Pehmeä kosketus 2

Yhtäkkiä koulu ei enää tuntunutkaan niin puuduttavalta. En tosin keskittynyt siihen paljonkaan. Edellisen päivän tapahtumat Lauran kanssa olivat jättäneet minut leijumaan vaaleanpunaisiin pilviin, enkä oikeastaan pystynyt ajattelemaan mitään muuta. Hymy oli kuin liimattu kasvoilleni ja etsin katseellani Lauraa muiden joukosta. Halusin nähdä tytön joka eilen oli sanonut rakastavansa minua maatessamme alastomina toisissamme kiinni. Ilokseni näin hänen tulevan minua vastaan koulun käytävällä. Nähdessään minut Lauran ilme muuttui varautuneeksi ja hän käänsi katseensa pois. En voinut ymmärtää ja putosin rytisten seitsemännestä taivaasta muutaman metrin maan pinnan alle. Tuijotin hetken hänen jälkeensä ja jatkoin sitten hämmentyneenä matkaani.

Oli taas sen tunnin aika jolloin yleensä tuijottelin Lauran selkää. Halusin niin kovasti puhua hänen kanssaan, mutta hän vain tervehti minua vaimeasti. En tietenkään odottanut että hän syöksyisi syliini ja saisin taas suudella häntä, mutta luulin että voisimme sentään käyttäytyä normaalisti. Kun tunti loppui tartuin häntä olkapäästä ja kysyin:
- Laura hei, mitä nyt?
Laura katsoi minuun ja puraisi alahuultaan. Sitten hän viittasi minut seuraamaan itseään. Hän johdatti minut vessaan. Samaan josta edellisenä päivänä lähdimme käsikkäin.
- Mikä sulla on? kysyin huolestuneena ja hämmentyneenä. Laura vältteli katsettani ja sanoi:
- Mä.. tuota.. mullahan on kuitenkin poikaystävä...ja...
Lauran sanat iskivät minuun kuin puukot, kun aloin ymmärtää mitä hänen katkonaisten lauseidensa ja välttelevän käytöksensä takana oli.
- Joten eilinen..? kysyin epäuskoisena.
- Se oli virhe, Laura sanoi vaimeasti. En voinut uskoa korviani. Paitsi että Lauran sanoma asia loukkasi minua käsittämättömän paljon, se myös suututti minua.
- Virhe? Sä et voi tarkottaa tota! huudahdin ja pakotin Lauran kohtaamaan kaatseeni.
- On parempi jos vaan annetaan asioiden olla. Unohdetaan koko juttu, Laura sanoi ahdistuneena. En voinut enkä halunnut uskoa että hän oikeasti tarkoittaisi sitä mitä sanoin. Vihani nousi peittämään suruani, enkä halunnut päästää Lauraa niin helposti tilanteesta. Lähestyin häntä ja hän perääntyi kunnes hän oli seinää vasten. Jäin aivan hänen lähelleen seisomaan, huuleni melkein hipoivat hänen huuliaan. Huomasin hänen hengityksensä tihenevän. Kuiskasin:
- Tämä ei siis merkinnyt sulle mitään? Etkä sä tunne mitään kun mä oon sun lähellä? Tää oli vaan virhe?
Laura värähti ja nyökkäsi painaen katseensa lattiaan.
- Hyvä on, mä en häiritse sua enää, kuiskasin, käännyin nopeasti ja syöksyin ulos ovesta. Kuulin kun Laura huusi jälkeeni, mutten halunnut enää kuulla. Taistelin kyyneleitä vastaan ja olisin lähtenyt suoraan kotiin ellei opettajani olisi huomannut minua käytävässä ja käskenyt tunnille.

En voinut uskoa mitä tapahtui. Kelasin mielessäni eilistä ja tätä päivää ja kaikki tuntui niin epätodelliselta. Halusin vain kotiin ja unohtaa. Unohtaa kaiken hyvän ja pahan. Unohtaa kokonaan Lauran. Tietenkään se ei voinut onnistua ja seuraavana päivänäkin Laura täytti ajatukseni. Yllättäen huomasin osien vaihtuneen. Huomasin Lauran hakevan katsekontaktia ja minun kääntävän vihaisena ja välinpitämättömänä katseeni pois. En halunnut antaa hyväksyntääni sille että hän halusi jäädä poikaystävänsä luo ja unohtaa minut. Kun sitten päivän lopussa näin hänen seisoskelevan uloskäynnin edessä, lapsellista kyllä, piilouduin vessaan odottelemaan. Siellä pari lähtöä tekevää nuorempaa oppilasta juoruilivat kikatellen jostain pojasta. Hymyilin katkerana heidän jutuilleen ja silloin Laura käveli sisään. Uppouduin olevinani harjaamaan hiuksiani, mutta Laura jäi odottelemaan muiden lähtöä. Minua suututti se ettei hän voinut jättää minua rauhaan kun oli itse niin ensin halunnut. Tukahdutin kaipuuni häntä kohtaan, kun näin hänet aina yhtä kauniina, tosin surullisena, peilin kautta. Kikattelevat tytöt poistuivat ja jäin kahden Lauran kanssa. En ollut huomaavinani häntä. Purin hampaani yhteen ja pesin tarpeettomasti käteni valmistautuen lähtemään pois. Laura käveli hitaasti taakseni. Kiinni minuun. Hän kuljetti käsiään pitkin käsivarsiani. Jännityin ja värisin hänen kosketuksestaan. En halunnut tuntea näin, halusin kävellä vihaisena pois, mutten pystynyt.
- Älä, oli ainoa asia minkä sain kuiskattua voimattomasti. Laura ei kuunnellut minua. Hän painautui minuun tiukemmin ja hän sipaisi hiukseni toiselle olalleni, jolloin hän näki kasvoni kunnolla peilin kautta.
- Mä olen niin pahoillani, Laura kuiskasi korvaani. Lauran kauniit, suuret silmät olivat anteeksipyytävät ja surulliset. Hänen kätensä liukuivat vyötärölleni ja hyväilivät vatsaani.
- Mä en tarkottanut sitä mitä mä sanoin eilen, anna mulle anteeksi, Laura jatkoi ja hänen kätensä tehostivat sanomaa jatkamalla hyväilyjään.
- Mä menin paniikkiin kun kaikki oli mulle niin uutta, vaikka ei se kelpaa syyksi, mä tiedän. Mutta mä en voi lakata ajattelemasta sua. Sun luona mä haluun olla, en kenenkään muun, Laura sanoi ja painoi pehmeät huulensa kaulalleni. Huokaisin tahtomattani Lauran kosketuksesta. Vihani suli jokaisen kosketuksen ja sanan myötä.
- Jos sä vaan voit antaa mulle anteeks miten kauhee mä olin, ni mä en enää koskaan loukkaa sua. Mä tiedän että mä satutin sua, mutta munkin sydän melkein särky samalla. Anna mulle toinen mahdollisuus, kulta, Laura jatkoi ja suuteli taas kaulaani. Hengitykseni oli kiihtynyt kuin huomaamatta Lauran kosketusten myötä, enkä halunnut vastustella kun hänen kätensä liukuivat rinnoilleni. Hänen jokainen kosketuksena oli hellä ja pehmeä, ja hänen tuoksunsa kiihdytti minua entisestään. Lauran toinen käsi löysi tiensä paitani alle ja toinen liukui housuihini. Voihkaisin kun hänen sormensa tapasivat jo kostuneen vakoni. Jatkaen kaulani suutelemista hänen sormensa hieroivat minua taitavasti ja antauduin hänelle täysin, pelkäämättä kiinni jäämistä tai ajattelematta mitään muuta kuin häntä. Pian hän sai voihkintani kiihtymään ja tunsin tutun sykinnän vatsanpohjassani kun orgasmi läheni. Laura piteli minua tiukasti kun viimein laukesin huudahtaen. Hän piti minusta tiukasti kiinni kunnes olin saanut hengitykseni tasaantumaan, eikä varmasti olisi päästänyt irti vieläkään ellen olisi kääntynyt häneen päin. Hän seisoi edessäni vielä hieman epävarmuutta silmissään.
- Saat anteeksi, sanoin hymyillen hänelle hieman. Hän vastasi hymyyn, enkä voinut olla suutelematta häntä onnellisena.
- Mä en oo vielä valmis olemaan sun kanssa julkisesti, en mä tiedä ootko säkään, mutta mä jätän mun poikaystävän ja oon vaan sun, Laura sanoi irtauduttuamme suudelmasta.
- Kuulostaa hyvältä, vastasin ja suukotin vielä häntä.

Sovimme tapaavamme myöhemmin hänen luonaan. Laura aikoi puhua poikaystävänsä Tommin kanssa ensin. Jostain käsittämättömästä syystä vatsassani oli perhosia kun illalla soitin Lauran ovikelloa. Laura avasi oven hymyillen mutta hieman väsyneen näköisenä.
- Tommi on täällä. Se on kyllä just lähössä, se tuli hakemaan jotain kamoja jotka se oli tänne jättäny, Laura sanoi kun otin takkini pois. Taisin näyttää hieman epäröivältä, kun hän hymyili, sipaisi poskeani ja sanoi:
- Tuu vaan. Se tietää kyllä että mulla on joku toinen, mut ei sen tarvii tietää että se oot sä.
Menimme peremmälle asuntoon ja tapasin Tommin pakkaamassa muutamaa CDtä reppuunsa. Tommi oli meitä ehkä vähän vanhempi, aika hyvän näköinen poika, joka tällä hetkellä näytti hieman apealta ja myös vihaiselta. Tiesin kyllä miltä pojasta mahtoi tuntua, samalta oli tuntunut minustakin vielä tänä aamuna.
- Eiköhän ne tässä ollu, Tommi tokaisi ja sulki reppunsa. Hän katsoi Lauraa ja sanoi hampaidensa välistä:
- Pääset nyt rauhassa naimaan sitä uutta äijääs kun mikään ei enää muistuta musta.
Laura oli aikeissa sanoa jotain mutta huokaisi vain surullisena ja pudisti päätään. Kosketin varovaisesti Lauraa, hänellä ei varmasti ollut helppoa. En halunnut antaa Tommille mitään paljastavia vihjeitä, laskin vain käteni Lauran olkapäälle. Laura hymyili minulle pienesti ja laski oman kätensä kädelleni. Tutut väreet kulkivat kättäni pitkin hänen kosketuksestaan. Tommin katse seurasi meitä epäluuloisena. Tunsin oloni syylliseksi, mutta Lauran ilme ei värähtänytkään.
- Jumalauta, ootsä siirtyny muijiin? Tommi kysyi epäuskoisena Lauralta.
- Mitä väliä sillä on? Laura kysyi rauhallisena. Tommi katseli meitä hetken päätään pudistellen ja sitten hänen silmiinsä syttyi pilkahdus, joka oli tuttu minullekin.
- Vai sellanen sua kiinnostaa nykyään, hän sanoi miettiväisenä.
- Älä kuvittelekaan mitään sellasta, Tommi, Laura sanoi tiukasti. Tommi näytti ensin syylliseltä ja sitten harmistuneelta.
- Sehän vois olla mukavaa, hän yritti vielä. Tommi oli mies joten ajatus kolmenkimpasta ei sinällään ollut yllättävä, mutta se oli että vaikka Tommi oli kaikin puolin varsin hyvännäköinen, ainoa jonka halusin houkutella makuuhuoneeseen oli Laura.
- Ei me tarvita sua meidän seuraks, Laura sanoi lempeämmin ja saatteli entisen poikaystävänsä ovelle. Kun ovi sulkeutui huokasin helpouksesta.
- Ootko sä kunnossa? kysyin Lauralta.
- Joo, oon mä. Vähän väsyny, mutta ei mitään mitä pieni huolenpito ei parantais, Laura hymyili. Hymyilin takaisin, menin hänen luokseen, kiedoin käteni hänen ympärilleen ja suutelin häntä.
- Miten olisi lämmin suihku ja vaikka hieronta, kysyin ja Laura nyökkäi tyytyväisenä. Siirryimme kylpyhuoneeseen ja riisuimme vaatteemme. Astuimme suihkuun ja katselin lumoutuneena kuinka vesipisarat seikkailivat Lauran kauniilla vartalolla. Ne valuivat hartoilta pehmeiden ja pyöreiden rintojen yli hoikkaa vatsaa pitkin häpykummulle. Hänkin katseli minua hymyillen. Painauduin Lauraan kiinni ja hyväilin häntä. Otin saippuaa käsiini ja aloin levittää ssitä hänen vartalolleen. Hieroin olkapäistä sormenpäihin asti, levitin sitä hänen kyljilleen ja selkään aina kauniin suudeltavasta niskasta pakaroihin asti. Sitten saippuoin hitaasti hänen ihanat rintansa ja vatsansa. Saippua vaahtosi ihanasti hänen siistiksi ajellussa karvatupsussaan häpykummun päällä. Laura huokaili hiljaa pestessäni häntä antaumuksella. Annoin veden huuhtoa saippuat pois ja katselin häntä sanoen:
- Sä olet aivan uskomattoman kaunis.
Laura katsoi minuun silmät täynnä hellyyttä, suuteli minua ja sammutti suihkun. Kuivasimme itsemme ja sitten hän tarttui käteeni ja johdatti minut makuuhuoneeseen. Tartuin häneen takaapäin, suutelin hänen vielä hieman kosteaa olkapäätään ja liu'utin kättäni hänen vatsaansa pitkin hänen häpykummulleen. Laura voihkaisi ja jatkoin hänen hyväilyään. Kesken kaiken hän kääntyi ja veti minut kanssaan sängylle. Makasimme vierekkäin sängyllä ja hänen kätensä etsiytyi kostuneille häpyhuulilleni. vein käteni takaisin hänen kauniiseen aarteeseensa ja pian huone täyttyi meidän voihkinnastamme, huokailuista ja kosteista äänistä. Hänen sormensa kiihdyttivät vauhtiaan ja keskittyivät klitoriksen hieromiseen. Seurasin hänen esimerkkiään ja kohta tunsin miten hänen liikkeensä ja hengityksensä muuttuivat katkonaisemmiksi ja hänen ääntelynsä voimakkaammaksi. Tunsin myös oman orgasmini olevan tulossa ja pian huusimme kumpikin räjähtävän orgasmin voimasta. Ryömin häneen kiinni ja jäsenemme kietoutuivat toisiinsa. Halusin häntä vieläkin todella kovasti.
- Tänään on mun vuoro olla päällä, Laura sanoi ilkikurisesti ja pyörähti päälleni. Hän levitti jalkojani ja asettui päälleni siten että klitoriksemme hyväilivät parhaiten toisiaan. Hän aloitti liikkeen joka sai tajuntani katoamaan. Hänen lantionsa painui lantiotani vasten, hänen lantionsa pyöri ja lähetti sähköiskuja lävitseni. Tällaista en ollut koskaan kokenut. En näin rajua orgasmia. Eikä ollut Laurakaan äänestä ja ilmeestä päätellen. Se läheni varmasti kuin hyökyaalto ja sai meidät haukkomaan henkeämme. Olimme kumpikin aivan huipun läheisyydessä kun Laura painoi klitoriksensa rajusti omaani vasten ja jäi päälleni makaamaan kun vääntelehdimme orgasmin kourissa. Ajantajuni katosi. Kun taas palasin todellisuuteen makasin sängyllä Laura tiukasti sylissäni. Hänen hoikka vartalonsa tärisi vielä orgasmin jäljiltä kun pitelin häntä. Suutelin häntä väsyneenä.
- Se oli upeeta, Laura huokaisi.
- Niin oli, sanoin hymyillen. Laura kietoi kätensä ympärilleni ja makasimme niin koko yön. Tällä kertaa sanoja ei tarvittu, sanomattakin kumpikin tunsi toisen rakkauden lämpimässä syleilyssä.