Olen 22 v tampereelta, lievästi kehitysvammainen tredun käynyt mies ja tunnen jatkuvaa ahdistusta ja vastoinkäymistä.
Välillä tunnen itsenäi hyödyttömäksi vain siksi etten ole käynyt sivistävässä koulutuksessa ja en ole "täysin terve". Kun katson muita ihmisiä, toivon että olisin yksi heistä ja tuntisin normaalin ja tasapainoisen elämän. Ja on niitä jotka voivat syrjiä niin koitan välttää niitä ja pysyä "näkymättömänä". Välillä omissa oloissani tuon vihani ja raivoni esiin jotta saan pahan olon pois kun en uskalla näyttää muille koska luulen että mua pidetään hulluna. Olen myös kyllästynyt tohon että "vitsi että olet pitkä" vaikka mä tiedän että se on jonkin sortin kohteliaisuus mutta se saa mut tuntemaan kummajaiseksi, pelkää lihasta eikä aivoa mikä saa mut ahdistumaan että mua pidetään tyhmänä.
Toivottavasti yhdenvertaisuus tulee toteen. Älkää tuomitko minua vaan koittakaa ymmärtää mua. Hyvää kaikille.
Välillä tunnen itsenäi hyödyttömäksi vain siksi etten ole käynyt sivistävässä koulutuksessa ja en ole "täysin terve". Kun katson muita ihmisiä, toivon että olisin yksi heistä ja tuntisin normaalin ja tasapainoisen elämän. Ja on niitä jotka voivat syrjiä niin koitan välttää niitä ja pysyä "näkymättömänä". Välillä omissa oloissani tuon vihani ja raivoni esiin jotta saan pahan olon pois kun en uskalla näyttää muille koska luulen että mua pidetään hulluna. Olen myös kyllästynyt tohon että "vitsi että olet pitkä" vaikka mä tiedän että se on jonkin sortin kohteliaisuus mutta se saa mut tuntemaan kummajaiseksi, pelkää lihasta eikä aivoa mikä saa mut ahdistumaan että mua pidetään tyhmänä.
Toivottavasti yhdenvertaisuus tulee toteen. Älkää tuomitko minua vaan koittakaa ymmärtää mua. Hyvää kaikille.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Yritä olla vertaamatta itseäsi muihin.
Jokainen on omalla tavallaan hyvä. Sinulla voi olla monia sellaisia hyveitä joita ei kaikilla toisilla ole ja sitten taas jollain toisella voi olla sellaista mitä sinulla ei ole.
Jos ja kun olet huomannut että pituudestasi puhuttaessa se on enemmänkin kehu kuin haukku niin ei siitä kannata hermostua, voit olla jopa vähän ylpeäkin että joku kehuu. Joku lyhyempi kaveri on joskus saattanut jopa ajatella sinua katsoessaan että voi kun minäkin olisin noin pitkä. Ei voi tietää.
On paljon ihmisiä jotka eivät ole käyneet kaikkein parhaita kouluja ja silti jotenkin elämässään pärjäävät.
Sinäkin olet vielä jatkanut peruskoulun jälkeen opiskelua joka on jo hieno asia.
Yritä hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet niin pärjäät paremmin.
Kyllä jokaista aina joskus ahdistaa, milloin mikäkin asia, mutta nekin tulevat ja menevät, väliin mahtuu kaikkea hyvääkin.
Vastoinkäymisetkin voi ajatella voimaannuttavina kokemuksina, että tästäkin taas selvittiin, ehkä selvitään seuraavastakin.
No olet oikeassa. En vaan pysty olemaan "irralla muista" koska muuten "vajoan toiseen maailmaan" eli siis jos en pysy tässä todellisuudessa, niin alitajunta haluaa vetää minut fantasia maailmaan missä voi olla ihan mikä vaan mutta haluan pitää itseni tässä todellisuudessa, jottei minua pidetä hulluna tai jonain muuna. Mieleni loi sen maailman siitä lähtien kun olen kokenut perheeni synkää puolta, siskoni ja kaikki enkä halunnut tulla satutetuksi. Mutta en vaan voin vajota sinne enään niin siksi haluan välillä verrata itseäni muihin jotta pysyisin todellisuudessa. Tää kuulostaa hölmöltä mutta olen vain rehellinen itselleni ja muille.
Ymmärrän mitä tarkoitat.
Ja on hyvä että oot rehellinen.
Toki voi itseään verrata muihin mutta ei kannata verrata sillä tavalla että pitäisi muita parempana.
Kun on synkkiä kokemuksia niin usein niihin löytää jonkin oman suojakeinon kuten sinäkin kirjoitit että tulee tunne " irtoamisesta " muista jos ei ajattele niinkuin ajattelee.
Ei ihmisistä oikeastaan millään tavalla " irtoa " silloin kun/jos on kuitenkin läheisiä ihmisiä ympärillä.
Olet 22-vuotias ja elämä on vielä edessä, olet loppujen lopuksi aika alkutaipaleella.
Voin 50-vuotiaana sanoa että vuosien varrella aika moni asia muuttuu ja elämänkokemukset ja näkemys muuttuvat aika paljonkin.
Kaikkea ympärillä olevaa ja tapahtuvaa sekä myös itseään katsoo eri tavalla eri ikävuosina.
Ehkä siitä juontaa juuri se kun puhutaan elämänkokemuksesta ja siitä että elämä opettaa.
Myös synkkiä juttuja mahtuu elämän varrelle mutta paljon myös vähemmän synkkää.
Itselläni vuosien mittaan on myös asenne aika paljon muuttunut niin että en enää ihan kaikesta jaksa välittää niin paljon kuin ennen.
Eli en ota kaikkea elämässä liian vakavasti, välillä on lupa ottaa vähän rennommin eikä joka asiaa tarvitse kääntää ns. murheeksi tai mielipahaksi.
Se on myös hienoa että osaa tiedostaa milloin mikäkin tuntuu esim. pahalta tai ikävältä ja miksi se tuntuu. Sekin auttaa synkkiin hetkiin kun tietää syyn.
Kiitos. Joskus kun sitä yrittää kehittyä ihmiseksi, se tuntuj helvetin raskaalta. En tiedä onko se minun tapaus vai onko se kaikillakin että kehitysprosessi on kivulias. Kiitos kuitenkin ymmärryksestäsi ja viisaudestasi.
Kyllä kehitysprosessi voi olla hyvinkin raskas.
Oikeastaan suurin apu taitaa olla se että ei yritä liikaa, antaa kaiken tapahtua omalla painollaan.
Jos itsestä tuntuu ettei vielä ylety aikuisen mittoihin, siis henkisesti, ei siitä ole haittaa. Jokainen kehittyy omaan tahtiin.
Ikävuosia ei kannata verrata sillä tavalla että, nyt olen tämän ja tämän ikäinen niin minun pitäisi olla tällainen ja tällainen, pelkästään siitä syystä kun usein oletetaan että ihminen on jonkin tietynlainen tietyssä iässä.
Kuitenkin ihmiset kehittyvät eri tahtiin.
Eli anna kaiken mennä omalla painollaan äläkä kiirehdi minnekään, aikuinen kerkiää olla monta vuotta, aikuisikään ei kannata pitää kiirettä.
Kehitysprosessin tekee raskaaksi juuri odotukset siitä mitä tapahtuu kun tulee aikuiseksi, se saattaa pelottaakin ja tietty herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita.
Oikeastaan se selviää vasta siinä vaiheessa kun tulee sitä ikää lisää, etukäteen ei voi tietää mitä ja miten tulee tapahtumaan omalla kohdalla.
Etkä sinä ole ainoa nuori aikuinen joka näitä pohtii, arvelisin että jokainen käy samantyylisiä mietteitä läpi, eli siinäkin jo pieni lohtu.
Koitahan jaksella, kohdallasi kaikki tulee varmasti sujumaan hyvin päätellen siitä että olet fiksu nuori mies.