä olen kuullut joidenkin peloittelevan, mikäli noin pientä yrittää vieroittaa."
-Tällä tarkoitin sitä, minkä tiedon itse olen neuvolasta saanut ja lukenut useista artikkeleista. Alle 6kk:n ikäinen tarvitsee vielä ravitsemuksellisista syistä rintaa, yötissistä voi vieroittaa terveen lapsen 5-6kk:n iässä. Puolta vuotta pidetään rajana, että lapsi selviää n. viisi tuntia ilman ravintoa. Kiinteiden aloituksesta ennen tätä yötä vasten ei ole todettu olevan merkittävää hyötyä.
Itse aloitin kiinteät n. 5,5 kk:n iässä, jonka jälkeen niistä kyllä oli hyötyä yöuniin joksikin aikaa... :)Nyt taas kun 8-9kk:n iässä opitaan uusia taitoja, ovat yöunet taas häiriintyneet meillä uudelleen. Nämä ovat kuitenkin kovin yksilöllisiä asioita. Mielestäni juuri sinä oman lapsesi äitinä (ja varmasti parhaana mahdollisena sellaisena) tiedät itse ne parhaimmat ratkaisut lapsesi parhaaksi! Tarkoitukseni oli vain kertoa oma "haparoiva tietämykseni" ja jakaa tietoa, jota itse olen saanut ja jota itse olisin joskus tarvinnut.
Minusta itsestänikin kuulostaa kummalliselta, että yövieroituksesta voisi olla sinänsä psyykkeelle jotain haittaa, siksi kirjoitin sanamuotoon, että "joidenkin olen kuullut peloittelevan..." en todellakaan tarkoittanut, että automaattisesti tästä seuraa psyykkisiä häiriöitä, saati sitten että arvostelisin sinun äitiyttäsi, että sinä olisit tehnyt jotain väärin!
Ymmärsin myös niin, että toivoit voivasi vieroittaa jo lapsesi rinnasta. Tarkoitin tällä sitä, että lapsi on ehkä tuossa iässä vielä nälkäinen ja tarvitsee ruokaa yölläkin, siksi itkee. Hän tarvitsee siis vielä rintaa tai pulloa, eikä häntä voi vielä vieroittaa yömaidosta. Edellinen lause oli siis se oleellisin asia tekstissäni, mitä tarkoitin. Vielä selvennys: jos lapsen tarpeisiin ei vastata, tunne-elämä voi häiriintyä. Ne olivat yleisluontoisia ilmauksia, eivät henkilökohtaisesti sinuun kohdistettuja.
Yli puolivuotiasta voi yrittää auttaa nukkumaan ns. unikoulun avulla, mutta eräiden tutkimusten mukaan tämä voi rajoittaa lapsen tunne-elämän kehitystä. Nyt puhun nimenomaan huudatusunikoulusta, jossa lasta itketetään eripituisia aikoja yöllä, että hän oppisi nukkumaan. En suinkaan siitä, että sinä olisit tekemässä niin :D Tutkimuksia erilaisista asioista on hyvin monenlaisia, kuten varmaan myös mielipiteitä tällaisilla palstoilla.
Lempeämpiä unikouluvaihtoehtoja on myös olemassa: esim. Jay Gordonin unikoulu tai Elizabeth Pantleyn unikoulu. Näistä löydät tietoa myös netistä.
"Valitettavaa, mutta totta. Asian voit tarkistaa vaikka kysymällä neuvolasi terveydenhoitajalta."
Nuo olisin voinut jättää kirjoittamatta...mutta ihmeessä kannatta kysyä neuvoa myös terveydenhoitajilta ja niin varmaan olet tehnytkin. :)
Oikein mukavaa kevättä, aurinkoisia vaunuilukelejä toivottelen sinulle ja kaikkea hyvää jatkossakin! Lapsen kehittyessä ja kasvaessa yöt varmasti vielä rauhoittuvat. Tuö aika on raskasta, yritä levät ja muista pitää huoli itsestäsi raskaana, mutta samalla niin antoisana vauva-aikana!! Luota itseesi, sinä olet paras mahdollinen äiti lapsellesi! :D
t.mammaliini
Asia ok! Tulkintavirheitä voi sattua näissä jutuissa puolin ja toisin. Tuollainen "ei todellakaan"-tyylin kirjoitus huutomerkein antaa vaan helposti kuvan siitä että olen nyt likimain suunnittelemassa lapsenmurhaa ;o) Enkä kohdistanut lisäystäni yksin sinuun - myös kommentti siitä miten "ihmiset yrittävät päästä helpolla" yms. tuntui kurjalta.
Ei se välttämättä ole pelkkää itsekästä oman navan tuijottelua jos toivoo lapsensa (ja itsensä) voivan nukkua edes pidempiä unijaksoja kuin 1-2 tuntia kerrallaan läpi yön. Etenkin kun meidän tapauksessa myös päiväunet on max 50 min., ja sekin ainoastaan jos on rinta lähistöllä. Kyllä siinä väkisinkin lapsikin uupuu, vaikken itseäni ajattelisikaan.
Ja kuitenkin on pakko ajatella terveen itsekkäästi myös itseään: oma väsymys heijastuu väistämättä lapseen kun sitä yksin pitkät päivät hoitaa, eli en kyllä aio kasvatusoppaiden pelossa piinata itseäni näännyksiin maalaisjärkeä käyttämättä. Uskoin ja edelleen uskon että asiaan muutosta etsimällä parannan koko perheen elämänlaatua. Siksi halusinkin kuulla teidän, oikeiden ihmisten, äitien ja isien, oikeita, onnistuneita vierotus-kokemuksia peilatakseni niitä omaan tilanteeseeni.
Vedän valkoisen lipun salkoon ja toivotan samoin sulle hyvää jatkoa, mammaliini!
Totta tosiaan, sehän se kun esim. iltaisin hoidetaan nukkumaan menot ym. rutiinilla kaavan mukaan LUO lapselle turvallisuuden tunteen!!!Ketäs äiti sellasita lapsellensa haluaisi?
tiedätte varmasti että pienet lapset haluaa jatkuvasti lukea saman sadun, koska tuntee olonsa turvalliseksi kun tietää jo valmiiksi mitä tapahtuu!!!Elämään selvät rutiinit niin lapsen ei tarvitse hakea ja kokeilla sitä turvallisuutta. Lapsi pystyy näin luottaamaan elämään ja voi keskittyä kaikkeen ihanaan. Ei lapsi silloin kärsi rutiineista, tuntee olonsa turvalliseksi ja rakastetuksi!
en ehkä osannut selittää asiaa niin miten tarkoitin. Tottahan toki ruutinit ovat tärkeitä ja luovat turvallisuuden tunnetta, mutta jos äiti hoitaa lastaan kaavamaisesti siis syöttää, vaihtaa vaipat ym. ilman että on missään vuorovaikutuksessa lapsensa kanssa niin silloin puhutaan kiintymyssuhdehäiriöstä. Tämä on yksi muoto siitä. Masentuneet äidit saattavat toimia näin siis suorittamisena lapsen hoidon. TÄllöin tarvitsevat apua. Halusin tuoda asian esille kun ihmettelin että miten muka kiintymyssuhdehäiriö vaikuttaa yösyöttöihin.
Oletteko saanut Liberon kirjan: vauvan ensimmäinen vuosi? Siinä lukee näin: (sivu31) Puolen vuoden ikäisenälapsi on jo alkanut syödä päiväsaikaan lisäruokaa eikä tavallisesti tarvitse ruokaa yöllä. Jos öiset ateriat jatkuvat senkin jälkeen, kun lapsi on valmis olemaan ilman niitä, hänen vatsansa tottuu yöllä ruokailuun. Tämä merkitsee, että lasta voi myöhemmin olla melko vaikeaa vieroittaa öisestä ateriasta.
(sivu 34-35): Kun vauva alkaa syödä enemmän kiinteää ruokaa, on täysin paikallaan opettaa, että päivällä syödään ja yöllä nukutaan. Monet äidit jatkavat imettämistä myös yöllä, kunnes lapsi on vuoden ikäinen. Jos se tuntuu kaikista mukavalta , siinä ei ole mitään ongelmaa. Usein öiset imetykset kuitenkin lisääntyvät, ja lapsi viettääkin tällöin yönsä vanhempien vuoteessa. On miltein turha toivoa, että lapsi itse alkaa yhtäkkiä kieltäytyä siitä. Lapsi tottuu usein tähän tapaan ja herää ehkä tunnin välein. Sellaista tilannetta eivät kestä niin vanhemmat kun LAPSIKAAN, ja useimmat vanhemmat uupuvat täysin. Lisäksi lapsesta voi näiden öisten imetysten seurauksena tulla "maitojuoppo". Tällöin hänen saamansa maidon määrä ylittää vuorokausitarpeen eli 1/2-3/4 litraa.
Tämän johdosta lapsi ei usein jaksa syödä päivällä tarpeeksi tavallista ruokaa ja on erikoisen nälkäinen yöllä. Tämä noidankehä on syytä muurtaa. Puolen vuoden ikäiset selviää yöt hyvin ilman ruokaa. Ruuansulatusprosessin käynnistyminen jopa vaikuttaa unta häiritsevästi.
Ajattelin aloittaa uuden viestiketjun aikeinani kysellä samaisesta asiasta. Mutta löysinkin tämän.
Tuossa liberon kirjasessa näytti olevan monta hyvää kohtaa mutta varsinaista apuahan siitä ei ollut. Siinä selitettiin syitä ja seurauksia mutta ei sitä, miten yösyönneistä luovutaan.
Meillä ei ole ko. kirjaa, kerrotaanko siinä miten käytännössä voisi kokeilla yösyönneistä eroon pääsyä? Meillä tyttö nyt 7.5 kk ja yöt käytännössä lojuu tissillä - aiemmin oli jo ihania, kokonaan nukuttuja öitä...
Ongelmaa suurentaa se, että vauva ei huoli huvituttia eikä tuttipulloa - näitä en voi siis avukseni ottaa!
Ja toki, päivällä ruoka ei maistu, kun yöt tankataan maitoa ihan liikaakin!
Päätin antaa vauvalle ruuan kl.6.00 ja hän heräs kl.3.00 (20.30-6.00), otin syliin lohdutin sanoin vaan sch, sch ja kävelin ympäri pimeässä, välillä laskin takas sänkyyn ja jo kl.4 nukahti uudestaan. Sitten heräs kl.6 ja sai ruuan. Kaksi yötä meni näin sitten nukkui 7.30 ja ruokaa en ois antanu ennen kl.6 vaik katto ois noussu.
Käytin sitten maalaisjärkeäni ja nyt ollaan kaksi yötä tehty tota sinunkin kokeilemaasi sch,sch.., kantamista välillä ja taputtelua / silittelyä selälle ( tiesittekö muuten, että joku on tutkinut ja todennut vatsan silittelyn virkistävän ja selän silittelyn rauhoittavan vauvoja ??? ). Ensimmäinen yö: huutoa kitapurjeet oikosenaan 20.30-22.00 ja 3.30-4.30. Nyt viime yö nukahtaminen klo. 21.00 syliin ja heräsi 3.00 mutta vain tuhistakseen itsekseen - pientä vinkunaa ja kitinää ennen nukahtamista klo. 4.00.
Kello 6.30 molempina aamuina sitten saikin tissiä ja hauskaa, kun suu on jo ammosellaan kun syliin vain nostaa...
Mutta jos se näin helppoa on niin VAU! Tähän loppuu meidän tissittelyt x 6 yössä!
meidän esikoinen on nyt 2,5v ja teidän touhu kuulosti aikalailla samalta kuin meillä vauvana. poika ei suostunut syömään tuttia, aina vaan piti olla tissi suussa, nukkui meidän sängyssä kun heräili n. 2h välein tissille. tätä jatkui niin pitkään, että kun hän oli n.1v3kk lopetin imettämisen kokonaan. toki joi silloin jo tavallista maitoa. yöunet paranivat heti, ja poika alkoi nukkua läpi yön kokonaan. pari yötä meni pienillä huudoilla, mutta sitten helpotti. yritettiin unikouluakin kun poika oli 8-12kk. meillä se ei valitettavasti onnistunut eikä oma kärvällisyyskään riittänyt kun päivisin meinasi aina nukahtaa istualleen. nyt on sitten 8kk toinen poika, ja taidan kohta tehdä saman kokeilun hänellekin. nukahtaa sentään onneksi tutinkin kanssa päivisin, mutta öisin nukuttuaan pari tuntia omassa sängyssä, herää ja tulee viereen... imetystä en kokonaan kumminkaan vielä meinaa lopettaa, kunhan sais vaan noi yösyötöt pois. toivottavasti saat parempia yöunia. jaksamisia sinulle ja hyvää kesän odotusta!
Hienoa että olet sanut vinkkejä miten toimia.
Laitan tähän nyt kuitenkin vastauksen, jos joku
lukiessaan vastauksia tuntee pakko-paineita vierotukseen. Jokainen tosiaan toimmi omalla tavallaan eikä varmaan mitään yhtä oikeata mallia ole. Eikä asiat aina toimii niinkuin kirjoissa tai toisissa perheissä.
Mulla on 2 tyttöä, jotka molemmat söivät
tiheästi yöllä sekä päivällä. Liekö toisten lasten rytmi/tarve vaan sellainen (ovat vielä nyt isompanakin sellaisia että syövät pieniä annoksia ruokaa). Ekan kohdalla
huudatusta vähän kokeiltiin muttei hermot jaksaneet. Syömiskerrat yöllä väheni yhden vuoden ikää kohden ja jäivät molemmilla itsestään pois n. vuoden ikäisenä.
Nyt meille kolmas tulossa. Saa nähdä millainen
yörytmi hänellä...
Voimia kaikille yöheräilijöille ja vierottajille.
Minulla on kaksi tyttöä ja molemmat olivat elämänsä ensimmäiset kaksi kuukautta tissillä ja huusivat illat. Ja kun tämä 2kk:n itku väheni saatiin nukkua peräti kuukausi hyvin ja kun se kolmas kuukausi oli ohi alkoi taas ne yöheräilyt ja tissillä notkumiset, kysyin neuvolasta et mitä sille vois tehdä ja vanhempi neuvola täti tuumasi et anna jotain kiinteää päivällä 2krt. Hedelmäsosetta ja vähän perunaa, siis todella vähän. Ja kun illalla kuuden ja kahdeksan välillä vauva sai jotain kiinteämpää vatsaansa ei se etes ajatellu nousevansa kuin kerran vain yöllä tissille. Pari ensimmäistä yötä toki he kokeilivat jahka se äiti sen tissin antais niin annoinkin pullosta/nokkamukista vettä niin eipä enää herätty kuin se kerran yössä sinne puolivuotiaaseen asti. Tämä toimi todella hyvin ja pitää olla kovana vaan yöllä vaikka vauva kuinka itkisi ku ei se itku mitään haittaa ja se kuuluu lapsen elämään. Toivottavasti onnistut jotenkin ja tämäkin oli minun neuvoni:)
Tätä aihetta käsitteleviä viestiketjuja on niin paljon, että laitan tämän nyt sitten tännekin.
Meidän 7 kk tyttö herää useaan kertaan yöllä syömään, vaikka syö illalla paljon puuroa, enkä muutenkaan usko että heräämisen syy todellakin on nälkä. Tavan vuoksi heräilee. Noh, viime viikolla päätin kokeilla vieroittamista yösyötöistä niin, että kun neiti herää, vaihdan vain asentoa ja jos itku jatkuu, tarjoan vettä. Tuttia ei ole huolinut koskaan. Ei valoja päälle, ei juttelua jne.
Ongelmaksi koitui se, että vauva virkistyi!
Kun vaihtelin asentoa ja annoin pullosta vettä, itku loppui ja tilalle tuli iloinen nauru. Vaikka huoneessa oli pilkkopimeää, tyttö vain naureskeli ja jutteli! Käytännössä tilanne oli sama kuin illalla nukuttaessa, vauva oli iloinen kuin peipponen ja kesti 1,5 tuntia saada se taas nukkumaan. Annoin sen höpöttää yksinään sängyssään niin kauan kuin juttua riitti, kun itku alkoi niin syötin ja nukahti sitten siihen. Toki kuuntelen yöaikaan mielummin naurua kuin itkua, mutta en jaksa ajatusta että rinnasta vieroitettaessa joudun joka yö keikkumaan hereillä tuntikausia pirteän vauvan kanssa.
Ja olen jo niin tottunut useisiin yöheräilyihin, etten ole mitenkään erityisen uupunut äiti eikä vieroittaminen johdu omasta viitseliäisyydestäni tai siitä, että haluaisin päästä jotenkin helpolla (vaikka olisihan sellaiset kuudenkin tunnin yhtenäiset unet aika mukavat;), uskon kuitenkin että vauvallekin on haittaa useista ns. turhista yöheräilyistä.
Miten siis hoitaa homma niin, ettei vauva riehaannu ja luule että tämähän onkin joku yöajan leikki!?
nuorimman muksun kohdalla sama juttu. Hän virkistyi ihan liikaa kun yritin vierottaa tissistä. No, annoin vain kikatella ja höpötellä sängyssään, en välittänyt ja itselle taisi unikin tulla... muutaman yön tyttö jaksoi kertoa itselleen vitsejä ja sitten huomasi, että kukaan ei tullut touhuamaan ja alkoi nukkumaan kunnolla!
Yllättävän helppoa. Toivottavasti näin teilläkin.
tuo kuulostaa siltä ettei rintamaitosi riitä. anna yöllä pullosta niin saat itsekin levättyä ja päivällä rinnasta
kuulostaa siltä ettei rintamaitosi riitä. anna yöllä pullosta että saat levättyä ja päivällä rinnasta.
ja toi rinnalle nukuttaminen on vihoviimeinen homma, itsekin alussa erehdyin siihen hommaan. jos meinaa nukkua rinnalla niin hellästi herätellä ja jos ei auta niin sänkyyn vaan