Paljonko apua purjehtiessa kun ei siitä kokemusta? Kannattaako venettä hankkiessa miettiä, onko siihen yleensä mahdollisuus. Paljonko apua jos jopa isopurje rullattava maston sisään.
Onko nämä loppupeleissä merkityksettömiä ominaisuuksia vai alkaako jossain vaiheessa harmittaa, jos niitä ei ole!
Onko nämä loppupeleissä merkityksettömiä ominaisuuksia vai alkaako jossain vaiheessa harmittaa, jos niitä ei ole!
Vastaukset 66
Vanhimmat
Itseskuuttaavalla fokalla on venda tietysti helppo, kun ei tarvitse skuuttiin koskea. Toisaalta skuuttauskulman säätäminen vaatii skuutin irrottamisen ja uudelleen kiinnittämisen, mikä käytännössä vaatii purjeen laskemisen/rullaamisen.
Jos veneessä ylipäänsä on fokka, niin aika helppoa ja vaivatonta kryssiminen on joka tapauksessa, joten en ole osannut kaivata itseskuuttaavaa.
Maston sisään rullattavaa isopurjetta en ottaisi missään tapauksessa. Koska sen pitää rullautua, ei siinä voi olla kunnollisia vaakalattoja. Kunnollinen reivaaminen ei onnistu, vaan reivattuna muoto on mitä sattuu. Ja sitten se pahin - jos se jumittuu niin että purjetta jää ulos, niin siinähän on... Jos jostain syystä haluat rullaison, niin ota ihmeessä puomiin rullautuva. Toisaalta lazybagin kanssa ihan tavallinen iso on näppärämpi, halvempi ja parempi.
Aina+karmeeta+pelottelua+tuosta+isopurjeen+jumiutumisesta.+En+ole+koskaan+saanut+sitä+jumiin+niin,+että+se+ei+siitä+pienellä+työllä+lähtis.+Lisäksi+uudet+purjeet+pystylatoilla+korvaa+vaakalatat+melko+hyvin.+Kilpapurjehdus+ja+perhe/matkapurjehdus+pitää+osata+pitää+erillään.
Onhan+se+ikävä+sen+5%+jolloin+oikeasti+pitäisi+näyttää+ja+päästä+Bavariasta+ohi.+Jos+helppokäyttöisyys+on+etusijalla+niin+ei+tarvita+purjeita+ollenkaan.+Säilytyskin+on+helpompi+ilman+mastoa+ja+köliä.+Myyntiluvut+näyttävät+tulevan+suunnan,+moottoriveneillä+mennään+ja+vanhat+parrat+pärisee+purkkareissaan.
Kisoissa haetaan solmun sadasosikin. Minä kaipaan niitä. Esim. Helsinki-Tallinna racen DH-luokan ensimmäisen ja toisen sijan ero oli 14 sekuntia.
Rullaiso ei kauheasti lisää helppokäyttöisyyttä.Sen sijaan siinä tulee ikävän jumiutumisen riski. Katselin ison hollantilaisen välittäjän DeValkin myytävien veneiden listaa satunnaisessa järjestyksessä. Yli puolet veneistä oli tavallisella isopurjeella.
Nimenomaan helppokäyttöisyyttä se lisää, koska kaikki valmisteluhommat (puomisuojan poisto/lazybagin avaus, mahdolliset lazyjackien löysäykset, jos sitä harrastaa, nostimen laitto paikoilleen) ja jälkihommat (purjeen viikkaus, puomisuojan laitto, nostimen irrotus) jäävät pois. Ainoa pieni kohta, jossa tulee vähän työläyttä lisää on sisäänveto, koska purje pitää hallitusti kelata sisään sen sijaan, että vain löisi köysilukon auki ja antaisi rojahtaa alas. Jumiutumisriski on vähäinen.
On tietysti vähän luonnekysymys, miten ärsyttäviksi nuo valmistelu- ja jälkihommat ovat. Itse pidän niitä lähes sietämättöminä.
Sietämättömänä sitä kahta minuuttia suuntaansa kun ison puomipeitteen poistaa/laittaa ja purjeen nostaa/laskee ja viikkaa?
Noin siis yksin tehtynä 40 m2 isolla ilman lazejä.
On. Se on ihan turhaa askartelupuuhaa ja vaivaa. Mutta sitä paitsi tuo 2 min on selvää vähättelyä. Puomipeitteen saa kyllä pois sinä ajassa, mutta jos väität laskevasi ja viikkaavasi 40-neliöisen ison kahdessa minuutissa ilman lazyjackeja tai -bagia, valehtelet.
Otapa ensi kerralla sekuntikellolla aikaa.
Pitää joskus kellottaa, mutta tuskin siinä ainakaan kolmea minuuttia menee. Suunnilleen näin: https://m.youtube.com/watch?v=SGPO0dmPvrs
Tuossa on hieman leikattu pois, mutta eiköhän tuo mene alle 2 min. Mun ei kyllä tarvitse ottaa toppia irti mastolta. Tuon jälkeen puomipressu päälle ei kauaa kestä.
Nosto menee hiukan nopeammin.
Kauanko sitten rullaus kestää? Sehän ei nyt kuitenkaan mene ihan yhtä helposti kuin keulapurjeella, joka sekin voi olla hidasta tuulessa. Lisäksi fallin joutuu noissakin säätämään operaation jälkeen.
Toi tehdään kevyessä tuulessa pienellä veneellä, jossa ei esim. ole sprayhoodia ja jossa näkyy nostin olevan hallittavissa mastolta eikä istumalaatikosta, mikä taas on cruisereissa normaalia. Ja aika pieni purje.
Jos on vähänkin tuulta, niin ei tuota viitsi kulussaollessa tekemään, se jää väistämättä niihin satamassa tehtäviin "veneenpaketointi" -puuhiin, jotka eivät mitkään oikein maistu. Ideaali olisi kuin autolla: ajat parkkiruutuun, nouset autosta, lukitset oven ja lähdet kävelemään.
Tuota fallinsäätämisjuttua en ymmärrä. Eihän rullapurjeissa kosketa falliin koko kesänä, ellei satu kämmäystä ja joku päästä sitä lukolta irti.
Jaa, jäi huomaamatta, että video jatkui ja siellä oli vähän isompi vene myös. Mutta siinä näkyi olevan lazujackit ja lisäksi sellainen sprayhood, jota ei ole koskaan itselle silmiin sattunut (avattavissa edestä). Ja edelleen hommaa tehdään melkein pläkässä.
Kokemuksen mukaan purje ei taatusti ilman lazyja laskeudu siististi puomille koko mitaltaan, jos on tuulta ja aallokkoa vaan putoaa sivulle, vaikka olisi sitä mastolla viikkaamassa. Jos on kaksi käsiparia tekemässä hommaa, on viikkaus suoraan laskun yhteydessä toki mahdollinen. Yksin seilatessa ainoa järkevä mahdollisuus on losauttaa se kerralla alas ja viikata sitten paremmalla ajalla myöhemmin.
Tuo on aivan kuin kuin panisi satasen menemään säästääkseen viisikymppiä. Niiden muutamien sietämättömien minuuttien takia tekee tuplaten enemmän töitä purjehduksen aikana.
Omakin iso on 40 m^2 ja ilman lazy jackeja tai stack packeja. Laskostamiseen puomille ja puomipeiton laittoon menee varmaan yli kaksi minuuttia, mutta ei kahta minuuttia enempää kuin rullaison sisään rullaamiseen. Noston ja laskun välillä purjehdus tuottaa enemmän iloa.
Tuo vene oli J/88. Siinä on tosiaan vain 26 m2 iso, mutta ei se homma siitä mihinkään muutu. Tuossahan purje ei jäänyt puomin päälle laskettuna, eikä se ole toivottovaakaan, jos haluaa viikata.
Missä veneessä falli ei ole hallittavissa mastolta? Tulee joko maston kyljestä tai juuresta ulos. Fallinvapauttaja auki ja falli kiertämään vaikkapa genuavinssin kautta puoli kierrosta. Sitten mastolla jalalla tai kädellä jarruttaa fallia mastolla ja siis päästää irti siitä päästä. 20 s ja purje on alhaalla sivukannella.
Sprayhood ei tuossa juuri mitään muuta.
Tietysti rullapurjeen falli pitää löystää säilytykseen ja säätää kelin mukaan aivan kuten skuuttikin. Sinä ilmeisesti et välitä siitä, että jatkuvasti kireä falli venyttää purjeen etuliikin pilalle tai purjehtiessa löysä falli pilaa täysin purjeen muodon.
Taisi vastaukseni kadota bittiavaruuteen. Olin sanomassa, että en tunne ketään, joka kauden aikana säätelisi rullapurjeen fallia muuten kuin kiristääkseen vahingossa löystynyttä. Tietenkään "en tunne ketään" ei todista, ettei sitä tapahtuisi tai edes sen harvinaisuudesta, mutta kun melkein kaikilla tuntemillani kymmenillä purjeveneilijöillä on vähintään keulapurje rullalla, uskoisin kuulleeni edes sivupuheena, jos joku semmoista säätelyä harrastaisi.
Fallia ei rullaisossa irroteta sisäänvedon jälkeen. Samoin tuo sisäänveto tapahtuu normaalista ajosta, ei tarvitse , sanoisin jopa ei pidä laittaa keulaa tuuleen, vaan pidetään purjeessa pieni veto. Menee hienosti sisään. Juuri viime viikonloppuna oli kyydissä ns. perinteisen ison ystävä ja totesi että kyllä on kätevä käyttää. Kyse siis cruiser veneestä.
Ääni tälle. Minulla on usein ollut gasteina hyvinkin kokeneita purjehtijoita eri reissuilla eikä yksikään ole lausunut mitään ihmettelyä siitä, että rullapurjeen falli on aina tiukalla. Jostain muista asioista ovat kommentoineet joten varmaan olisivat tästäkin sanoneet. Jos siis olisivat ihmetelleet.
Vähän samanlainen asia ehkä kuin hekin käyttö: jotkut löysäävät sen satamassa, useimmat eivät.
Taidetaan liikkua aika erilaisissa purjehduspiireissä? Minä tunnen useita, jotka säätävät rullekeulapurjeen fallia tuulen mukaan ja tietysti löysäävät sen ennen kuin jättävät rullalle. Suurin osa myös vaihtaa keulapurjetta tai ottaa muuten keulapurjeen pois monta kertaa kaudessa.
En tunne ketäään, joka ei säätäisi fallia, mutta enpä ole kysynytkään tuota, kun pidän itsestään selvyytenä.
Lue nyt vaikka tuosta rullapurjeen ohjeesta kohta 5. https://www.wb-sails.fi/fi/arkisto/ohjeita
Rullapurjeen omistajista hyvin harva vaihtaa purjetta tai irrottaa sitä muutenkaan kauden aikana. Ei ole mitään syytä. Yksi rullapurjeen etujahan on juuri se, ettei veneessä tarvitse tuhlata säilytystilaa purjeille, kun koko käytettävä kalusto enintään spinnua tai genaakkeria lukuunottamatta on aina paikallaan. Spinnua tai genaakkeria ei edes ole läheskään kaikissa veneissä.
En ole tehnyt tilastoja, mutta moni tuntemani irrottaa rullapurjeen kauden aikana. Minä teen sen n. 20 kertaa kaudessa.
Ihmisillä on tietysti usein tapana olettaa omaa toimintatapaansa kaikkien tavaksi. Pätee tässäkin keskustelussa kaikkiin osapuoliin. Havainnot kuitenkin tällä kertaa tukevat tuota "falliin ei kosketa" -joukkueen näkemystä. Matkaveneissä tyypillisin kokoonpano on 2-3 purjetta eli isopurje, rullalla oleva fokka tai genoa sekä mahdollisesti spinaakkeri tai vastaava. Jos myötätuulipurje on, se on useimmiten spinnu mutta genaakkerit yms. ovat viime vuosina hieman yleistyneet. Ketjun loppupäässä vilisee joukko nimityksiä, joita en edes tunnista :)
Matkaveneissä rullakeulapurje on jo lähes de facto standardi. Rullaiso on harvinaisempi, mutta mitä uudempi vene, sitä todennäköisemmin tuokin löytyy. Jos rullapurjetta ei ole lainkaan, on kyseessä lähes varmasti joko alle 30-jalkainen vanha vene tai aktiivisesti kilpailuihin osallistuva. Keularulla on jälkikäteen asennettu varsin moneen sellaiseenkin, johon sitä ei alunperin olisi edes saanut, jopa folkkareita ja h-veneitä olen nähnyt rullakeulapurjeella.
Tulee mieleen, onko rullaiso niin huono jo alunperin, ettei kireänä pidetyn liikin venymistä ja pilalle mennyttä purjetta huomaa?
Tai päinvastoin nykymateriaalit ovat niin hyviä, ettei venymistä tapahdu merkitsevässä määrin?
Dacron venyy varmasti. Laminaatti ehkä ei veny, ainakaan pahasti. Molemmissa kuitenkin sama juttu eli pitäisi ehdottomasti säätää kelin mukaan. Eikä varmasti laminaattikaan samassa kireydessä pysy koko kautta, vaan köysikin viruu.
Äh, kuka hitto viitsii ruveta mihinkään "kelin mukaan säätöihin"? Saa mennä koneajoksi, jos ei ilman sellaisia temppuja kulje.
En ole kuullut ennen tätä ketjua yhdestäkään purjehtijasta, joka ei säätäisi fallin kireyttä. Kummallinen ajatus, että purjehtisi kevyessä hönkäyksessä ja kovassa tuulessa samalla kireydellä. Eihän se vain toimi.
Veneessä on vikaa, jos ei toimi. Ikinä en säätele falleja, aina niin tiukalla kuin vain saa.
Olen oppinut sellaisen ohjeen, että kevyessä tuulessa fallia voisi vähän löysätä. En ole omassa veneessä (36 jalkaa, 6 tonnia) havainnut sillä mitään vaikutusta), joten en juuri ole enää välittänyt minäkään yrittää mitään temppuilua. Jos tuuli on niin kevyt, ettei fallit kireinä kulje, niin sitten käynnistyy kone.
Ehkä noissa sisäkoneettomissa leluissa kuten hookkari on porukalla enemmän motivaatiota näitäkin temppuja harrastaa.
Joillain on. Itselläni H:ssa iso on aina niin ylhäällä kuin se menee, fokkaa saatan kevyessä myötäisessä laskea hiukan.
Jos purjehtii paljon yksin eikä hae parasta suorituskykyä vaan mukavuutta niin sitten ehkä... mutta voi myös antaa autopilotin hoitaa venda ja hoitaa itse etupurje jos tuntuu ettei kädet riitä.
Itselläni riittäävät kädet ilman pilottiakin.
Isohan on ”itseskuuttaava”, joten kaiken tarmonsa voi keskittää fokan skuuttaamiseen. Ainakin omalla veneelläni vendaan riittää se, että pinnalla tekee yhden ohjausliikkeen ja jättää pinnan sinne sivuun. Vene alkaa kääntyä tuulensilmän yli, fokka alkaa jeesata käännöstä, minkä jälkeen voi kiskoa fokan uudelle suojanpuolle.
Ison levangin voin tarvittaessa hienosäätää vendan jälkeen, ennen vendaa olen asettanut sen keskelle.
Pinnapilotin automaattivendalla uutta kurssia joutuu säätämään, josta on oma vaivansa siitäkin.
Kompromissejähän+ne+aina+ovat.+Itseskuuttaava+fokka+oli+varsin+yleinen+80-luvulla,+mutta+2000-luvun+veneissä+todella+harvinainen.+Onko+Hanse+ainoa,+joka+on+edes+tarjonnut+sitä+uusiin?
"Omassa 35-jalkaisessa ei 40:llä vinssillä nainen tai heikompi mies vedä yli 6 m/s tuulessa fokkaa tarpeeksi sisään millään."
Kannattaa tarkistaa ja huoltaa kansivarusteet jos oikeasti on näin - jossain on kitkaa ja paljon... :)
Kyllä se on kaikissa C/R-veneissä sama juttu, kun on kunnollinen korkea fokka ahvenselällä. Vetää saa tosissaan, että takaliikin saa halutuksi. Eri juttu joku kovantuulenfokka ilman lattoja tai muuten koveralla takaliikillä. Tai voihan sen fokan jättää löysäksi ja sitten ihmetellä, kun meno on heikkoa kryssillä.
Tuossa on Harkenin laakeroitu Carbo-ploki, jolla skuutti kääntyy ehkä 30 astetta ja sitten Harkenin vaunu.
Kyllä+meilläkin+37-jalkaisessa+C/R-veneessä+saa+aikuinen+mies+kahdella+kädellä+vinssata+tosissaan+vinssin+pienenmällä+vaihteella+105%+fokan+skuuttia+juuri+jostain+6+m/s+ja+siitä+kovemmassa+tuulessa.+Köysi+soi+kuin+viulun+kieli,+että+takaliikin+saa+riittävän+sisään+kryssillä.+Vaimo+ei+pysty+siihen+mitenkään.
Kokeilepa siirtää vaunua eteenpäin. Takaliikki kiristyy paljon pienemmällä voimalla, ja mikäli alaliikki on edelleen riittävän kireä on ongelma korjattu, eli saat jotkossa fokan trimmattua pienemmälä voimalla. Mikäli taas alaliikki jää löysäksi, pitää panostaa helojen laatuun tai vinssin kokoon, ellei käsivoimia löydy enempää.
Vika voi tosin olla siinäkin että fokan kisko on liian kaukana veneen keskilinjalta, sen siirtäminen sisäänpäin mahdollistaa riittävän tiukan alaliikin ja fokan riittävän sisällä olemisen olennaisesti pienemmällä voimalla, koska takaliikin voi silloin jättää hieman löysemmäksi tinkimättä yhtään suorituskyvystä tai nousukulmasta.
Selvästikään+et+ole+skuutannut+tuollaisen+veneen+tuollaista+fokkaa.+Voimaa+tarvitaan+skuuttiin+reilusti.+Ei+siinä+juuri+lohduta+paria+numeroa+suurempi+vinssi.+Pitäisi+olla+Pontos/Carver,+jolla+saa+yli+100:n+välityksen+lisävaihteella.+Tai+sitten+joku+vähintään+60:n+tavallinen+vinssi,+mutta+ei+sellaista+ole+yhdessäkään+n.+35-jalkaisessa.+40+on+normaali+ja+48+jo+todella+iso.+Eihän+tuossa+ole+eroa+kuin+20%+voimassa+ja+sitä+ei+juuri+huomaa.
Jos näin on, niin veneessäsi on väärin mitoitettu vinssi. Kyllähän veneen ja purjeiden koosta riippumatta purjehduksen tulisi onnistua ilman suurempaa voimankäyttöä.
Millaisen+vinssin+sitten+laittaisit?+Kuten+yllä+kirjoitin+60:stä+voisi+olla+jo+merkittävää+etua.
Eh, nimittäin... mennään seisomaan tunne vinssin viereen.
Kysyit :"Paljonko apua purjehtiessa kun ei siitä kokemusta?
Paljonko apua jos jopa isopurje rullattava maston sisään."
Isonpurjeen rullattavuudesta ei ole lainkaan apua purjehdittaessa, vaan päinvastoin, siitä on haittaa nimenomaan purjehdittaessa. Hyötyä voi joidenkin mielestä olla muulloin kuin purjehdittaessa, siis purjehduksen jälkeen ja sitä ennen.
Fokan itseskuuttaavuudesta taas on apua purjehduksen aikana mikäli kaikki seuraava toteutuu samanaikaisesti:
purjehditaan vastaiseen, vendoja tulee paljon, purjehditaan yksin, ja venekoko on suurehko omiin lihasvoimiin ja kuntoon suhteutettuna.
Jos yksikin noista jää toteutumatta ei ole varmuutta onko itsesuuttaavasta fokasta oikeasti hyötyä. Mahdollinen haitta taas jää pieneksi lukuunottamatta sen mahdollista tuuliolosuhteisiin nähden liian pientä pinta-alaa, mutta se on venekohtaista ja riippuu purjehtijan mieltymyksistäkin.
Olen 2-neuvoinen. Minulla on itseskuuttava fokka ja iso rullagenoa. Tuo itseskuuttava on hieno peli kryssimisessä ja perhepurjehduksessa. Iso rullagenoa on taas varsinainen power pack! Arvostan itseskuuttaavaa fokkaa isosti.
Mitä käy, jos iskee rullagenoan itseskuuttaavan fokan skuutteihin? Joo, totta kai teho häviää ja puritanistit suuttuu jne. Mutta noin niinkuin oikeasti, miten tämä ratkaisu toimii?
Vaikea sanoa. Pitäisi tietää enemmän sekä kyseessä olevasta fokasta että genoasta. Ja siitä miten skuutit on nyt vedetty.
Toinen asia on se, mitä. etua olisi samojen skuuttien käyttämisestä. Säästö? Kätevyys?
Itse ajattelen, että on kätevää, että fokassa ja genuassa on omat skuuttimsa, niin säästyy ainakin solmujen virittelystä purjetta vaihtaessa, ja myös köysien pujottelusta, jos ja kun ne kulkevat eri reittejä. Ja varmaankin kulkevat, skuuttauspisteet ovat epäilemättä aivan eri kohdissa vaikka 80 -prosentisessa fokassa ja 130 prossan genuassa.
Pitää olla todella tarkasti leikattu genoa ja vielä rullatakin se aina samalla tavalla, jotta skuuti osuisi suunnilleenkaan oikeaan kulmaan. Itseskuutavan fokan skuutia kun säädetään senttipelillä oikeaan kulmaan, koska se tulee niin lähelle kiskoa. Jos rullaa vielä pienemmäksi, on jäljellä tuskin myrskyfokan verran.
Ei mitään järkeä ajatuksessa koska skuuttipisteet ovat metrikaupalla väärät, ei voi purjehtia. Eli ensin pistät genoalle skuutit oikein, sitten kiinni genoaan , avaat genoan , lasket fokan. Aina ei ole teknisesti mahdollista nostaa/ laskea kahta purjetta samanaikaisesti. Pitäisi olla.
seppomartti
Mitenkähän tämä tänne joutui. Piti olls kommentti yo ajatukseen pistää genoa fokan skuutteihin.
Jatkan itseskuuttaavasta. Diva 39:n itseskuuttaava fokka oli hyvin käyttökelpoinen ja vauvaton rannikkopurjehduksesda. Ei sionä mitään erityisiä säätöongelmia ollut. En yrittänytkään käyttää reivattuna, osittain rullattuna varmaan kamala. Hankin uutena myös n 120-130J genoan mutta jäi käyttämättä
Ehkä olin vähän epäselvä. Idea olisi, että käyttäisi rullattua genoaa fokkana. Eli asentaisi itseskuuttaavan fokkakiskon mutta ei hankkisi fokkaa ollenkaan vaan käyttäisi koko veneen ainoana keulapurjeena rullagenoaa - normaalisti normiskuuteilla ja vendapäivinä itseskuuttaavan fokan kiskoilla.
Totta kai tässä menettää tehoa, mutta miten paljon
Riippuu+siitä+mille+korkeudelle+ST-fokan+kiskon+asentaa.
Ehkä vähän huonosti. Itsellä rullafokassa lukko jolla voin pitää sitä osin avattuna ja voisin laittaa sen kiinni tuohon muttaa.. Puirjheen pinta väöäristyy jotenkin ja sen teho samalla pinta-alalla kuin avattu fokka on paljon pienemti. Jos siis pelkkä fokka vetää vaikkapa 4 solmua, niin tuo osin avatta rullafokka alle 3.
Tuo osin avattu rullagenoa on minulla laiskoja hetkiä varten.
Suosittelen kuitenkin rullagenoan sitloodasta käytettävän lukon hommaamista ja sen hankinta on ollut ehkä parhaiten purjehdukseeni käyttämä 12€ ;-)
Sorry kirjoitusvirheistä. Puhelin ei ole varsinainen kirjoituskone......
Itseskuuttaava+fokka+on+aivan+lyömätön+saaristokryssissä,+ei+tarvi+kuin+ohjata+venettä.+Ketjussa+on+mainittu+rullapurjekin.+Se+on+myös+kätevä,+ei+kannata+pelätä.+Vaikutus+purjehdusominaisuuksiin+on+max.+10%+eli+samantekevää+muille+kuin+fanaatikoille.
Itseskuuttaava on ehdottoman hyvä perhepurjehduksilla. Itseskuuttava arvioiminen suorituskyvyn kautta on huono lähtökohta, koska ST-fokan idea on purjehduksen äärimmilleen viety helppous. 80-luvun 7/8 rikeissä ST-fokan pienuutta kompensoitu suurempi isopurje, ero jää lopulta aika pieneksi.
Kuten+keskustelusta+nähdään+ST+fokka+keskustelu+ajautuu+aina+90%++vs.+105%+raiteille.+Alkuperäinen+kysyjä+halusi+tietää+kuinka+paljon+apua+ST+fokasta+on+purjehdukseen.+ST+fokka+on+suunniteltu+käytön+helppous+edellä+eli+apua+on+mielestäni+paljon.+Ei+tarvii+muuta+kuin+yhden+käden+pinnalla+ja+kääntää.+Ei+mitään+skuuttien+irroittamisia+tai+vinssaamisia,+saatikka+autopilotteja.+
Håkan Södergren (Infernot, Finngulfit, Helmsmanit ja monet muut) lähti siitä, että hänen piirtämissä veneissä st-fokka olisi aina käyttökelpoinen vaihtoehto. Ja kyllä se on, nimenomaan saaristopurjehduksessa. Tavallinen perhepurjehtija etenee tiukalla saaristokryssillä takuulla nopeammin st-fokalla kuin genualla, jonka skuuttaamiseen jossain vaiheessa liittyy sumplimista. Racerit ovat sitten erikseen.
Joo,+mutta+ei+nopeammin+kuin+105%+fokalla,+jolla+vendat+ovat+helppoja+ja+vauhti+parempaa.+Aika+harvassa+Södergren-veneessä+on+itseskuuttava+käytössä+tai+edes+paikallaan+nykyään.
Riippuu veneestä, eli lähinnä siitä kuinka ulkona rustiraudat ovat. Mikäli riittävän kapealla olet täysin oikeassa!
Mutta jos rustit ovatkin leveällä, saa ST-fokka 105 prosenttiseen verrattuna merkittävän edun luovilla siitä että sen saa jalustettua riittävän sisälle, kun sitä isompaa ei saa. Silloinkin isommalla saa toki paremman vauhdin, mutta ero keskimääräisessä (ei hetkellisessä, vaan vendat mukaanlukien) VMG:ssä voi olla olematonta suuruusluokkaa tai jopa toisinpäin, varsinkin kapella väylällä joissa vendojen lukumäärä annetulla matkalla riippuu merkittävästi nousukulmasta.
Södergrenin veneet eivät kuitenkaan liene niitä, joissa rustit ovat kaikkein leveimmällä sijoituksella ja samalla vielä keskivertoa leveämmässä veneessä, vaan niitä löytyy ,uilta suunnittelijoilta nimiä mainitsematta.
Ei+rusteilla+ole+mitään+väliä.+Se+105%+fokka+tulee+rustien+sisään+tai+väliin+ja+takaliikki+saalinkien+etupuolelle.+Valtava+ero+fokkaan,+jonka+kulma+pitää+jäädä+reilusti+maston+etupuolelle,+jotta+väliin+mahtuu+kisko,+vaunu,+plokit+ja+kiinnitys+purjeeseen.
105%+fokalla+jaluskulma+tulee+huomattavasti+rusteja+taaemmaksi.+Jos+jalustetaan+vanttien+sisäpuolelta+jää+takaliikki+jo+alimman+saalingin+kohdalla+paljon+edemmäksi,+eli+takaliikki+on+huomattavan+kovera.+Ei+sellaiseen+fokkaan+tarvita+mitään+vaakalattoja.
Mulla+on+ollut+neljä+eri+fokkaa+veneessäni+104-105%+välillä.+Siis+LP-mitta++4,11-4,17+J-mitan+ollessa+3,97.++Rustirauta+on+rikimittojen+mukaan+330+mm+mastoa+(keskikohtaa?)+taaempana.+Saalinkikulmaksi+mainitaan+20+astetta+ja+rustikulmaksi+18,6+astetta.
Mulla+saalingit+ovat+lähes+suorat,+rustit+ovat+sunnilleen+mastoprofiilin+takareunan+kohdalla.+Minulla+ei+ole+fokan+nimikkeellä+olevaa,+koska+sen+pussissa+lukee+G3,+siis+107%:nen.+Purjeessa+on+latat,+mutta+ahvenselkää+vain+nimeksi.+Skuutikiskot+ovat+aivan+ruffin+reunassa.++Kryssillä+takaliikki+vedetään+hiukan+irti+alavantista.+Mahdolliseen+itseskuutaavaan+fokkaan+nähden+tehoa+on+hurjasti+enemmän,+mutta+sillä+G3:lla+pärjää+kryssillä+myrskylukemiin+saakka.
G3 on leikattu kovan tuulen purjeeksi, eli suurelle keulastaakin notkolle. Kevyessä tuulessa purje jää turhan latteaksi kun purjeeseen ei tule riittävästi painetta oikean muodon (ja notkon) aikaansaamiseksi. ”Oikea”, esim n. 7 m/s tuuleen optimoitu fokka toimisi vieläkin paremmin.
Uskon siitä huolimatta, että voittaa tehoissa itseskuuttaavan. Sen verran nihkeästi esim uudemmat Hanset liikkuvat kevyessä kelissä itseskuuttaavalla, vaikka mastossa on mittaa ja isopurje on kohtuullisen suuri.
Ilman muuta G3:n leikkaus ja kangas on kovempia tuulia varten. 7 m/s mennään vielä tietenkin G1:llä, kisassa ehkä hyvinkin G2:lla, jota ei lomapurjehduksilla pidetä mukana.
Ei+ihan+antamasi+luvut+täsmää+keskenään.
"Lisäksi+etustaagiin+tulee+sagia,+joka+vie+kulmaa+lähemmäksi+mastoa."
Huomaathan, että alaliikki ei ole LP-mitta. LP-mitta mitataan kohtisuoraan etuliikkiä vastaan. Jos olettaa maston ja kannen välisen kulman suoraksi, noilla mitoilla 4,17 LP vastaa n. 4,36 m alaliikkiä. Oikeasti veneeni masto on n. 2 astetta takakenossa, mikä tuo kallistaa etustaagia taaksepäin ja samalla tuo myös fokan kulmaa taaksepäin.
Eihän se kulma tietysti aivan kiinni plokissa voi olla, mutta kuitenkin niin lähellä, että paalusolmun on syytä olla lyhyt.
Ne alas tulevat fokat ovat LP-mitaltaan 4,12 m molemmat. Niissä skuuttikulma tulee hyvin lähelle vanttiruuvia. Solmu menee ohi vanttiruuvista, mutta kulma ehkä ei.
Niin siis tietysti tarkoitin, että ahvenselkä on paljon suurempi, kuin mikä se, mikä mahtuu maston ja etustaagin väliseen tilaan.
Sagi vaikuttaa eniten skuutin vetosuuntaan, sillä skuutin voima on selkeästi suurempi kuin purjeen aerodynaaminen voima. Siis se tuo purjetta lähemmäksi plokia.
Ja ihanko tosissaan tähänkin pitäisi vastata?