Mikä on mielestänne "siedettävä" ikä tulla raskaaksi? eli siedettävällä tarkoitan sitä että pystyy elättää lapsen ja itsensä ja pienen perheen. Ja missä iässä olette itse saaneet lapsia? tarkoitan nyt nuorina saatuja. Olen itse nyt pian täyttämässä 18 ja alkaa vauvakuume pikkuhiljaa nousemaan ja nousemaan! :)
ikäkysymys
OOOO
121717
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
hmm, se että on yli 20 v. ei tarkoita, että pystyy huolehtimaan perheestään, saatikka elättämään sitä. Osa ihmisistä ei koskaan pysty moiseen. Näin se on.
mun mielestä 16-17-vuotiaasta ylöspäin on siedettävä ikä tulla raskaaksi.itse tulin raskaaksi 17-vuotiaana mutta ehdin täyttää 18 ennen kuin vauva syntyi..
minusta täällä painotetaan aivan liikaa taloudellista hyvinvointia. vaikka tietenkin on tärkeää kouluttautua ja hakeutua työelämään, niin kukaan ei nykyaikana voi taata elinikäistä työpaikkaa. korkeastikin koulutettu, hyvässä työpaikassa oleva voi yllättäen fuusioiden yhteydessä löytää itsensä vaikeasti työllistyvänä työttömänä.
tarkoituksella raskaaksi hankkiutuessa tärkeintä on mielestäni sitoutuminen vanhemmuuteen. tietoinen valinta jättää se bilehile aika taakse ja varautua olemaan läsnä lapsen elämässä seuraavat 18-20 vuotta. sillä lapsi on lapsi vielä täysi-ikäisyyden kynnykselläkin. ja tarvitsee tukea ja rakkautta myös kauheana murkkuna eikä vain ekan suloisen taaperovuoden aikana. monesti tuntuu, että jo uhmaikäinen hylätään itsenäistymään eikä koululaista enää kukaan pidä lapsena.
siedettävä ikä tulla raskaaksi on siis silloin kun olet valmis elämänikäiseen vastuuseen. joku voi olla jo 16-vuotiaana (en oikein usko) ja joku toinen vasta nelikymmisenä. oikean vastauksen tietää vain itse sisällään.
Juuri näin! Kiitokset 'äitivanhalle' osuvasta puheenvuorosta :)
Lisäisin vielä, että tärkeää on myös asenne omaan elämään. Onko valmis suureen muutokseen, siihen että joku on sinusta riippuvainen 24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivää viikossa, 365 päivää vuodessa? Ja että sinä itse olet vastuussa lapsesta 24/7!!
Toisaalta moni 15-vuotiaskin saattaa tässä kohdassa väittää olevansa valmis ja kypsä, vaikkei sitä oikeasti olisikaan. Ei sitä tajua ennen kuin kokee.
Täällä on ollu keskustelua, että minkä ikäsenä vois olla hyvä ikä olla/tulla raskaaks.
Mun mielestäni raskaus ei kato ikää, toiset sen tekee nuorempina, toiset vanhempina...eli toiset 16 vuotiaina, toisen 44 vuotiaina.
MUTTA...itse olen 27 vuotias, vielä ilman lasta, mutta tyttäret hyvät (ja miksei pojatkin vauvakuumeisen tytön vierellä), miettikää nyt kuitenkin IHAN TOSISSAAN!!!!!!!
Voi kuinka monta kertaa mulla on ollu se vauvakuume...jo 9 vuoden ajan, mutta vielä oon toppuutellu!! Kyllä se vauvakuume ohi menee, mutta sitten se vauva ei mee ohi, kun se on sylissä, ja kuumeet laskenu!!
En puhu negatiivisessä mielessä, mutta liian usein ihmiset menee huuman perään, ja sitten vanhempana miettii, että olishan sitä voinu elää sitä nuoruutta, vaikka ei se lapsi mikään virhe ollutkaan!!
Miettikääs vaikka toisinpäin, että teillä on tyttö lapsia, ja he tulevat raskaiksi tossa 14-16 vuotiaana...
Kyllä siinä vähän aikaa miettii, että olishan se ollu meijän pikku Liisalle vähän hyvä elää itekkin omaa "lapsuuttaan/nuoruuttaan", ja sitten vasta.
Tietenkin on pakko ajatella taloudellista tilannetta, mutta kaikessa maalaisjärki...sitähän voi olla 45 ja ajattelee, etten oo vieläkään tarpeeks varakas hankkimaan lasta, ja lapselle kaikkia tarvikkeita...ei se ihan niinkään mee, mutta järjellä vaan.
Omassa lähipiirissä sattuu olemaan noin 5 teiniäitiä, tai siis silloin oli...
Nyt mun yka parhaimmista kavereista on 25 vuotias, jolla on 8 vuotias tyttö, 7 vuotias poika, ja 2 vuotias poika!!!!!!! Eli 25, ja 3 lasta! Elämä on ollu suunnatonta iloa lasten kanssa, mutta kyllä nyt se on näiden 8 vuoden jälkeen alkanu ajatella, että hitto, hän ei ainakaan koskaan "anna" lastensa tulla raskaaks niin nuorena, kun hän ite oli, koska jokaisen kuuluu kuitenkin kokea se nuoruus, ja se varhais aikuisuus. Toisaalta olen samaa mieltä, mutta kaikilla asioillahan on aina vähintään 2 katsonta kantaa. Sitten toinen teki penskan tekemällä jo 17 vai olikos hän just 18 vuotias, hoiti lasta 2 ekaa vuotta hyvin, ja nyt painelee discoissa ihan niinkun ei lasta oliskaan...kyllä ne mummot, ja ex ukko hoitaa. Sitten yks tuttu alko tekemään tehtailemalla lapsia aina uuden miehen kanssa, aloitti jo 16 vuotiaana, ja tällä hetkellä on jo 6 lasta ilman äitiä, kaikki ex miehien huostassa...äiti ottaa vähän nuoruus lomaa.
En väitä, että kaikille pitäis käydä näin, mutta hyviä esimerkkejä luettavaks, ja mietittäväks.
Lapset on niin ihania, jumalaisia, itsekkin haluaisin, mutta miesystävälläni se vasta vauvakuume onkin, mutta vielä vähän aikaa (2-3v) odotellaan, ja sitten se tuntuukin kaikki sen odottelun arvoiselta!!
Nuoremmat tytöt, tää saattaa kuulostaa julmalta tekstiltä, mutta ajatelkaa, että haluatte sitten jonakin päivänä antaa lapsellenne maailman ihanimman, ja kypsimmän äidin!!
Useimmille se kypsyys tulee elämänkokemuksen, ja elettyjen vuosien myötä...14-17 vuotiaana niitä vuosia ei vielä niin kauheesti takana ole.
Ihanaa kevättä kaikille!!
No minä olen 19 ja toinen lapsi tulossa.Kuuden vuoden kuluttua voi hyvinkin olla lapsia jo 3...ei minusta lainkaan kummallista tuo 25v. ja kolme lasta.Esikoinen täytti tässä kuussa vuoden. En koe että minulta olisijäänyt nuoruus jollain lailla elämättä. jos vanhemmuus on jotain ottanut niin se on antanut miljoonasti enemmän.
Täällä onkin jo todettu että ei ole mitään yhtä oikeaa ikää tulla raskaaksi ja niinhän se on että jokainen meistä on eriaikaan "valmis" äidiksi. Esikoisen kanssa se on sitä opettelua oli äidin ikä 16 tai 40
Mitäpä tuohon voisi lisätä. Ikää mulla kohta 25 vuotta, ja paljosta olisin jäänyt paitsi, jos olisin perheellinen. Enkä todellakaan tarkoita mitään baareissa juoksemista, koska sitä en harrasta.
Nyt huomaa jo, kuinka " lapsellisesti " sitä tuossa muutama vuosi sitten ajatteli. Minäkin tunnen muutaman teiniäidin, ja samanlaista menoa heillekin, kun mitä kirjoitit. Noh, enkä olemme tavanneet niitä " huonoja" äitejä??
Ciao!
Kuten siis jo sanoinkin, että ei ole mitään oikeeta ikää tulla raskaaksi, tai olla äitinä...toisilla se on ennemmin, toisilla myöhemmin, ja aivan varmasti lapset antaa miljoona kertaa enemmän, kun yksin olo.
Mutta sitten toiseen viestiin, niin voihan olla, että ollaan tavattu niitä "huonoja" äitejä, mutta parhaimmalla kaverillani, eli 25 v ja 3 lasta, niin en kyllä voi siintä moittiakkaan, että nyt alkaa olemaan sellanen olo, että jo 8 vuotta antanut kaikkensa lapsille, että kohta vois olla ainakin vähän äitin vuoro, kun äiti ei sillon nuorempana oikein ollu muualla kuin kotona. Kunnioitan suuresti kaikkia äitejä, ja oman rakkaan kummipoikani äitiä (eli juuri häntä, josta kirjoitinkin), mutta kyllä se mielipide oli hänelläkin samanlainen kuin teillä nyt, ja kyllähän tilanteet, mielipiteet, ja lasten lukumäärät ehtivät kuudenkin vuoden sisällä muuttua.
Itse olen vm. -83 oleva naisen alku. Vauvakuumetta olen potenut jonkin asteisena aina 18 vuotiaasta asti. Välillä "kuume" on kovempi, kunnes taas hellittää ja järki tulee käteen. Vuosien varrelle on jo mahtunut hieman elettyä elämää - nuoruuden rakkaus on vaihtunut jo toiseen ja opiskelut alkavat olla loppusuoralla.
Mitä tuohon ikäkysymykseen tulee, niin se on hyvin henkilökohtaista. Kyllä alle 20 vuotiaskin voi vallan mainiosti olla hyvä äiti, mutta jääkö siinä tapauksessa osa omaa nuoruutta elämättä? Oma äitini oli isoveljeni saadessaan 20 ja isäni 22 (19 ja 21 naimisiin mennessään), ja kaikki neljä lasta oli tehtynä 30 ikävuoteen mennessä. Ainakin meillä on vanhemmilla riittänyt rakkautta ja tukea jokaiselle lapselle.
Itsekin haluaisin oman esikoiseni suhteellisen nuorena, alle 25 vuotiaana, sillä koen olevani siihen valmis jo vaikka nyt, mutta opiskelut jarruttavat. Reilun vuoden päästä olen jo valmistumassa diplomi-insinööriksi, ja 2007 kesällä häämöttävät häät mieheni kanssa. Eli minulle tärkeää on, että lapsen hankinnalle on olemassa peruselementit: hyvä parisuhde, koulut käytynä ja sitoumus ja halu kasvattaa lapsi.
Jokainen tekee kuitenkin omat, yksilölliset päätöksensä, ja se sallittakoon, erilaisuus on rikkautemme. Toinen voi haluta lapsen jo nuorena, toinen vasta kypsemmällä iällä ja jotkut eivät koskaan. Valinta on ainoastaan ja vain sinun.
Useimmilla teiniäideillä on jakorasian titteli, mut onhan se kiva kun on nähnyt ja kokenut elämässä niin paljon..
Olen 18-vuotias ja saan lokakuussa esikoiseni, kerkeän täyttää 19.
Itse halusin lapsen jo 17-vuotiaana, mutta minulla on periaatteita, ammatti,koti,mies ja taloudellinen turva. Kaikki kriteerit on nyt täytetty.Mieheni täyttää 25-vuotta.
Tämä minun varvaisessa vaiheessa lapsen teko, johtui siitä että kun olin 13, isäni kuoli, hoidin 3kk siskoani yötä päivää, koska äitini oli masentunut ja väsynyt. Kun menin takaisin kouluun, niin aina oli joku auttamassa äitiä siihen asti että minä tulin.Tätä kesti puolisen vuotta. Ja nyt kun on tulossa oma, niin tuntuu että elämä alkaa asettua paikoilleen.
Kannattaa miettiä tarkkaan mitä lapselleen tahtoon ja mistä on valmis luopumaan...