meillä on yhteishuoltajuus. Tapaamiset on sovittu mutta isä ei halua tavata lapsiaan ellei tapaamiset ole minun kotonani. Minä en siihen enää suostu (minulla ei ole omaa elämää). Isä ei sitten suostu tapaamaan lapsiaan ollenkaan. Pakottaa ei voi kai lainnimessäkään, outoa vain että isä joka on ennen rakastanut lapsiaan voi tehdä tämän.....Mitäs tehdä?Voinko hakea yksinhuoltajuutta?Puhevälejäkään meillä ei ole.
isä ei halua tavata
lapsiaan
161149
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
ilmoitat miehelle kylmästi että selvä on,jätä tapaamatta mutta tänne et enää tule.
Lasten isä yrittää selvästi vielä pitää sinua otteessaan kiristämällä lasten tapaamisella.Tuttua,näin kävi minullekin.
Lastenvalvojan soitto isälle kuitenkin palautti maan pinnalle ja hän haki lapset luokseen.Sen jälkeen alkoikin sitten kännykällä terrorisointi kun lapset olivat hänellä,vahti puhelimitse minua.Nyt on onneksi nuo ajat jo taaksejääneet ja toivottavasti lopullisesti.
Kyllä normaalisti isälle tulee lapsiaan ikävä ja haluaa tavata heitä.
Meillä kävi samoin, isä tapasi lapsiaan tasan niin kauan ku sallin sen tapahtuvan luonani.
Kun en enään sallinut tapaamisia luoani, ilmoitti isä sossuun etten anna tavata lapsia vaikka hän itse ei suostunut ottamaan lapsia omaan asuntoonsa.
Tästä sitten tulikin pitkä ja kivinen polku, rosiksessa ollaan oltu parikymmentä kertaa.Isällä on todistettavastpäihde ongelma jonka vuoksi oikeus on päättänyt ettei ole lasten edun mukaista tavata isäänsä.
Itse näin jälki viisaana sanoisin ettei ainakaan mun lasten isä lapsia tullu tapaan vaan mua lapset oli vaan teko syy tulla meille vahtiin mua. Mun ex olikin sairaloisen musta sukkánen jo yhdessä ollessa ja alkokin sille on aina maistunu.Repes vaan juomaan enemmän eron tullessa ja tais ruveta käyttään muitakin mömmöjä.
itse haen juuri yksin huoltoa oikeusteitse ku ex ei sitä muuten suostu antaan. Sehän myönnetään, jos lapsen vanhemmilla on huomattavia erimielisyyksiä (ei puhe välejä)tai toisella on just joku päihde ongelma niinku meitin tapauksessa. huoltajuus voidaan myös muuttaa ihan vaan lastenvalvojan luona jos kumpikin vanhempi on suostuvaisia huoltosopimuksen muuttamiseen ja allekirjottaa uuden sopimuksen kiltisti.
Mulla on lasten huolto sopimukset niin hassusti et asianajakin on ihmetelly aikoinaan sossun järjestelyä., nimittäin toinen (nuorempi) on ollu aina yksinhuollossa ja vanhempi yhteishuollossa.
Onko ero kuinka tuore? Usein etävanhempi katoaa joksikin aikaa mutta myöhemmin ehkä tapaamiset taas onnistuu. Lasten menettäminen eron myötä on monille kova pala ja voi olla vaikeaa siinä kriisissä kohdata lapsia. Yksinhuollon hakeminen ei auta - päinvastoin se voi katkeroittaa etävanhempaa vielä enemmän. Jospa annat ajan kulua ...
se ei mitään vaikeuta,helpottaa ennemminkin.Eikä sinun tarvitse esim.passin hakua varten isän lupaa ym.
Jotkut tekevät kiusaa kieltämällä esim.passin saannin lapselta.Kivaa kun olet jo matkan varannut ja passin kanssa onkin yllätys...
Vaikka on virallinen yksinhuolto,tapaamisoikeus ei vanhemmalta mene.
Jos isä on ns. kunnollinen?Olen kyrsiintynyt ihan kaikkeen mitä ex-miehen (ulkomaalainen)puolelta tulee....
näitäkin on. Ei astu omaan aivoon tuo, ettei lapsiaan halua tavata, mutta ymmärrän toisaalta, että ero ja mustasukkaisuus saa jätetyn käyttäytymään oudolla tavalla.
Veikkaisin, että virallinen yhteydenotto sosiaaliviranomaisilta ja muistutus allekirjoitetusta huoltajuussopimuksesta palauttaa ukon ruotuun ainakin lasten osalta. Jos ei palauta, niin sitten on syytä pohtia isän kompetenssia ylipäätään huolehtia lapsista.
Tärkeintä olisi, että lapset näkevät isäänsä mahdollisimman usein jos äidin luona asuvat. Ja mielellään tietysti isän luona, että äitikin saa välilllä hengähtää. Toivottavasti huoltajuussopimuksenne on suhteellisen tasapuolinen tässä asiassa. Jos isä taas ei tätä halua, tilanne on kieltämättä kinkkinen. Silloin voi vain taata sen, että itse huolehtii ja antaa rakkautta muksuilleen. Jos toinen on kunnoton, voi toinen silti kantaa vastuunsa.
Siis tein pöljyyksissäni sen virheen kun huoltajuussopimus allekirjoitettiin 6 kk sitten lastenvalvojalla, että suostuin 6 kk ajan siihen että isä tapaa lapsia minun kotona. Se ei kuitenkaan onnistu alkuunkaan, riitaa tuli vain kun pakostakin jouduttiin näkemään. Aloin isälle sanomaan että olisiko sittenkin parempi että katsoisit lapsia omassa kotonasi (tilaa on kyllä) ja siitähän riemu repes ja uhkasi ettei katso sitten lapsia ollenkaan, eikä ole käynyt. Lastenvalvojalle on uusi aika kuun lopussa että tehtäisiin uusi sopimus, mutta tiedän että ex ei tule ehtoihini tapaamisista omassa kotonaan suostumaan. Siksi ajattelin sitä yksinhuoltajuutta hakea ja menee sitten tapaamiset mun pillien mukaan. Lapsilta en ole isää viemässä, päinvastoin, olen yrittänyt aina että isä olisi lapsiin mahd. paljon yhteyksissä (ovat isän tyttöjä aina olleet), mutta ei kai pakottaakaan enää voi kun ei itse halua.
Vaikka kuinka kävisit sotaa siitä huoltajuudesta niin et voi päättää tapaamisista yksipuolisesti. Tilanne vaan hankaloituu sitten entisestään. Anna isän tavata jos haluaa - muilta osin anna tilanteen rauhoittua.
Aina sitä ei heti tajua, miten asiat kannattaisi parhaiten hoitaa. Tekemänne huoltajuussopimus ei kieltämättä ollut kovin järkevä, mutta nytpähän tiedät senkin. Tärkeintä on nyt korjata tuo virhe ja tehdä tasapuolisempi sopimus, jossa isää ottaa lapsia myös omaan kotiinsa. Tässä sosiaaliviranomaiset ovat varmasti valmiita auttamaan. Jos isä taas ottaa nokkiinsa ja ei ilmaannu paikalle, niin olettaisin sen tarjoavan päätäntävallan lasten asioista sinulle. Viimeisenä vaihtoehtona on sitten käräjille meno, jos asiaan ei saada sopua, mutta en usko, että ketään voidaan pakottaa päästämään ex-puolisoaan kotiinsa. Todennäköisin päätös lienee se, jos ex-miehesi on yhteistyökyvytön, että lasten huoltajuus siirretään kokonaan sinulle.
Tärkeintä lienee, että nykyinen tilanne ei jatku vaan isä joko alkaa käyttäytyä aikuisen tavoin tai sitten väistyy kuvioista hetkeksi, kunnes järki palaa miehen pollaaan.
Mieheni ex taas puolestaan ei halunnut antaa lasta miehen kotiin vaan nimonomaan vaati tapaamiset tapahtuvaksi joka toinen viikonloppu hänen kotonaan.
Vaihtoehtona, että tapaamisia ei ollenkaan.
Syyksi oli ilmoittanut, että hän oli kuullut jostain, että meillä on kissa. Lapsella ei kuitenkaan ollut todettu kissa-allergiaa, mutta koska hän oli itse kissa-allerginen väitti. että lapsella on taipumus kissa-allergiaan.
Miten nämä tällälailla menee. Toiset lähiäidit eivät halua, että mies tapaa lasta heidän kodissaan. Toiset taas eivät haluaisi missään nimessä antaa lasta miehen kotiin. Mikähän näissä loppujen lopuksi on motiivina.
Kun nämä lähien halut ovat näin erillaisia, eipä ihme, että tuomioistuimetkin ovat ymmällä.
yleisin motiivi on exän kiusaaminen/kyykyttäminen/epätoivoinen kontaktin pitäminen tai kyvyttömyys katkaista välejä, jolloin ongelmia "kehittämällä" pidetään toista narussa. Eli tavallaan käytetään lasta tässäkin lyömäaseena. Teoriassahan täysivaltaisten aikuisten tulisi kyetä löytämään lasten parhaaksi koituva kompromissi. Todellisuus vain valitettavasti poikkeaa tästä.
Lasten isä kokee että omassa asunnossaan olevat lasten sängyt,lelut,kuvat ja tavarat ovat nyk.poikamiestyylinmiehelle jolla on eri poka joka yö hidaste.Eli ei saa olla asunnossa jälkeäkään lapsista tai niiden olemassaolosta. Siksi nämä tapaamiset minun luonani.Hänen asuntonsa on vain omiin tarkoituksiin, ei halua tehdä lapsille "toista"kotia. Onko mielellä mennyt lopullisesti järki sekaisin?Ennen oli hyvä isä.
Vai palelluttiko sen talvipakkasilla?
Lasten tavarat voi kyllä siivota syrjään jos se "haittaa tyyliä", mikä on kyllä sekin jo naurettava väite, saati sitten ettei voi enää kotonaan tavata. Toivottavasti teillä on huoltajuussopimus, johon vedoten saat ukon järjestykseen.
Meidän huoltajuussopimus tehtiin 6 kk:si niin että isä tapaa lapsia minun kotona, se ei kuitenkaan ollenkaan toimi enää, kuun lopussa olisi uuden huoltajuussopimuksen teko. Isä ilmeisesti viemässä tätä voimassaolevaa huoltajuussopimusta käräjille että saisi tavata vielä 3 kk lapsia lasten kotona. Meneekö se sitten niin että isä voi pakottaa minut tuon sopimuksen perusteella siihen että lapsia tapaa siellä missä ne on määrätty, vaikka se tuottaakin meille vain riitaa?
No ei todellakaan voida vaatia että sun tarttis se exäs sinne kotiis päästää vaikka se ois joskus toiminut niin. se on sun koti ja exällä ei o sinne mitään asiaa!! Jossei voi tavata lapsiaan kotonaan ettei hoidot kärsi niin tavatkoon sitten vaikka valvotusti esim ensi-ja turvakodilla... tai sit ei ollenkaan!! Hae yksinhuoltajuutta vaan jossei suostu ottaan omia lapsiaan kotiinsa, ja hae sitten tukiperhettä että itse jaksat!! Käräjille suapi viedä vaan ei voi oikeus määrätä että saisi sun kotiis ilman sun suostumusta tulla!!! Pidä pintas vaan äläkä suostu moisiin sopimuksiin!!!
Oli huoltajuussopimuksessa mitä tahansa, niin aikuisen ihmisen ei tarvitse ketään omaan kotiinsa päästää vasten tahtoaan.
Sitä paitsi, eikö huolt.sop:een kirjata nimenomaan tapaamis*kerrat*, ei se, että *missä* tapaamiset tapahtuvat?