Hauska Kaarlo

Anonyymi kirjoitti:

Olen ollut hyvin omantunnonarka todistaja koko ikäni. Asun äidin kanssa yksiössä.
Synnyin jo aivan vauvana äitini kohdusta. Olin kuin ilmetty isäni, kalju kuten isänikin.
Isäni toimi Kierrospalvelijana pohjoissuomessa.

Isäni häipyi heti syntymäni jälkeen, eikä jälkeensä jättänyt mitään, paitsi eteisen hattuhyllylle salkun, jossa oli pari traktaattia.

Nyt epäilen voiko totuudessa elävä muuttaa paikkakunnalle nimeltä Luopioinen?


#


Taidan tietää kenestä puhut. Luopiosten naapurikunnassa oli usein vierailulla kaljupäinen Kierrospalvelija Kerkko-Alaluojus. Hän oli hauska veli. Tosinaan hän päästi esitelmänsä lomassa hauskoja kevennyksiä, joista varsinkin sisaret pitivät kovasti.

Kerrankin hän Pälkäneellä valtakunnansalilla Kierrospalvelijan ominaisuudessaan vieraillessaan, esitelmää pitäessään sutkautti, 'kumpi oli ensin muna vai kana', empimättä hän vastasi, sisarten jo nauraessa, 'ei munalla ole jalkoja'. Sisarten naurusta ei meinannut tulla loppua.

Yleensä esitemä meni ylitunneille taputusten saattamana. Hyviä muistoja jäi Kaarlo Kerkko-Alaluojuksesta.

Hänestä ei kuulunut mitään, sen jälkeen kun sai poikalapsen. Jäimme häntä kaipaamaan, koko seurakunta, varsinkin sisaret.


#



Totta taitaa olla, että kysymys on juuri Kaarlosta. Kaarlo oli jollakin tapaa boheemi jehovan todistaja. Kulki yleensä saappaat jalassa ja aina pienessä pöhnässä.

Hänellä oli pahana tapana köyriminen, jota varsinkin konventin keittiössä harrasti.
Ennen aikaan konventeissa kuorittiin perunatkin itse. Kaarlo ei koskaan kotona tehnyt kotitöitä. Konventeissa hän aina järjesti itsensä keittiöön perunateatteriin.

Perunoita kuori viehkeitä sisaria hameet ylöspäin vedettynä. Kaarlolta tavan takaakin putosi peruna lattialle, jota hän turhankin tarkkaan noukki ylös.

Kierrospalvelijaksi ryhdyttyään Kaarlo Kerkko-Alaluojuksela sai 'pääkonttorilta' mokkasandaalit, joita hän käytti siakailematta kesät talvet.

Kaarlolla oli etuoikeuksia persoonallisuutensa vuoksi, mutta kerran meni liian pitkälle jopa hallintoelimessä. Kaarlo oli ollut viikon verran sokean sisaren kanssa Kuusamossa mökillä, mutta sisar kuitenkin erotettiin raskauden takia.

Kaarlo piti tulikivenkatkuisen puheen moraalittomuudesta ja esiaviollisista suhteista, joilla hän sai takaisin luottamuksen.

Kaarlo oli ystävällinen omia todistajia kohtaan aina viimeiseen tuoppiin saakka.


#


Muistan myös Kaarlon. Kerran oli hallintoelimen hermot pingoitetut, kun Kaarlo Kerkko-Alaluojus oli Kierrospalvelijana palvellut toista kuukautta sijoituslääneissään ja valituksia oli tullut päällekarkauksista ja laittomista uhkauksista harmagedonilla.

Varmasti vakavin tilanne oli Kaarlon törkeä esiintyminen Muistonvietossa valtakunnansalilla. Kaarlo oli tuonut julkisesti esiin olevansa maanpäällistä elämää odottava suurta laumaa. Tässä tietyssä tilanteessa Kaarlo oli ryypännyt kolme viikkoa ja ystävät, viinat ja rahat olivat finiitto.

Muistonvietossa Kaarlo himoitsi vertauskuvallista Jeesuksen verta ja lihaa, varsinkin verta. Kovassa krapulassaan Kaarlo himoitsi viiniä ja siltä istumalta julistautui pieneen laumaan, eli 144 000 kuuluvaan joukkoon. Kaarlo hörppäsi viiniä, kylläkin pelkää marjamehua Laustilan pihan pensaista.

Eihän se oloa auttanut, ainakaan fyysistä. Siitä alkaen Kaarlo eleli seurakunnan keskuudessa kaikesta huolimatta, vähän kuin parempana henkilönä.

Sisaret kikattivat, että olivat istuneet pikkutyttönä Kaarlon sylissä ja nyt Kaarlo on menossa hallitsemaan taivaista.

Jatkuva juopottelu teki tehtävänsä ja Kaarlo vähensi Kierrospalvelijan tehtäviä ratkaisevasti, kunnes.............


#


.....anoi tehtäviin Beetelin Tikkurilan toimistoon. Hallintoelin käsitteli anomusta ja päätyi ottamaan Kaarlon toimiston ATK-tukihenkilön tehtäviin.

Hallintoelin ei tietänyt it-alasta juuri mitään, joten Kaarlon sijoittamien tukihenkilöksi hiljentäisi kohun Kierrospalvelijan aiheuttamasta mielipahasta hallintoelimelle.

Kävi niin, että Kaarlo kaksi viikkoa rikkoen ja särkien Beetelin tietokonejärjestelmiä siirrettiin johtotehtäviin haaratoimiston info-järestelmien tiedottajaksi.


#


Palatakseni Kaarlon kiihkeimpiin todistajavuosiin, tulee mieleen hänen suunnitelmansa vierailla Porin Eteläisen seurakunnan valtakunnansalilla.. Kaarlo oli silloin kunnioitettu todistaja ja tiedon välittäjä päätoimiston ja seurakuntien, seurakuntienpalvelijoiden välillä.

Saapuessaan Poriin, hän oli jylhä näky, uusine salkkuineen ja popliinitakkineen.
Tieto hänen kuulumisestaan pieneen laumaan, oli levinnyt sisarten tietoisuuteen, mikä näkyi sisarten omine tekemineen viireineen rautatieaseman tuntumassa.

Viireissä oli tekstejä joissa ylistettiin Jehovaa ja rakkautta minkä Kaarlo välittää seurakunnille. Yhden viiriin tekstinä oli 'muistatko minut, sokean sisaren Kuusamon mökiltä'.

Kaarlo ymmärsi, että parempi muuttaa suunnitelmia esitelmän pidosta Porin Eteläisessä seurakunnassa.

Kaarlo Kerkko-Alaluojus lyyhistyi maahan ja valitti rintapistosta. Rautatieaseman henkilökunta poistivat Kaarlon povitaskusta

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä