Olisi mukava tietää missä Suomessa löytyy puhtaasti suomenkielisiä paikkakuntia! Tietääkö jotkut mihkä muuttaisimme jos ei halu kuulla ruotsinkieltä tai edes nähdä?
Missä paikkakunnassa vähiten ruotsinkielisiä?
Anonyymi
6
516
Vastaukset
- Anonyymi
Mulle joku sano että Lahessa ei kukaan puhu ruotsia julkisesti, ei edes kaupoissa. Siellä kun joku kysy ruotsiksi niin vastattiin englanniksi.
Ja sitten taitaa olla sama asia sitä enemmän itäsuomeen matkustat niin vähemmän puhuu ruotsia, ainaskin mitä olen kuullut. Joku sano että lapset on usein ollut sairaslomalla kun on ollut ruotsinkielentunti koulussa.- Anonyymi
Itä-Suomeen ehdottomasti.
- Anonyymi
Suurin osa Suomesta on ruotsin kielestä vapaata aluessa. Täytyy välttää Ahvenanmaata, koko rannikkoaluetta, Tornionjoen aluetta ja rannikolta jonkin verran sisämaahan ulottuvaa aluetta Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan alueilla. Satakunnan sisämaasta en ole varma, mutta kuvittelen ettei siellä päin juuri ruotsia kuule. Jos haluaa asua rannikolla, mutta välttää ruotsin kielen kuulemista, niin juuri Satakunta voisi olla potentiaalista aluetta tai sitten Kotkan ja Haminan seutu, missä kyllä on hieman ruotsinkielisiä lähinnä Pyhtäällä sekä hieman Kotkassa. Oulukin on rannikkokaupunki, jossa ruotsia kuulee varsin vähän ja kuulemma siellä Oulun lähistöllä jotkut rannikon paikkakunnat kuten Raahe ja Kalajoki ovat varsin vahvasti suomenkielisiä.
Lahti mainittiin suomenkieliseksi ja sitä se kyllä todellakin on. Lahdessa on ruotsinkielinen päiväkoti ja alakoulu, jonka oppilaat voivat suorittaa yläkouluopintonsakin ainakin osittain ruotsiksi Lahdessa. Lahdessa myös asuu ruotsinkielisiä ihmisiä, mutta jos kiertää ne muutamat koulut, niin tuskin Lahdessa ikinä ruotsia kuulee. Tosiasiassahan vaikka missä Itä-Suomen peräpitäjässä voi käydä niin, että just kun olet kauppareissulla, niin satut törmäämään niihin kahteen keskenään ruottia papattavaan turistiin, jollaisia kyseisessä pitäjässä käy vain kerran kymmenessä vuodessa.
Miettisin kuitenkin, että onko se ihan niin välttämättömän tärkeää löytää 100% ruotsin kielestä vapaa kotipaikkakunta. Loppujen lopuksi esimerkiksi pääkaupunkiseudullakin kuulee aika harvoin ruotsia, enkä minä ainakaan kauheasti keskity kuuntelemaan toisten puheita. Toki ymmärrän, että Ruotsille, ruotsalaisille ja ruotsin kielelle voi allergisoitua todella pahastikin, mutta hoitoja on tarjolla. Ei ainakaan kannata hakeutumalla hakeutua ruotsinkielisiin teattereihin, Arbiksen kursseille tai muihin ruotsinkielisiin tilaisuuksiin. Sillä konstilla ruotsile allergisoituneet jo pärjäävät Suomessa hyvin.- Anonyymi
Satakunnan sisämailla ei kuule ruotsinkieltä, mutta Itä-Suomessa ruotsinkieltä suorastaan vihataan. Syy se, että Venäjä on muutaman kymmenen km päässä. Kauppaa (trokausta & omaa tuontia) on harrastettu rajan molemmin puolin vuosikymmenien ajan. Sen vuoksi venäjän kieli on Itä-Suomessa yleisesti se vieras kieli jolle on käyttöä. Ruotsi on (henkisellä tasolla) tuhansien kilometrien päässä Itä-Suomesta. Jos Itä-Suomessa voitaisiin vaihtaa pakko-ruotsi pakko-venäjään, se tehtäisiin monessa kunnassa ilman muuta.
Kuopiokin on Itä-Suomea, mutta Kuopio on kansainvälisempi kuin muu Itä-Suomi yhteensä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Satakunnan sisämailla ei kuule ruotsinkieltä, mutta Itä-Suomessa ruotsinkieltä suorastaan vihataan. Syy se, että Venäjä on muutaman kymmenen km päässä. Kauppaa (trokausta & omaa tuontia) on harrastettu rajan molemmin puolin vuosikymmenien ajan. Sen vuoksi venäjän kieli on Itä-Suomessa yleisesti se vieras kieli jolle on käyttöä. Ruotsi on (henkisellä tasolla) tuhansien kilometrien päässä Itä-Suomesta. Jos Itä-Suomessa voitaisiin vaihtaa pakko-ruotsi pakko-venäjään, se tehtäisiin monessa kunnassa ilman muuta.
Kuopiokin on Itä-Suomea, mutta Kuopio on kansainvälisempi kuin muu Itä-Suomi yhteensä.Olen asunut opintojen vuoksi muutaman vuoden Joensuussa ja viettänyt aikaa myös Etelä-Karjalassa. Kyllä sun puheissa on perää. Mutta ei se ihan yksioikoista ole. Itä-Suomen asukkailla on aika ristiriitainen suhde Venäjään ja venäläisiin. Sanoisin sen olevan ristiriitaisempi kuin Länsi- tai Etelä-Suomessa.
Se on kyllä taivahan tosi, että ruotsin kielen pakolliseen opiskeluun suhtaudutaan itäisessä Suomessa todella paljon kriittisemmin kuin läntisessä Suomessa. Itä-Suomessa monet nuoret ihan vihaavat ruotsin opiskelua periaatteellisista ja poliittisista syistä. Monet heistä haluaisivat opiskella mieluummin venäjää tai jotain muuta kieltä (esim. ranska, espanja). Ymmärrän tuollaisen näkökulman erittäin hyvin.
Itse asiassa Imatralla, Lappeenrannassa ja Joensuussa toimii Itä-Suomen koulu, joka on kaksikielinen (suomi & venäjä) yhtenäiskoulu päiväkodista peruskoulun loppuun asti. Itä-Suomen koulussa kaikki oppilaat opiskelevat sekä suomea että venäjää, mutta tietääkseni heillä on täydellinen vapautus ruotsin kielen opinnoista. Itä-Suomen koulun oppilailla on mahdollisuus opiskella ruotsin kieltä seitsemänneltä luokalta lähtien valinnaisaineena, mutta tietääkseni mitään pakkoa siihen ei ole. Käsittääkseni Itä-Suomen koulu on harvinainen poikkeus Suomessa siinä mielessä, ettei koulun oppilailden ole pakko opiskella ruotsia.
Eli jos on ruotsin kielelle allergisoitunut lapsiperhe, niin Imatralta, Lappeenrannasta ja Joensuusta löytyy peruskoulut, missä ei ole PAKKO opiskella ruotsia.
Minä epäilen, että jollain aikataululla ruotsin kielen opiskelu muuttuu Suomessa vapaaehtoiseksi kaikilla oppilailla. Uskoakseni monet jatkavat ruotsin opintoja ja nuoremmissakin ikäluokissa monet valitsevat ruotsin opiskelun. Mutta päätöksen tullessa tapahtuu melko varmasti selkeä muutos koululaisten kielivalinnoissa. Uskoakseni harvinaisempien kielten kuten venäjän, kiinan, espanjan ja ranskan opiskelu lisääntyy ensin voimakkaammin ja sitten kasvu jatkuu lievempänä. Uskon myös saamen kielen opiskelun lisääntyvän pienessä mittakaavassa, kuten se on jo lisääntynyt viime vuosina muutenkin. Yksi kiiinnostava juttu on viron kieli. Erityisesti Etelä-Suomessa osalla oppilaista saattaisi olla kiinnostusta opiskella viroa, mutta ainakaan vielä viron kieltä ei ole opetettu Suomen kouluissa vieraana kielenä. Saa nähdä, tulisiko viron kieli tarjolle. Entä italia tai portugali? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen asunut opintojen vuoksi muutaman vuoden Joensuussa ja viettänyt aikaa myös Etelä-Karjalassa. Kyllä sun puheissa on perää. Mutta ei se ihan yksioikoista ole. Itä-Suomen asukkailla on aika ristiriitainen suhde Venäjään ja venäläisiin. Sanoisin sen olevan ristiriitaisempi kuin Länsi- tai Etelä-Suomessa.
Se on kyllä taivahan tosi, että ruotsin kielen pakolliseen opiskeluun suhtaudutaan itäisessä Suomessa todella paljon kriittisemmin kuin läntisessä Suomessa. Itä-Suomessa monet nuoret ihan vihaavat ruotsin opiskelua periaatteellisista ja poliittisista syistä. Monet heistä haluaisivat opiskella mieluummin venäjää tai jotain muuta kieltä (esim. ranska, espanja). Ymmärrän tuollaisen näkökulman erittäin hyvin.
Itse asiassa Imatralla, Lappeenrannassa ja Joensuussa toimii Itä-Suomen koulu, joka on kaksikielinen (suomi & venäjä) yhtenäiskoulu päiväkodista peruskoulun loppuun asti. Itä-Suomen koulussa kaikki oppilaat opiskelevat sekä suomea että venäjää, mutta tietääkseni heillä on täydellinen vapautus ruotsin kielen opinnoista. Itä-Suomen koulun oppilailla on mahdollisuus opiskella ruotsin kieltä seitsemänneltä luokalta lähtien valinnaisaineena, mutta tietääkseni mitään pakkoa siihen ei ole. Käsittääkseni Itä-Suomen koulu on harvinainen poikkeus Suomessa siinä mielessä, ettei koulun oppilailden ole pakko opiskella ruotsia.
Eli jos on ruotsin kielelle allergisoitunut lapsiperhe, niin Imatralta, Lappeenrannasta ja Joensuusta löytyy peruskoulut, missä ei ole PAKKO opiskella ruotsia.
Minä epäilen, että jollain aikataululla ruotsin kielen opiskelu muuttuu Suomessa vapaaehtoiseksi kaikilla oppilailla. Uskoakseni monet jatkavat ruotsin opintoja ja nuoremmissakin ikäluokissa monet valitsevat ruotsin opiskelun. Mutta päätöksen tullessa tapahtuu melko varmasti selkeä muutos koululaisten kielivalinnoissa. Uskoakseni harvinaisempien kielten kuten venäjän, kiinan, espanjan ja ranskan opiskelu lisääntyy ensin voimakkaammin ja sitten kasvu jatkuu lievempänä. Uskon myös saamen kielen opiskelun lisääntyvän pienessä mittakaavassa, kuten se on jo lisääntynyt viime vuosina muutenkin. Yksi kiiinnostava juttu on viron kieli. Erityisesti Etelä-Suomessa osalla oppilaista saattaisi olla kiinnostusta opiskella viroa, mutta ainakaan vielä viron kieltä ei ole opetettu Suomen kouluissa vieraana kielenä. Saa nähdä, tulisiko viron kieli tarjolle. Entä italia tai portugali?Toivossa on hyvä elää. Viroa olisi kiva varmasti monen oppia kun on hyvä naapurimaa. Mutta RKP on eri mieltä ja se tuntuu määräävän kieliasiat. Soluttautunut opetusministeriöön, kaikkiin mahdollisiin paikkoihin missä näitä asioita tuodaan esille. Suomen kansan enemmistö haluaisi unohtaa pakollisen ruotsin. Miten sen saa pois? Tietysti 1 hengen enemmistö eduskunnassa riittää saamaan pakkoruotsi pois, mutta miten äänestystilanteeseen asti päästään? Yrittäkää äänestää eduskuntaan vain lahjomattomia pakkoruotsin vastustajia
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sairaammaksi menee: Musk alkaa sensuroida Zelenskyin viestintää X:ssä
IL: Musk puuttuu Zelenskyin viestintään – X:ään tulossa muutoksia "Elon Musk sanoo korjaavansa X:n, jotta käyttäjät voi4764080Mihin sinussa haluan koskea
Tilanne, että pääsisin tutustumaan eri kohtiin sinussa, mitä haluaisin kokeilla. Käsiin haluaisin tutustua, hieroa niitä743106Toisen ihmisen sydämellä
leikkiminen on äärettömän moraalitonta. Antaa turhiaa toiveita ja sitten olla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kuinka vo1461470- 831294
Yleltä tiukka nootti Sohvaperunat-sarjan tyypeistä: "Halutessaan ja tapauskohtaisesti harkiten..."
Näin "Sohvis-julkkiksia" suojellaan! Toisaalta ovathan nämä ihmiset itse lähteneet mukaan reality-ohjelmaan. Että mitä m20122617-vuotiasta lukiolaispoikaa epäillään perheenisän murhasta Pyhtäällä
Perheenisä löytyi kuolleena kotipihastaan loppuvuonna 2023 Heinlahdesta Myyrynmäeltä. Poliisi epäilee murhasta kotkalais291192Janne Kataja uudessa elämäntilanteessa - Vauva tuli, tyttäret jo teini-iässä: "On jo vähän..."
Janne Kataja on uudessa elämäntilanteessa, 44-vuotiaana hän tuli kolmatta kertaa isäksi. Tyttäret edellisestä liitosta14942Olet mun herkkä kohta
Vaikutuksesi minuun on valtava. Käsitätköhän miten paljon tunnen takiasi? Miten paljon elämäni on muuttunut sen jälkeen59918- 57884
Milloin olette tavanneet ekaa kertaa?
Ap vastaa: Viime keväänä maalis/huhtikuun vaihteessa se varmaan oli.70863